Ainedidaktiikan perusteet Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "Ainedidaktiikan perusteet Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Ainedidaktiikan perusteet Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Sisällys Johdattelua  Didaktiikka ja tavoitteet Ainedidaktiikan perusteet -kurssi osana opettajan pedagogisia opintoja, kurssin  tavoitteet  ydinsisältö  toteutus ja työtavat  kirjallisuus  suoritus  arviointi

3 Johdattelua Metafysiikan alussa (1, 980b22-25) Aristoteles määrittelee, että sellaisia eläimiä voidaan opettaa, joilla on muistin lisäksi kuuloaisti (esim. mehiläisiä ei voi). Vaikuttaa siltä, että tässä ajatellaan muistitiedon siirtämistä puheen avulla. Olkoon tämä A:n näkemys tai ei, se ei pidä paikkaansa. Oppiminen ja opettaminen voi olla hyvin monimuotoista. Olennaista opettamisessa on, että se tähtää johonkin tiettyyn oppimiseen (vaikka voi olla mukana aiheuttamassa muunlaistakin oppimista). Opetuksen tavoitteellisuuden pitää näkyä opetuksessa → aina ensiksi pitää kysyä, mitkä ovat kunkin opetuksen tavoitteet.

4

5 Tavoitteellisuus et:ssä ja filosofiassa Edellä kuvatussa Tylerin mallissa on teoreettisella tasolkla kiinnotavia ongelmia, käytännössä on selvää, että: Reaaliaineiden opetuksessa opettajan esityksen (kalvosulkeiset) ja oppikirjan informaation mielenpainamisella on vahva ote. ET:n ja filosofian didaktiikan kannalta tuosta on päästävä eroon, jotta voidaan eritellä, määritellä ja opettaa niitä taitoja, joita näissä oppiaineissa on tarkoitus oppia.

6 Ainedidaktiikan perusteet -kurssi (68251)

7 Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää didaktiikan kasvatustieteen osa-alueena ja opettajan ammatillisten tietojen ja taitojen teoriapohjana. didaktiikka omana kasvatustieteen osatieteenalana, jonka osatieteenala on ainedidaktiikka (vrt. filosofia/etiikka/metaetiikka) ymmärtää opetus-opiskelu-oppimisprosessin keskeisiä elementtejä ja niiden välisiä suhteita ja osaa soveltaa niitä omaan koulutusalaansa. M. Uljensin (1997) keskeinen kouludidaktinen oivallus siitä, miten opiskleu on opetusta ja oppimista välittävä prosessi. Käsitteiden suhteet ovat erittäin kiinnostavat.

8 Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää opetuksen kasvatuksellisen merkitsevyyden sekä ammatin professionaalisen ja eettisen luonteen. ET on koulun kasvatuksellisin oppiaine. Vaikka filosofia on lukioaine, kasvatuksella on iso merkitys oppiaineen identiteetissä. ymmärtää ja analysoi omia lähtökohtiaan ja käsityksiään opetuksesta, opiskelusta ja oppimisesta sekä osaa tarkastella opettajuutensa kehittymistä ja arvioida kriittisesti tekemiään didaktisia ratkaisuja. 2016 uudistuksessa reflektio siirtyi tutkareissa harjoittelun alle, mutta koko ajan on kyse reflektiivisestä otteesta, jonka ytimessä on kasvatuksellinen vastuu.

9 Osaamistavoitteet (jatkuu) Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ja ymmärtää ainedidaktiikan opetusta, opiskelua ja oppimista tutkivana ja kehittävänä tieteenalana sekä opetettavien aineidensa ainedidaktisen tutkimuksen ajankohtaisia teemoja. Ainedidaktiikka on oppiaineen ja didaktiikan risteyksessä. Filosofiassa tämä on erityisen kiinnostavaa, koska filosofia on yksi kasvatustieteen taustatieteistä. ET didaktiikka on periaatteessa katsomuksellisen (99 % uskonnollisen) didaktiikan ja filosofian didaktiikan leikkauspisteessä. Sitä ei juuri ole, koska oppiainettakin on vain harvoissa maissa. ET ja fil. didaktiikan yhteinen nimittäjä on filosofiaa lapsille -liike. ymmärtää oppiaineensa luonteen yleissivistävässä koulutuksessa ja hallitsee siihen soveltuvia opetus- ja työmuotoja ja osaa perustella niiden käyttöä eri tilanteissa ymmärtää opetussuunnitelma-ajattelua, tuntee perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden arvoperustan ja on saanut valmiuksia osallistua koulun opetussuunnitelman laatimiseen

10 Osaamistavoitteet (jatkuu) Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää oppiaineensa luonteen yleissivistävässä koulutuksessa ja hallitsee siihen soveltuvia opetus- ja työmuotoja ja osaa perustella niiden käyttöä eri tilanteissa. Tässä on kysymys myös siitä, millaisena tiedon muotona oppiaine esiintyy, ennen kaikkea: mikä on sen suhde akateemiseen kaimaansa. ymmärtää opetussuunnitelma-ajattelua, tuntee perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden arvoperustan ja on saanut valmiuksia osallistua koulun opetussuunnitelman laatimiseen.

11 Osaamistavoitteet (jatkuu) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa ainedidaktista tietoa opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen osaa toimia luontevasti erilaisissa vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa tuntee tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perusteet. Loppuosan tavoitteet ovat sitä käytännön opetusta, jota useimmat etukäteen ajattelevat opettajankoulutuksen olevan. TVT:n merkitys on valtava ja filosofisesti kiinnostava! Jos asiat eivät ole tuttuja katsokaa (ja kritisoikaa) kaikkia opettajia OKLssä!

12 Ainedidaktiikan perusteet, tavoitteiden karvalakkikoonti Kurssi kattaa syksyn ainedidaktiikan opinnot ennen perusharjoittelua → sen on tarkoitus antaa valmiudet harjoittelutuntien pitoon ja silloittaa tie 1. periodissa opiskellusta kasvatustieteen teoriasta 2. periodin käytännön opetukseen. Opettaja ei ole koskaan valmis ja muodolliseenkin kelpoisuuteen tarvitaan myös maisterivaiheen opinnot → kyse on ensimmäisestä askeleesta ja selviämispaketista.

13 Ainedidaktiikan perusteet, rakenne Opintojakso sisältää seuraavat osat: 1. Didaktiikka 2 op (61167) - Perehdytään opetuksen peruskäsitteisiin, opetuksen teorian ja käytännön suhteisiin sekä johdatetaan itsenäisen pedagogisen ajattelun harjoittamiseen. 2. Ainedidaktiikka 8 op Perehdytään omien opetettavien aineiden ainedidaktiikkaan. 2A) Ainedidaktiikan luennot 4 op (68149) - johdatus ainedidaktiikan perustaviin ja ajankohtaisiin kysymyksiin 2B) Ainedidaktiikan ryhmäopetus 4 op (68153) - ainedidaktisen teorian soveltaminen käytäntöön oman aineen opetuksen kontekstissa

14 Suorituksen peruslinjat Ainedidaktiikan perusteet erilaisten osien suorittaminen: 1. Yleisdidaktiikka: luennot, kirjat ja tentti. (2 op) Suoritetaan erikseen 2. Ainedidaktiikan luento-opetus sekä siihen liittyvä kirjallisuus, joista tentti, joissain aineissa essee. (2+2 op) Joissain aineissa essee, filosofia ja ET -> tentti Jos opiskelijalla on vain yksi aine, kirjallisuus suoritetaan laajemmin (esim. tentti + essee) 3. Ainedidaktiikan ryhmäopetus sekä siihen liittyvä kirjallisuus ja tehtävät. (2+2 op) Ks. luennot Lisäksi harjoitteluun kuuluva kouluun tutustumisen jakso, joka toteutetaan harjoittelukouluissa + essee 1. aineen ryhmään. (1 op)

15 Toteutus, työtavat ja opetus ETn ja filosofian didaktiikassa olennainen ero opetuksessa ei ole luentojen ja ryhmäopetuksen välissä vaan eri didaktiikkoja opiskelevien erilaisten kurssi sisältöjen välillä.

16 Kirjallisuus (filosofia) Suoritettava kirjallisuus Brenifier, O. (2007). Keskusteleva opetus. Tampere: niin&näin. Juuso, H. & Tomperi, T. (toim.)(2008). Sokrates koulussa. Tampere: niin&näin. Salmenkivi, E.(2008). Filosofian klassikot ja lukio. Teoksessa Kallioniemi A. 2008 (toim.). Uudistuva ja kehittyvä ainedidaktiikka: Ainedidaktinen symposiumi 8.2.2008 Helsingissä. Osa 1. Helsinki: Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 298, s. 113–127. Lisäksi yksi seuraavista teoksista Freese, H.-L. (1992). Lapset ovat filosofeja. Ajatusmatkoja kasvaville ja kasvattajille. Jyväskylä: Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Gregory M. (2009). Filosofiaa lapsille & nuorille. Suom. J. S. Tuusvuori. Tampere: niin&näin.

17 Kirjallisuus (filosofia) Matthews, G. B. (2003). Filosofisia keskusteluja lasten kanssa. Suom. A. Mattila. Helsinki: WSOY. Lipman M. L. –Eettisiä kysymyksiä. Filosofiaa lapsille ja nuorille: opettajan opas. (toim.) P. Elo, O. Hakala & R. Korhonen. Helsinki: Edita. Oheiskirjallisuus niin & näin (1/2013). Katsomusopetuksen teemanumeron artikkelit. Filosofia, uskonto ja elämänkatsomustieto koulussa - teemapaketin verkkosivun artikkelit, http://netn.fi/katsomusaineet niin & näin -lehden filosofian opettamisen teema-numero 2/2000, s. 28 – 62. Saatavilla verkosta: http://netn.fi/sites/netn.fi/files/netn200.pdf sekä muita filosofian didaktiikan artikkeleita

18 Kirjallisuus (ET) Suoritettava kirjallisuus Brenifier, O. (2007). Keskusteleva opetus. Tampere: niin&näin. Elo, P. & Honkala, S. & Salmenkivi, E. (toim.)( 2004). Hyvän osaamisen katsomustieto – Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n 2004. Helsinki: Feto. niin & näin 1/2013 Katsomusopetuksen teemanumeron artikkelit. Filosofia, uskonto ja elämänkatsomustieto koulussa -teemapaketin verkkosivun artikkelit, http://netn.fi/katsomusaineet Tomperi, T. (2004). Elämänkatsomustiedon tiedetaustasta. Teoksessa Ahonen S. & Siikaniva A. (toim.) Eurooppalainen ulottuvuus – Ainedidaktinen symposiumi Helsingissä 6.2.2004. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 252, 392– 408. Helsinki: Yliopistopaino

19 Kirjallisuus (ET) Lisäksi yksi seuraavista teoksista Freese, H.-L. (1992). Lapset ovat filosofeja. Ajatusmatkoja kasvaville ja kasvattajille. Jyväskylä: Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Gregory M. (2009). Filosofiaa lapsille & nuorille. Suom. J. S. Tuusvuori. Tampere: niin&näin. Matthews, G. B. (2003). Filosofisia keskusteluja lasten kanssa. Suom. A. Mattila. Helsinki: WSOY. Oheiskirjallisuus Ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja (2000). Suomen UNESCO- toimikunnan julkaisuja 78. Helsinki: Suomen kansallinen UNESCO-toimikunta. Saatavilla verkosta: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/ihmisenamaailmassa/ OSCE & ODIHR. (2007) (Eds.) Toledo Guiding Principles on Teaching about Religions and Beliefs in Public Schools. Saatavilla verkossa: http://www.osce.org/odihr/29154?download=true verkkoaineistoja http://www.helsinki.fi/et

20 Ainedidaktiikan perusteet kurssin suoritus Luennot ja niihin liittyvä kirjallisuus suoritetaan ainedidaktiikan tentissä 26.10. klo 16.00─19.00,  (tentissä voi olla eri laajuuksia suorituksen op:ista riippuen, sovitaan myöhemmin yksityiskohtaisemmin)

21 Ainedidaktiikan perusteet kurssin suoritus Ryhmäopetus, siihen liittyvä kirjallisuuden sekä oheiskirjallisuus suoritetaan aktiivisella osallistumisella + opetus-, suunnittelu- ja muilla suullisilla ja kirjallisilal tehtävillä.  Erityisesti ns. FILA-seminaarit HUOM: lisäksi (1. aineessa) yleisdidaktiikka sekä (harjoitteluun kuululvat) kouluun tutustumiseen osallistuminen ja essee reflektio

22 Ainedidaktiikan perusteet kurssin arviointi Kouluun tutustuminen (1 op) arvostellaan asteikolla hyväksytty – hylätty. Suoritus saattaa vaikuttaa ryhmätyöskentelyn arvosanaan. Yleisdidaktiikasta tulee erillinen arvosana. Ryhmätyöskentelyssä arvioidaan läsnäoloa, aktiivisuutta ja suoritettuja tehtäviä oheisen ohjeen pohjalta asteikolla 0 – 5. Luentojen ja kirjallisuuden suoritus tentillä (tai esseillä) arvioidaan asteikolla 0 – 5. Kurssista kootaan periaatteessa kokonaisarvosana hallinnollisesti. Opettajan pedagogisten opintojen kokonaisarvosana kootaan opintopistein painotetusta keskiarvosta.

23 AD1-KURSSIN ARVIOINTI (jatkuu)

24 Ainedidaktiikan perusteet -kurssin arviointi, jatkoa Arvioinnin osina arvostelu ja jatkuva suullinen palaute Esseet ja tentit arvostellaan asteikolla 0 – 5. Kriteereinä ovat osoitettu lukeneisuus, teoreettinen oivaltavuus, näkökulmien monipuolisuus, luento- ja ryhmäosuudessa käsitellyn aineiston hyödyntäminen ja argumentoinnin johdonmukaisuus. On tärkeää, keskustella aiemman tutkimustiedon ja kirjallisuuden kanssa, ei ainoastaan omien ennakko-oletusten kanssa. Huom: näitä arviointikriteerejä käsitellään tarkemmin kevään ainedidaktiikan opetuksessa.

25 Poissaolot Ryhmäopetuksessa opitaan opettajan työssä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja tehdään yhteisiä töitä Ryhmäopetuksessa on läsnäolopakko läsnäoloa vaaditaan pois voi olla vain pätevästä syystä tällöinkin erityisesti välille 15 % – 50 % sijoittuva poissaolojen määrä vaatii korvaavia tehtäviä ja vaikuttaa yleensä arvosanaan korvaavasta suorituksesta sovitaan erikseen