Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

BIOS 1 jakso 3 Tehtävät 1. Käsitteet lajien välinen kilpailu –/– toinen väistyy syrjäyttävä kilpailu eliöyhteisö toisen hyöty, toisen haitta +/– laidunnussaalistusloissuhde.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "BIOS 1 jakso 3 Tehtävät 1. Käsitteet lajien välinen kilpailu –/– toinen väistyy syrjäyttävä kilpailu eliöyhteisö toisen hyöty, toisen haitta +/– laidunnussaalistusloissuhde."— Esityksen transkriptio:

1 BIOS 1 jakso 3 Tehtävät 1. Käsitteet lajien välinen kilpailu –/– toinen väistyy syrjäyttävä kilpailu eliöyhteisö toisen hyöty, toisen haitta +/– laidunnussaalistusloissuhde yhteiseloa, jossa +/+, +/0 tai +/– kumpikin hyötyy +/+ mutualismi ehdoton symbioosi toinen hyötyy, toiselle ei merk. +/0 pöytävieras- suhde ehdollinen

2 BIOS 1 jakso 3 Tehtävät 2. Hyötyä pedoista? Miksi ja millä tavoin petopopulaatio on saalis populaation kannalta tarpeellinen? Petopopulaatio rajoittaa saalispopulaation kasvua. Näin esimerkiksi kasvinsyöjäpopulaatio ei voi kasvaa liian suureksi eikä siten syödä laitumiaan loppuun. Saalistaessaan pedot pyydystävät heikkoja tai vaivaisia saalisyksilöitä, joten ne suorittavat eräänlaista jalostusta (luonnonvalinta). Saalispopulaation viimeisten yksilöiden elinkyky ja myös perinnölliset ominaisuudet ovat todennäköisesti paremmat kuin saaliiksi jääneiden.

3 BIOS 1 jakso 3 Tehtävät 3.Piilevien kasvatusta Asterionella ja Synedra ovat mikroskooppisen pieniä kasviplanktoniin kuuluvia piileviä. Kuva 1 esittää Asterionellan ja kuva 2 Synedran populaation kasvua sekä silikaatin (piiyhdiste) määrää erilaisissa kasvatuskokeissa. Kuva 3 esittää lajien kasvatusta yhdessä (ks. oppikirja s. 151). a. Selitä käyrien muotoa kuvissa 1 ja 2. b. Mikä tekijä rajoittaa populaatioiden kasvua? a. ja b. Tehtävässä mainitut lajit ovat piileviä, jotka tarvitsevat piitä soluseiniensä rakennusaineeksi. Kummankin piilevän kasvua rajoittaa piin saatavuus. Alussa levät lisääntyvät erittäin nopeasti, mutta piin käydessä niukaksi kasvu hidastuu ja asettuu piin saannin määräämälle kantokyvyn tasolle. c. Miten populaatiot käyttäytyvät kuvan 3 kasvatuskokeessa ja miksi? Aluksi Asterionella lisääntyy nopeammin kuin Synedra. Piin vähetessä kuitenkin Synedra osoittautuu tehokkaammaksi kuin Asterionella. Lajit kilpailevat yhteisestä resurssista (sama ekolokero), joten Synedra syrjäyttää Asterionellan.

4 BIOS 1 jakso 3 Tehtävät 4. Punkki ja petopunkki Käyrät kuvaavat erään punkin ja sitä saalistavan petopunkin populaatioiden kasvua (ks. oppikirja s. 151). a. Tutki kuvaa A. Punkki elää yksin ilman petoa. Miten populaation koko vaihtelee ja miksi? Punkilla ei ole petoja. Vallitsevan ympäristön kantokyky lienee 2 000–3 000 punkkiyksilön tasolla. Kantokyky ylittyy aika ajoin, ja ylityksen jälkeen populaatio pienenee reilusti. Seurauksena on kannanvaihteluja. b.Tutki kuvaa B. Punkki ja petopunkki elävät yhdessä yksinkertaisessa ympäristössä, jossa ei ole piilopaikkoja. Selitä, mitä populaatioille tapahtuu ja miksi. Saalispunkki ei voi piiloutua petopunkilta, joka syö kaikki punkit ja kuolee ravinnon loppuessa itsekin.

5 BIOS 1 jakso 3 Tehtävät c.Tutki kuvaa C. Punkki ja petopunkki elävät nyt monimuotoisessa ympäristössä, missä on runsaasti piilopaikkoja molemmille lajeille. Miksi kuvan käyrät ovat erilaiset verrattuna kuvaan B? Selitä syyt populaatioiden koon vaihteluihin. Saalis löytää itselleen suojapaikkoja. Peto ei pysty syömään kaikkia saalispunkkeja. Kasvava punkkipopulaatio tarjoaa pedoille enemmän ravintoa. Petojen kanta alkaa kasvaa ja verottaa enemmän saalispopulaatiota, joka pienenee.

6 BIOS 1 jakso 3 Tehtävät 5.Meri- ja karimetsojen populaatiot (yo k-00) Merimetso ja karimetso ovat lähisukuisia merilintuja, jotka elävät mm. Skotlannin rannikolla paikoin samoilla alueilla ja saalistavat samoissa vesissä. Oheisessa taulukossa (ks. oppikirja s. 152) on meri- ja karimetson ravinnon koostumus ko. alueella (saaliseläimiä prosentteina koko saaliista). a.Piirrä taulukon luvuista havainnollinen diagrammi. Diagrammin täytyy olla pylväsdiagrammi, viivadiagrammi ei käy.

7 BIOS 1 jakso 3 Tehtävät b.Mitkä rakennepiirteet viittaavat siihen, että nämä linnut saalistavat sukeltamalla? Molemmilla on virtaviivainen ruumis, räpyläjalat, jalkojen sijainti takana, pitkä koukkupäinen nokka. c.Millainen ekologinen suhde lintulajien välillä on? Samankaltaisesta rakenteesta huolimatta kilpailu on melko vähäistä. Esim. ravinnon määräämissä ekolokeroissa on vain vähän päällekkäisyyttä. Evoluutio on johtanut erikoistumiseen ravinnonhankinnassa eli erilaisiin ekolokeroihin.

8 BIOS 1 jakso 3 Tehtävät d.Jos sillikalat kalastettaisiin alueelta loppuun, millaisia muutoksia meri- ja karimetsopopulaatioissa voisi tapahtua? Karimetsot joutuisivat hankkimaan korvaavaa ravintoa. Jos tuulenkaloja on riittävästi, muutos ei vaikuta lajien suhteisiin. Jos karimetsot alkaisivat saalistaa merimetsojen ravintoa, lajien välinen kilpailu kasvaisi. Jompikumpi lajeista taantuisi tai jopa häviäisi alueelta. Karimetso ei syö juuri lainkaan kampeloita ja äyriäisiä, joten todennäköisesti karimetso- populaatio pienenisi alueella. Merimetsopopulaatio säilyisi ennallaan tai kasvaisi

9 BIOS 1 jakso 3 Tehtävät 6.Lajien väliset suhteet Millainen ekologinen suhde vallitsee seuraavien lajien kesken niiden eläessä samalla alueella? Mitä seurauksia voisi alleviivattujen lajien hävittämisestä olla toiselle osapuolelle? a.hirvi – susi Hirvi on saalis ja susi peto. Pedon määrät seurailevat saaliin määriä tietyllä viiveellä. Peto rajoittaa saalispopulaation kasvua karsimalla heikkoja yksilöitä (luonnonvalinta). Suden poistaminen johtaisi hirvipopulaation kasvuun yli alueen kantokyvyn, jolloin ravinnon puute voisi johtaa hirvikannan romahdukseen.

10 BIOS 1 jakso 3 Tehtävät b.jokirapu – täplärapu Lajien välillä vallitsee kilpailutilanne. Mitä pienempi ero lajien ekolokeroilla on, sitä kovempaa on kilpailu. Ekolokerojen päällekkäisyys voi johtaa syrjäyttävään kilpailuun. Täpläravun poistaminen parantaisi jokiravun elinmahdollisuuksia ja sen populaatiot kasvaisivat. c.mänty – sen rungolla elävä jäkälä Runkojäkälä on männyn kannalta harmiton, mutta hyvä kasvupaikka on jäkälälle elintärkeä. Jäkälä on siis männyn pöytävieras tai päällysvieras eli epityytti. Jäkälän hävittäminen ei vaikuttaisi mäntyyn lainkaan. d.hömötiainen - töyhtötiainen Lajit kilpailevat ravinnon hankinnassa. Töyhtötiainen on vahvempi kilpailija ja pakottaa hömötiaisen tyytymään puiden alaoksiin. Töyhtötiaisen hävittäminen antaisi hömötiaiselle paremmat mahdollisuudet hankkia itselleen ravintoa.

11 BIOS 1 jakso 3 Tehtävät 7.Lajien välinen suhde (yo k-06) Millainen lajien välinen suhde vallitsee kunkin numeroidun lajin ja koivun välillä? (kuva oppikirja s. 152) 1.Talitiainen saa suojaa pesimisaikana ja ravintoa mm. koivunlehtiä syövistä toukista. Suhde: mutualismi. 2.Koivumittarin toukka käyttää ravinnoksi koivun lehtiä. Suhde: kasvinsyöjä. 3.Jäkälä (paisukarve) kasvaa koivun rungolla. Suhde: pöytävieras (tai päällysvieras eli epifyytti), ei käytä koivua ravinnokseen. Ottaa veden sadevedestä sieniosallaan ja yhteyttää leväosallaan, on siis omavarainen.

12 BIOS 1 jakso 3 Tehtävät 4.Taulakääpä on koivun loinen, sillä se ottaa tarvitsemiaan aineita (vettä, ravintoa) yhteyttävältä isännältään. Myöhemmin, isännän kuoltua, se hajottaa kuolleen kasvin ravinnokseen eli on siinä vaiheessa hajottaja. 5.Keltavahvero (kantarelli) muodostaa sienijuuren koivun juuriston kanssa. Suhde: mutualismi (symbioosi), jossa kumpikin osapuoli hyötyy. Sienirihmasto tehostaa koivun veden- ja ravinteiden saantia, koivu antaa sienelle sokeria. 6.Koivu ja kuusi kilpailevat samoista ympäristötekijöistä. Oksat kilpailevat valosta (6a), juuristossa vallitsee kilpailu vedestä ja ravinteista (6b). Suhde: lajienvälinen kilpailu.


Lataa ppt "BIOS 1 jakso 3 Tehtävät 1. Käsitteet lajien välinen kilpailu –/– toinen väistyy syrjäyttävä kilpailu eliöyhteisö toisen hyöty, toisen haitta +/– laidunnussaalistusloissuhde."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google