LÄHTEET Hengitysliitto, 2009 TherapiaFennica-lasten allergiat, 2009 Käypä hoito – suositukset,

Esitys aiheesta: "LÄHTEET Hengitysliitto, 2009 TherapiaFennica-lasten allergiat, 2009 Käypä hoito – suositukset,"— Esityksen transkriptio:

1 LÄHTEET Hengitysliitto, 2009 TherapiaFennica-lasten allergiat, 2009 Käypä hoito – suositukset, 2010 1

2 2 Mitä on allergia? Allergia on immunologisten mekanismien välittämä haitallinen reaktio, jossa ihmisen immuunijärjestelmä toimii ikään kuin liian voimakkaasti ja epätarkoituksenmukaisesti. Tavallisimmat allergiset sairaudet ovat allerginen nuha, astma, silmän sidekalvon ja silmäluomien reaktiot, atooppinen ihottuma ja nokkosihottuma, kosketusihottumat ja ruokayliherkkyydet.

3 ALLERGINEN NUHA HYKS:n Iho- ja allergiasairaalassa testatuista 2-vuotiaista potilaista on noin 10 % herkistynyt kissalle, koiralle tai koivun siitepölylle. Allergista nuhaa voi esiintyä jopa alle 2- vuotiailla, mutta tyypillisesti oireet alkavat hieman vanhempana 4-6 vuoden iässä. Leikki-ikäisistä arvellaan allergista nuhaa olevan 4-5 %:lla ja teini-ikäisistä jo 12- 14 %:lla. 3

4 Diagnoosi voidaan asettaa suurella varmuudella, jos siitepölyaikaan (esim. Etelä- Suomessa koivun kukinta toukokuussa, heinät kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun, pujo elokuussa) esiintyy kirkaslimaista nuhaa, johon liittyvät selvät silmäoireet kuten silmien punoitus ja turvotus 4

5 Varsinkin koivuallergiaan liittyy tyypillisesti ristiallergia: – Siitepölyssä ja syötävissä raaoissa kasviksissa, juureksissa sekä tuoreissa hedelmissä esiintyy samankaltaisia valkuaisaineita, minkä seurauksena siitepölylle herkistyneet voivat saada ruoka- allergian oireita (raaka porkkana, omena ja pähkinät tavallisimmat aiheuttajat). – Tyyppioire on suun limakalvojen kutina tai kirvely ja lapsilla myös korvien kutina. – Joskus tähän herkistymiseen voi liittyä vaikeitakin yleistyneitä allergisia reaktioita, esim pähkinöille ja kiiwille 5

6 HOITO Pöly- ja allergiasaneeraus sekä allergeenien välttäminen mahdollisuuksien mukaan Siedätyshoito tehoaa hyvin siitepölyjen aiheuttamiin nenä- ja silmäoireisiin. Vaikutus on jossakin määrin ohimenevä, mutta säilyy hyvänä 5-10 vuoden ajan useimmilla hoidon saaneilla. Väsyttämättömät antihistamiinit 6

7 ATOOPPINEN IHOTTUMA Atooppinen ihottuma on läiskittäinen, imeväisillä usein kasvoista alkava kuiva ekseema, joka kutisee. Leikki-iässä ihottuma paikallistuu enemmän taivealueille. Jopa 15-20 % lapsista sairastaa jossakin vaiheessa atooppista ihottumaa, mutta iän myötä allergiat vähenevät. 7

8 HOITO Rasvausopetus: Mitä kuivempi iho, sitä vähävetisempi perusvoide riittävin määrin käytettynä. 1 % hydrokortisoni turvallista käyttää imeväisiästä lähtien, jos kutakin aluetta hoidetaan jaksoissa 3-7 päivän ajan ja tämän jälkeen kyseisessä kohdassa pidetään taas vastaavan mittainen tauko. 8

9 Pesu: Lyhyt suihku (alle minuutti) jopa päivittäin Kutina on usein vaikeasti hallittava oire, johon hyvää lääkettä ei ole, voidaan kokeilla antihistamiineja Ärsyttävien tekijöiden eliminointi: makuuhuoneen lämpötila riittävän alhainen, kevyt vaatetus 9

10 RUOKA-AINE ALLERGIAT Ruokien aiheuttaman yliherkkyyden taustalla on monia mekanismeja, joista allergia on vain yksi muoto. Allergiat jaetaan IgE-välitteisiin sekä ei-IgE-välitteisiin. Esimerkkinä ei-allergisista yliherkkyyksistä voidaan mainita laktaasin puute, mikä johtaa laktoosi- intoleranssiin, tai viljojen sisältämän gluteenin laukaisema keliakia. Ruoka-allergiat ovat muun atooppisen allergian ohella lisääntymässä. Maitoallergiaa sairastaa alle 2-vuotiaista lapsista Suomessa noin 2,5 %. Kaikkiaan 5-10 %:lla pikkulapsista on allergia jotakin ruoka-ainetta kohtaan. 10

11 Ruoista allergian välityksellä aiheutuvat oireet voidaan jakaa kosketuspohjaisiin esimerkkinä huulilla, suussa, suolistossa ja ihossa näkyvät muutokset sekä yleisoireisiin, joihin kuuluvat atooppisen ihottuman paheneminen, astma, nuha, laaja- alainen urtikaria (nokkosrokko) sekä anafylaksia. Oireet ilmaantuvat tyypillisesti muutamassa viikossa ruoan aloituksesta. Pitkään käytössä ollut ruoka-aine on epätodennäköinen allergiaoireen aiheuttaja 11

12 Iho-oireet ovat tavallisimpia: – puolivuotiaista vaikeata atooppista ihottumaa sairastavista lapsista arviolta 2/3:lla on ruoka- allergia myötävaikuttamassa ekseemaan. – Nopea ihottuman punoittava lehahtaminen ja nokkosrokko pian ruokailun jälkeen viittaa ruoka- allergiaan. – Imeväisiän jälkeen esiintyvässä atooppisessa ihottumassa ruoka-allergioilla on huomattavasti pienempi merkitys ja yli 3-vuotiailta ei pääsääntöisesti kannata hakea taiveihottuman tai talvella esiintyvän atooppisen ihottuman taustalta aktiivisesti ruoka-allergiaa. 12

13 Suolioireita (vatsakipu, ripuli, oksentelu) esiintyy arviolta 1/3:lla Hengitystieoireita esiintyy noin 10 %:lla (nuha, ilmateiden limaisuus). Vauvoilla jatkuva limaisuus ilmateissä voi olla maitoallergian oire 13

14 Allergian todentaminen Allergian toteaminen perustuu oireiden häviämiseen epäillyn ruoka-aineen välttämisen aikana ja palaamiseen, kun aine otetaan käyttöön uudelleen. Jos vaikeita oireita ei ole odotettavissa, ruokia kokeillaan kotona oirepäiväkirjaa käyttäen. Kun kyseistä ruoka-ainetta vältetään, oireet voivat lievittyä jo muutamassa päivässä. Välttämisjakson pituudeksi riittääkin viikko tai kaksi. Ruoka-aineen välttämisen jälkeinen kokeilu tehdään lääkärin valvomana sairaalassa, jos oireiden aiheuttajaksi epäillään lapsen ravitsemukselle keskeistä ruoka-ainetta, kuten maitoa tai viljaa tai jos epäillään lapselle pian ruoan nauttimisen jälkeen ilmaantuvan esimerkiksi vaikeita allergiaoireita, kuten nokkosihottumaa tai hengenahdistusta. 14

15 Iho- ja laboratoriotestit eivät useinkaan ole tarpeen allergian selvittämisessä. Niistä on eniten hyötyä alle vuoden ikäisten välttämisruokavalion suunnittelussa. 15

16 HOITO Allergisoivan ruoka-aineen välttäminen Suurin osa varhaislapsuuden perusruoka-allergioista menee ohi jo leikki-iän aikana. – Maitoallergikoista 2/3 toipuu 2 ikävuoteen mennessä ja kymmenenteen ikävuoteen oireet jatkuvat noin 10 %:lla. Kala-allergia puhkeaa usein vasta leikki- tai kouluiässä ja se on luonteeltaan pysyvämpää kuten pähkinäallergiatkin. Vaikeimpia ja riskialtteimpia potilaita ovat isot, yli 5- vuotiaat lapset, joille on jäänyt IgE-välitteinen ruoka- allergia esim. maapähkinälle, kananmunalle tai maidolle, ja joilla on astma. 16

17 Maito ja viljatuotteet on korvattava jollakin vastaavalla valmisteella. – Maidolle allerginen reagoi myös homogenoimattomaan luomumaitoon ja hapanmaitotuotteisiin. – Maidolle allergisten lasten kalsiumin ja D-vitamiinin saannista on pidettävä erityistä huolta. Jos vehnä aiheuttaa oireita, alkuvaiheessa myös ruis ja ohra poistetaan lapsen ruokavaliosta. – Allergiaa aiheuttava vilja korvataan tavallisesti kauralla, riisillä, maissilla, hirssillä ja tattarilla välttämisruokavalion tarkkuus harkitaan yksilöllisesti, samoin allergiadieetin pituus. Ravitsemusasiantuntijan suullinen ja kirjallinen neuvonta on ruokavalion toteuttamisessa tarpeen. 17

18 Kerran sopimattomiksi todettuja ruoka-aineita kannattaa kokeilla uudelleen noin vuoden välein. kun aikaisemmin sopimattomaksi todettuja ruokia kokeillaan uudelleen, oireilu voi alkaa hitaammin kuin edellisellä kerralla Kun uudet ruoat aloitetaan harkiten ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan, mahdolliset ruokiin liittyvät oireet havaitaan muutaman viikon kuluessa. 18

19 Ruokavalion tärkein tavoite on taata lapselle riittävä energian ja tarvittavien ravintoaineiden sekä vitamiinien ja hivenaineiden saanti ja turvata normaali kasvu ja kehitys. -> ruokia pyritään palauttamaan ruokavalioon niin pian kuin mahdollista. Hyvä vaihe uusintakokeilulle on oireeton vaihe. 19

20 Tutkimusnäyttö allergian ehkäisystä on puutteellista.; raskaana olevan tai imettävän äidin välttämisruokavaliosta ei liene hyötyä lapsen allergioiden ehkäisemisessä. Yksinomaista rintaruokintaa suositetaan kaikille vauvoille 4–6 kuukauden ikään asti. Se ei näytä kuitenkaan vaikuttavan lapsen allergian ilmaantumiseen. Jos rintamaito ei riitä vauvalle, voidaan käyttää tavallista lehmänmaitopohjaista korviketta. 20

21 4–6 kuukauden iässä aloitetaan kiinteiden ruokien antaminen yksi ruoka kerrallaan viikon välein. Hyödyttömänä ja jopa haitallisena pidetään sitä, että varmuuden vuoksi vältetään antamasta lapselle "yleisesti allergisoivina" pidettyjä ruoka- aineita, kuten mansikoita ja sitrushedelmiä. Ruokavalion tarpeettoman rajoittamisen seurauksena lapsen ruokavalioon saattaa jäädä tarpeettomia rajoituksia, ja aliravitsemuksen vaara lisääntyy. 21