Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto syksy 2010 osa 3 John Pajunen.

Esitys aiheesta: "Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto syksy 2010 osa 3 John Pajunen."— Esityksen transkriptio:

1 Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto syksy 2010 osa 3 John Pajunen

2 Tiede ja arvot onko tiede arvovapaata? onko tiede arvovapaata? arvofilosofia arvofilosofia arvot: positiivinen, negatiivinen, arvoneutraali (+/-/0) arvot: positiivinen, negatiivinen, arvoneutraali (+/-/0) arvosubjektivismi – arvo-objektivismi arvosubjektivismi – arvo-objektivismi tieteen ulkoiset / sisäiset arvot tieteen ulkoiset / sisäiset arvot

3 Tosiasiat vs. arvot Arvot ja tosiasiat kuuluvat eri kategorioihin: Arvot ja tosiasiat kuuluvat eri kategorioihin: Miten asiat ovat Miten asiat ovat Miten asioiden pitäisi olla Miten asioiden pitäisi olla Epämiellyttävät totuudet: Epämiellyttävät totuudet: ihmissyöjät ihmissyöjät lysenkolaisuus lysenkolaisuus Kasvatuksen myytti Kasvatuksen myytti Toiveet tuloksista eivät saa ohjata tutkimusprosessia (fallacy of wishful thinking) Toiveet tuloksista eivät saa ohjata tutkimusprosessia (fallacy of wishful thinking)

4 Tiedolliset / moraaliset arvot episteemiset arvot episteemiset arvot totuus: rehellisyys totuus: rehellisyys eettiset ja yhteiskunnalliset arvot eettiset ja yhteiskunnalliset arvot hyvyys hyvyys oikeudenmukaisuus oikeudenmukaisuus muut arvot: esteettiset... muut arvot: esteettiset...

5 Tutkimuksen eettiset ja yhteiskunnalliset arvot Hyvyys ja oikeudenmukaisuus: Hyvyys ja oikeudenmukaisuus: Tutkimusaiheen valinta Tutkimusaiheen valinta aiheesta saatu tieto voi vaikuttaa yhteiskuntaan ja yksilöihin (yhteiskunnallinen merkittävyys +/-/0) aiheesta saatu tieto voi vaikuttaa yhteiskuntaan ja yksilöihin (yhteiskunnallinen merkittävyys +/-/0) Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmä menetelmien hinta? menetelmien hinta? ihmiset / luonto / ympäristö ja menetelmien vaikutus ihmiset / luonto / ympäristö ja menetelmien vaikutus Tutkimustulosten hyödyntäminen Tutkimustulosten hyödyntäminen tutkijan vastuu tiedon käytöstä? tutkijan vastuu tiedon käytöstä?

6 Seurauksien tarkastelu Tieteessä: aihe, menetelmä, tulokset Tieteessä: aihe, menetelmä, tulokset yksittäisen tutkijan kannalta (yksilöihin / yhteiskuntaan / ympäristöön nähden)? yksittäisen tutkijan kannalta (yksilöihin / yhteiskuntaan / ympäristöön nähden)? tiedeyhteisön kannalta (yksilöihin / yhteiskuntaan / ympäristöön nähden?) tiedeyhteisön kannalta (yksilöihin / yhteiskuntaan / ympäristöön nähden?)

7 Tutkijan hyveet hyve: luonteenpiirre / taipumus hyve: luonteenpiirre / taipumus kardinaalihyveet: (esim.:) kardinaalihyveet: (esim.:) totuudellisuus, hyvyys, oikeamielisyys, rohkeus, kohtuullisuus totuudellisuus, hyvyys, oikeamielisyys, rohkeus, kohtuullisuus hyvä ihminen omaa kaikki hyveet hyvä ihminen omaa kaikki hyveet muita hyveitä, esim: muita hyveitä, esim: ystävällisyys, uutteruus, täsmällisyys,… ystävällisyys, uutteruus, täsmällisyys,… Tutkija: Millaisia taipumuksia hyvällä tutkijalla on? Tutkija: Millaisia taipumuksia hyvällä tutkijalla on?

8 Oikeus ja vapaus oikeuksien (ja vapauksien) suhde velvollisuuksiin: jonkun oikeus on toisen velvollisuus jonkun oikeus on toisen velvollisuus perusoikeudet, muut oikeudet perusoikeudet, muut oikeudet ongelma: arvojen priorisiointi? ongelma: arvojen priorisiointi? Tutkijan, tiedeyhteisön, tutkimuskohteen, yhteiskunnan ja yksilöiden oikeudet? Tutkijan, tiedeyhteisön, tutkimuskohteen, yhteiskunnan ja yksilöiden oikeudet?

9 Tieteen etiikan kokonaisuus kasuistriikan ongelmallisuus kasuistriikan ongelmallisuus mitä filosofialta voi toivoa etiikan suhteen? mitä filosofialta voi toivoa etiikan suhteen?

10 esteettiset arvot teorian kauneus? teorian kauneus? symmetria, harmonia, yksinkertaisuus, sopusointuisuus kriteeri teorian valinnassa ja muodostamisessa kriteeri teorian valinnassa ja muodostamisessa

11 Tieteenfilosofisia kysymyksiä Tieteiden synty: miten tiede syntyy? Tieteiden synty: miten tiede syntyy? Tieteenalojen jaotteluja: miten luokitella tieteitä? Tieteenalojen jaotteluja: miten luokitella tieteitä? Tutkimusprosessi: millainen tutkimusprosessi on? Tutkimusprosessi: millainen tutkimusprosessi on?

12 Tieteiden synty Filosofia – tiede – erottelu (epämääräinen) Filosofia – tiede – erottelu (epämääräinen) Filosofiasta irtaantuneet itsenäiset tieteenalat Filosofiasta irtaantuneet itsenäiset tieteenalat Erityistieteiden filosofia Erityistieteiden filosofia erilaisia syntymekanismeja erilaisia syntymekanismeja irtaantuminen, jakautuminen, yhdistyminen tai yhteinen rajapinta, (taidon tai ammatin) tieteistyminen, erityiskysymyksen tai –alan ympärille muodostunut tiede irtaantuminen, jakautuminen, yhdistyminen tai yhteinen rajapinta, (taidon tai ammatin) tieteistyminen, erityiskysymyksen tai –alan ympärille muodostunut tiede

13 tieteiden jaottelua ja suhteita tieteenalat: tieteenalat: teoreettiset / empiiriset teoreettiset / empiiriset ei - soveltavat / soveltavat ei - soveltavat / soveltavat (perustutkimus / soveltava tutkimus) (perustutkimus / soveltava tutkimus) Formaalit / ei-formaalit Formaalit / ei-formaalit Ihmistieteet / luonnontieteet Ihmistieteet / luonnontieteet

14 tieteiden jaottelua ihmistieteet / luonnontieteet ihmistieteet / luonnontieteet mikä ero näillä on? mikä ero näillä on? tutkimuskohteen luonne? tutkimuskohteen luonne? olemus…? olemus…? monimutkaisuus…? monimutkaisuus…? (tutkimuskohteen perimmäinen luonne)? (tutkimuskohteen perimmäinen luonne)? menetelmä: kokeellinen/ei-kokeellinen? menetelmä: kokeellinen/ei-kokeellinen? tiedon luonne: varmuus, täsmällisyys…? tiedon luonne: varmuus, täsmällisyys…? tiedollinen tavoite: kuvaaminen vs. selittäminen vs. ymmärtäminen? tiedollinen tavoite: kuvaaminen vs. selittäminen vs. ymmärtäminen?

15 ihmis/luonnontieteen tiedon luonne täsmällisyys, tarkkuus; idealisaatiot, likiarvot, virhemarginaali…? täsmällisyys, tarkkuus; idealisaatiot, likiarvot, virhemarginaali…? varmuus; kumoutuvuus (vrt. foundationalismi ja anti-foundationalismi; fallibilismi) varmuus; kumoutuvuus (vrt. foundationalismi ja anti-foundationalismi; fallibilismi) Tutkimuksen toistettavuus Tutkimuksen toistettavuus Yleistettävyys (lait, säännönmukaisuudet) Yleistettävyys (lait, säännönmukaisuudet) objektiivisuus objektiivisuus

16 ihmistiede/luonnontiede tutkimusmenetelmä tutkimusmenetelmä onko oleellista eroa näiden välillä? onko oleellista eroa näiden välillä? Onko olemassa yhtä menetelmää? Onko olemassa yhtä menetelmää? mihin tutkimuksella pyritään? mihin tutkimuksella pyritään? mitä?  tutkimuskohteen kuvaus mitä?  tutkimuskohteen kuvaus miksi?  tutkimuskohteen selitys miksi?  tutkimuskohteen selitys ymmärtäminen: mitä ja miksi ymmärtäminen: mitä ja miksi vai onko ymmärtäminen jotain enemmän…? vai onko ymmärtäminen jotain enemmän…?

17 ihmistiede/luonnontiede tutkimuskohteen perimmäinen luonne? tutkimuskohteen perimmäinen luonne? ontologinen materialismi / idealismi ontologinen materialismi / idealismi ontologinen monismi / dualismi ontologinen monismi / dualismi fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ontologisten tasojen suhde? ontologisten tasojen suhde? redusoituminen? redusoituminen? emergentti materialismi? emergentti materialismi?

18 Tutkimusprosessi / 1 Ongelma / kysymys Ongelma / kysymys kuvattava / selitettävä ilmiö kuvattava / selitettävä ilmiö

19 Tutkimusprosessi / 2 Ongelma: ongelman luonne Ongelma: ongelman luonne Kysymys: kysymys ohjaa tutkimusta Kysymys: kysymys ohjaa tutkimusta erilaiset kysymykset tuottavat erilaisia vastauksia erilaiset kysymykset tuottavat erilaisia vastauksia mitä / miksi mitä / miksi

20 Tutkimusprosessi / 3 hypoteesin muodostaminen hypoteesin muodostaminen hypoteesin / teorian kriteerejä hypoteesin / teorian kriteerejä apuhypoteesit apuhypoteesit hypoteesin koettelu (kts. Popper) hypoteesin koettelu (kts. Popper) falsifikaatio  uusi hypoteesi falsifikaatio  uusi hypoteesi korroboraatio  uusi koettelu korroboraatio  uusi koettelu

21 Prosessi vaiheittain (1/6) Tutkimuksen tekeminen / tutkimusprosessi Tutkimuksen tekeminen / tutkimusprosessi Aihepiirin ja aiheen valinta Aihepiirin ja aiheen valinta Tieteenalaa määrittää sen tutkimuskohde (jokin maailman aspekti) ja sen piiristä valitaan tarkempi aihe Tieteenalaa määrittää sen tutkimuskohde (jokin maailman aspekti) ja sen piiristä valitaan tarkempi aihe Aiheen valinta vaatii perustelut: Aiheen valinta vaatii perustelut: todellisuuden kuva on vajavainen todellisuuden kuva on vajavainen ilmiö vaatii selitystä ilmiö vaatii selitystä valinta perustuu aiempaan tietoon, käsitykseen mitä tiedetään ja mitä ei valinta perustuu aiempaan tietoon, käsitykseen mitä tiedetään ja mitä ei

22 Prosessi vaiheittain (2/6) Tutkimusaiheeseen voi sisältyä useita ongelmia, joiden piiristä valitaan ja jäsennetään tutkimusongelma(t). Tutkimusaiheeseen voi sisältyä useita ongelmia, joiden piiristä valitaan ja jäsennetään tutkimusongelma(t). tutkimusongelma muotoillaan kysymyksenä tutkimusongelma muotoillaan kysymyksenä tutkimustehtävänä on (yleisellä tasolla sanottuna) pyrkiä vastaamaan esitettyyn kysymykseen tutkimustehtävänä on (yleisellä tasolla sanottuna) pyrkiä vastaamaan esitettyyn kysymykseen ongelmat voivat jakautua osaongelmiin; vastaavasti kysymykset ongelmat voivat jakautua osaongelmiin; vastaavasti kysymykset

23 Prosessi vaiheittain (3/6) Aihepiiriä, aihetta kuvaavat käsitteet sekä teoriat (mallit) muotoillaan, ja tarpeen tullen perustellaan tehdyt valinnat Aihepiiriä, aihetta kuvaavat käsitteet sekä teoriat (mallit) muotoillaan, ja tarpeen tullen perustellaan tehdyt valinnat Käsitteellistäminen on kaiken tutkimuksen lähtökohta; erilaisilla käsitejärjestelmillä saadaan erilaisia kysymyksiä ja siten tuloksia (jotka eivät välttämättä ole keskenään yhteensopivia tai yhteismitallisia (vrt. Kuhn)) Käsitteellistäminen on kaiken tutkimuksen lähtökohta; erilaisilla käsitejärjestelmillä saadaan erilaisia kysymyksiä ja siten tuloksia (jotka eivät välttämättä ole keskenään yhteensopivia tai yhteismitallisia (vrt. Kuhn)) Käsitejärjestelmien hyveinä ovat johdonmukaisuus, kattavuus ja käyttökelpoisuus Käsitejärjestelmien hyveinä ovat johdonmukaisuus, kattavuus ja käyttökelpoisuus

24 Prosessi vaiheittain (4/6) Empiirisessä tutkimuksessa tehdään (määritelmällisesti) havaintoja todellisuudesta, ja vaikka havaintoja ei tehdäkään ”suoraan” todellisuudesta, niin havaintoaineisto oletetaan sellaiseksi, että se välittää informaatiota todellisuudesta Empiirisessä tutkimuksessa tehdään (määritelmällisesti) havaintoja todellisuudesta, ja vaikka havaintoja ei tehdäkään ”suoraan” todellisuudesta, niin havaintoaineisto oletetaan sellaiseksi, että se välittää informaatiota todellisuudesta aineisto voi olla olemassa valmiina, tai tutkija voi joutua hankkimaan aineiston aineisto voi olla olemassa valmiina, tai tutkija voi joutua hankkimaan aineiston

25 tutkijan tehtäviin kuuluu osoittaa, että aineisto on asiallisesti hankittu tutkijan tehtäviin kuuluu osoittaa, että aineisto on asiallisesti hankittu aineistojen keräämisen menetelmät ja taustalla oleva metodologia oletuksineen aineistojen keräämisen menetelmät ja taustalla oleva metodologia oletuksineen moraaliset rajoitukset (moraalisesti asiallinen) moraaliset rajoitukset (moraalisesti asiallinen) episteemiset rajoitukset (tiedollisesti asiallinen) episteemiset rajoitukset (tiedollisesti asiallinen) vinoutunut menettelytapa, tarkoitushakuinen menettely, kattavuus, objektiivisuus, vinoutunut menettelytapa, tarkoitushakuinen menettely, kattavuus, objektiivisuus,

26 Prosessi vaiheittain (5/6) Analyysimenetelmien valinta tapahtuu huomioon ottaen tutkimuskohteen luonne, ongelman luonne, käytössä oleva aineisto, ja haluttu informaatio Analyysimenetelmien valinta tapahtuu huomioon ottaen tutkimuskohteen luonne, ongelman luonne, käytössä oleva aineisto, ja haluttu informaatio menetelmän valintaa arvioidaan validiteetin (pätevyyden) sekä reliabiliteetin (luotettavuuden) suhteen menetelmän valintaa arvioidaan validiteetin (pätevyyden) sekä reliabiliteetin (luotettavuuden) suhteen analyysi tarkoittaa sananmukaisesti osiin jakamista tai pilkkomista; sillä voidaan tarkoittaa tulkitsemista, tarkastelua, jäsentämistä tai luokittelua tms analyysi tarkoittaa sananmukaisesti osiin jakamista tai pilkkomista; sillä voidaan tarkoittaa tulkitsemista, tarkastelua, jäsentämistä tai luokittelua tms

27 Prosessi vaiheittain (6/6) Empiirisessä tutkimuksessa aineiston analyysistä saadaan tulokset, jotka muotoillaan raporttiin tai artikkeliin tai yleisesti: julkaisuun Empiirisessä tutkimuksessa aineiston analyysistä saadaan tulokset, jotka muotoillaan raporttiin tai artikkeliin tai yleisesti: julkaisuun tuloksista johtopäätöksiä tuloksista johtopäätöksiä miten tulokset suhtautuvat aiempiin tuloksiin, mitä tuloksista seuraa jatkotutkimusta ajatellen tai sovellusten näkökulmasta jne miten tulokset suhtautuvat aiempiin tuloksiin, mitä tuloksista seuraa jatkotutkimusta ajatellen tai sovellusten näkökulmasta jne Tyypillisesti kerrotaan mitä on tutkittu, miten ja millaisin tuloksin; ajatus on, että tulokset perustellaan tehdyllä tutkimustyöllä Tyypillisesti kerrotaan mitä on tutkittu, miten ja millaisin tuloksin; ajatus on, että tulokset perustellaan tehdyllä tutkimustyöllä