Maanjäristykset GEOS3. Järistyksen synty? Maanjäristys syntyy, kun –A. mannerlaatat liikkuvat –B. mannerlaatat lukkiutuvat toisiinsa (kitka) –C. kasvava.

Esitys aiheesta: "Maanjäristykset GEOS3. Järistyksen synty? Maanjäristys syntyy, kun –A. mannerlaatat liikkuvat –B. mannerlaatat lukkiutuvat toisiinsa (kitka) –C. kasvava."— Esityksen transkriptio:

1 Maanjäristykset GEOS3

2 Järistyksen synty? Maanjäristys syntyy, kun –A. mannerlaatat liikkuvat –B. mannerlaatat lukkiutuvat toisiinsa (kitka) –C. kasvava jännitys laukeaa maanjäristyskeskuksessa eli hyposentrumissa  järistysaaltoja Järistys kestää yleensä 1-10 sekuntia, sen jälkeen usein jälkijäristyksiä

3 Järistyksen voimakkuus? Richterin asteikko –mittaa voimakkuutta lukuarvona –logaritminen esim. 5,0 on kymmenen kertaa voimakkaampi kuin 4,0 richteriä –voimakkaimmat järistykset noin 9 richteriä Mercallin asteikko –perustuu ihmisten tuntemuksiin –kuvaa tuhoisuutta asteikkolla I-XII

4 Richterin asteikko VoimakkuusJäristyksiä vuodessaVaikutukset <3800 000Havaitaan vaan seismografeilla 3-430 000Havaitaan heikosti sisällä 4-54 800Ikkunat helisevät 51 400Astiat särkyvät, ovet aukeavat 6500Rakennukset vaurioituvat 6,5-7100Taloille vakavia vahinkoja. 715Sillat tuhoutuvat, tiilitalot sortuvat 814Rakennukset sortuvat >815 kymmenessä vuodessatäydellinen tuho

5 Mercallin asteikko

6 Tuhoisimpia järistyksiä VuosiPaikka tai valtioVoimakkuus / RichteriäKuolleita 1906San Francisco, Yhdysvallat8,33 000 1908Messina, Italia7,5110 000 1920Gansu ja Shaanxi, Kiina8,6200 000 1923Jokohama ja Tokio, Japani8,3143 000 1927Xining, Kiina8,3200 000 1939Erzincan, Turkki8,032 700 1948Turkmenistan7,3110 000 1960Agadir, Marokko5,815 000 1964Etelä-Alaska8,4131 1970Pohjois-Peru7,867 000 1976Guatemala7,522 780 1976Tangshan, Kiina8,0655 000 1985Mexico, Meksiko8,19 500 1988Armenia6,925 000 1989San Francisco, Yhdysvallat7,162 1990Länsi-Iran7,750 000 1993Latur, Intia6,49 750 1995Kobe, Japani6,95 500 1999Izmit, Turkki7,417 000 2001Gujarat, Intia6,920 000 (Lähde: Tieteen Kuvalehti 2/2000, s. 53 & Koulun Maantieto: Lukio 3 s. 177)

7 Järistyksen seurauksia kuolonuhrit rakenteiden sortuminen tulipalot massaliikunnot tsunamit

8 Maanjäristyksiin varautuminen Maanjäristyksiä ei voi ennustaa tarkasti Merkkejä järistyksestä ovat muun muassa pienet esijäristykset maan hidas kohoaminen tai kallistuminen pohjaveden pinnan nousu tai lasku pohjaveden radonpitoisuuden nousu eläinten levoton käyttäytyminen Järistystuhojen ehkäisy tärkeää –riskialueiden kartoitus, rakennustekniikka, katastrofiharjoitukset, tiedottaminen…

9 Tuhoisuuteen vaikuttavia tekijöitä maanjäristyksen voimakkuus ja kesto hyposentrumin ja episentrumin välinen etäisyys järistyskeskuksen sijainti alueen kallioperä, maaperä ja korkokuva rakennusmateriaalit ja rakennusten muoto alueen asukastiheys järistyksen tapahtumisaika pelastusviranomaisten toiminta

10 Tsunamit Miten tsunamit syntyy? Miten suuri aallonnopeus niissä on? Miten korkeita tsunamit on? Millaisia tuhoja tsunamit voivat saada aikaan? Miten tsunameja seurataan? Miten tsunamien aiheuttamia tuhoja voidaan ehkäistä?

11 Tulivuoret, maanjäristykset ja tsunamit s. 154 tehtävä

12 Tsunamin iskeytyminen rantaan