Valistus. Keskeisiä ajatuksia 1700-luvun keskieurooppalainen aate korosti järkeä ja kokemusta kritisoi rajatonta itsevaltiutta, yhteiskunnan epäkohtia,

Esitys aiheesta: "Valistus. Keskeisiä ajatuksia 1700-luvun keskieurooppalainen aate korosti järkeä ja kokemusta kritisoi rajatonta itsevaltiutta, yhteiskunnan epäkohtia,"— Esityksen transkriptio:

1 Valistus

2 Keskeisiä ajatuksia 1700-luvun keskieurooppalainen aate korosti järkeä ja kokemusta kritisoi rajatonta itsevaltiutta, yhteiskunnan epäkohtia, kirkkoa ajatus kansansuvereniteetista luonnontieteiden ihailu kirjallinen, porvariston ja yläluokan liike

3 Ajatusten vaikutuksia useat valistusajattelijat liittyivät luonnolliseen uskoon eli deismiin: luonnonlait ja järki, Jumala silti olemassa fysiikka avain todelliseen uskoo –valistuneet itsevaltiaat Fredrik II Suuri Preussissa, ("ei mitään kansan avulla, vaan kaikki sitä varten") Katariina II Suuri Venäjällä, Joosef II Itävävallassa inhimillisti lainsäädäntöä –Yhdysvaltain vapaussodassa –Ranskan suuressa vallankumouksessa –edelleen

4 Ranskan suuri vallankumous Taustalla: Säätyjen eriarvoisuus –aateli ja papisto vapaa veroista, 2-3 % väestä –loput porvareita ja talonpoikia eli kolmas sääty, jota verotettiin ankarasti taloudellinen tilanne heikko 1770- ja 1780-luvuilla –Valtion kassavaje –Englannista halpoja teollisuustuotteita –Katovuosia: nälkää, mellakoita kolmas sääty vaati enemmän valtaa Ranskassa –etuoikeudet kumottava, virkajärjestelmä uusittava Kuninkaan itsevaltius

5 valtiopäivät 1789 verotuksen muuttamiseksi, kolmas sääty vaati pääluvun mukaisen äänestyskäytännön  kolmas sääty julistautui perustuslakia säätäväksi kansalaiskokoukseksi –Bastiljin valtaus heinäkuussa 1789 –kansalaiskokous teki uudistuksia säätyjen etuoikeudet poistettiin ihmisoikeuksien julistus, vallan perustaksi kansa –Ranskasta tasavalta 1792, kuningas teloitettiin –Verinen vaihe 1793-94, 35000 – 40000 ihmistä mestattiin

6 järjestys palautui Napoleon Bonaparten noustua valtaan 1799, kruunautti itsensä keisariksi 1804 –v. 1811 lähes koko manner-Eurooppa joko kuului Ranskaan tai oli siihen riippuvuus- tai liittosuhteessa –luopui kruunusta huhtikuussa 1814 –palasi valtaan lyhyeksi ajaksi helmikuu 1815 – 22.6.1815

7 Ranskan vallankumouksen perintö –ajatus vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta ei paluuta itsevaltiuteen eikä säätyetuoikeuksiin –kansa ei saanut äänioikeutta, tasa-arvoa lisäsi ylempien säätyjen etuoikeuksien kaventaminen –porvariston asema nousi –aateliston ja kirkon maat jaettiin ja verotusta uudistettiin –feodaalijärjestelmä lakkautettiin ja talonpoikien asema parani, saattoivat ostaa tilat itselleen