Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuMika Nieminen Muutettu yli 7 vuotta sitten
1
Luontoinventoinnit kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun apuvälineinä Mitä luontokartoittaja tekee? Esko Vuorinen luontokartoittaja Silvestris luontoselvitys oy 23.11.2015
2
Esityksen sisältö Miksi luontoselvitys? Tarkastelutasot (elinympäristö-maisema) Luontoselvityksen työkaluja (arvoluokittelu) Luontoselvityksen organisointi Maiseman tarkastelu luontoselvityksessä
3
Mitä Luontokartoittaja tekee? Luontoselvityksiä eli luontoinventointeja: kaavaselvitykset YVA /luontovaikutusten arviointi HKS (hoito- ja käyttösuunnitelmat) Luontoselvitys vastaa kysymykseen: ”Miten hanke vaikuttaa luontoon?” Luontoselvitysten avulla hankitaan tietoa päätöksenteon pohjaksi
4
Miksi luontoselvityksiä? Tavoitteena luonnonsuojelu ja kestävä kehitys luonnon käyttö ei johda pitkällä aikavälillä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. ”Biologinen monimuotoisuus tarkoittaa kaikkiin, kuten manner-, meri- tai muuhun vesiperäiseen ekosysteemiin tai ekologiseen kokonaisuuteen kuuluvien elävien eliöiden vaihtelevuutta; tähän lasketaan myös lajin sisäinen ja lajien välinen sekä ekosysteemien monimuotoisuus.” (Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, 2 Artikla.)
6
Luonnon monimuotoisuus Kaikki elollisen luonnon vaihtelu seuraavilla tasoilla: maailmanlaajuinen luonnonmaantieteellinen (esimerkiksi boreaalinen) seudullinen /maisema (landscape) ekosysteemi luontotyyppi/ elinympäristö eliöyhteisö laji populaatio yksilö geeni
7
Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuteen kuuluu myös rakenteellinen ja toiminnallinen vaihtelu, esim: alueiden väliset yhteydet, laikuittaisuus, pirstoutuminen ihmisen maankäytön luoma toiminnallinen vaihtelu
8
Lainsäädännön vaatimuksia MRL – riittävät selvitykset 5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 9 § Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.
9
MRA 1 § Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa … Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.
10
Kaavoituksen vaiheet & luontovaikutusten arviointi 1. kaavan suunnittelun aloittaminen 2. kaavatyön ohjelmointi 3. kaavan perusselvitykset 4. vaihtoehdot/kaavaluonnos 5. kaavaehdotus/hyväksyminen 6. (seuranta)
11
1. kaavan suunnittelun aloittaminen
12
2. kaavatyön ohjelmointi
13
3. kaavan perusselvitykset
14
4 vaihtoehdot/kaavaluonnos
15
5 kaavaehdotus/hyväksyminen
16
6 seuranta
17
Tarkastelutaso luontoselvityksissä 1 Luontoselvityksessä tärkeimmät luonnon tarkastelutasot ovat elinympäristötaso ja ekosysteemitaso lajitaso myös tärkeä
19
Tarkastelutaso luontoselvityksissä 2 Seudullinen tarkastelu (maisemataso) maanpinnan muotojen, kasvillisuuden ja ihmisen maankäytön muodostamien ympäristötyyppien mosaiikki esim. eläinten kulkureitit, ekologiset yhteydet
20
Alueiden erot ja arvottaminen Arvo: edustavuus, monipuolisuus, harvinaisuus, lajisto Herkkyys: kulutus, häirintä alueiden arvottaminen, esim. asteikolla: 0-5
22
LSL – 29 § Suojellut luontotyypit 1. luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt; 2. pähkinäpensaslehdot; 3. tervaleppäkorvet; 4. luonnontilaiset hiekkarannat; 5. merenrantaniityt; 6. puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7. katajakedot; 8. lehdesniityt; sekä 9. avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät
23
LSL – 47 § Erityisesti suojeltavat lajit Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.
24
LSL – 49 § Euroopan yhteisön lajisuojelua koskevat erityissäännökset Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
27
VL – 2:11§suojellut vesiluontotyypit Luonnontilaiset: fladat, kluuvit (pa.kork. 10 ha) pienet lammet (<1 ha) norot lähteet
28
ML – 10§ erityisen tärkeät elinympäristöt 1. lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu- uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; 2. lehtokorvet, ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet, metsäkortekorvet, muurainkorvet, letot; 3. rehevät lehtolaikut; 4. pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; 5. rotkot ja kurut; 6. jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä 7. karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat.
29
Luontoselvityksen organisointi Tilaaja /toimeksiantaja hankkeesta vastaava taho, esim. kaavoitushankkeissa tilaajana on useimmiten kunta vastaa selvitysten laadusta ja riittävyydestä Luontokartoittaja luontoselvityksen perustietojen kerääminen kenttätyö tiedon analysointi tiedon tulkinta luontovaikutusten arviointi Luontoselvityksen ja -vaikutusarvion arvioija viranomainen (lupaviranomainen, kunta tai alueellinen ympäristökeskus)
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.