16.9.2015 Pelaajapolku-päivä MONIPUOLISUUS JA MONILAJISUUS PELAAJAPOLUISSA Niilo Konttinen, Outi Aarresola & Mikko Häyrinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus.

Esitys aiheesta: "16.9.2015 Pelaajapolku-päivä MONIPUOLISUUS JA MONILAJISUUS PELAAJAPOLUISSA Niilo Konttinen, Outi Aarresola & Mikko Häyrinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus."— Esityksen transkriptio:

1 16.9.2015 Pelaajapolku-päivä MONIPUOLISUUS JA MONILAJISUUS PELAAJAPOLUISSA Niilo Konttinen, Outi Aarresola & Mikko Häyrinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU)

2 Mitä monipuolisuus merkitsee suorittamisen eri osa-alueilla? Fyysiset ominaisuudet –Nopeus, voima, kestävyys… Taitojen oppiminen –Perus- ja lajitaidot –Havaintomotoriset taidot Pelin ymmärtäminen –”Game Intelligence” –Yhteistoiminta Psyko-sosiaaliset valmiudet –Motivaatio –Ongelmanratkaisutaidot –Sosiaaliset taidot

3 Monipuolisuus ja monilajisuus tieteellisen tutkimuksen valossa Tutkimusasetelma Syy-seuraussuhteen suunta Maa, jossa tutkimus on suoritettu Kohteena olevat lajit Kohdejoukon ikä Tutkittavien määrä Tutkimuksen julkaisuvuosi Erot yksilöiden välillä

4 Varhainen erikoistuminen vs. Myöhäinen lajivalinta ”Early specialization” Harrastus aloitetaan hyvin nuorella iällä Lajivalinta tehdään aikaisin Kilpaileminen on osa harrastamista jo varhain Painopiste on paneutuvassa harjoittelussa (”Deliberate practice”) ”Early diversification” Päälajin valinta tehdään vasta myöhemmällä iällä Lapsi harrastaa useampaa lajia Mukana on paljon myös omatoimista liikuntaa ja pelailua (”Deliberate Play”) Strachan et al. (2009), The Sport Psychologist

5 Ericsson et al. (1993), Psychological Review

6 ”Deliberate Practice” ”Training involves practice activities that are effortful, low in inherent enjoyment, and purposefully designed to address current areas of weakness.” Ericsson & Charness (1994), American Psychologist

7 Onko varhainen erikoistuminen ainoa tie huipulle? Riskitekijät –Yksipuolisella harrastamisella voi olla myös negatiivisia seurauksia Menestyminen juniorisarjoissa vs. Menestyminen aikuisten sarjoissa –Nuorten lahjakkuuksien ura ei läheskään aina kanna kansainväliselle huipulle Dropout-tutkimukset –Vaaditaanko nuorelta urheilijalta liian paljon ja liian aikaisin?

8 1. Varhaisen erikoistumisen riskitekijät Rasitusvammat Motoristen taitojen yksipuolistuminen Stressi ja burnout Liikkumisen ilon hiipuminen Motivaatio-ongelmat Dropout Malina (2010), Current Sports Medicine Reports

9 2. Varhainen erikoistuminen ja nouseminen KV-huipulle Varhainen erikoistuminen ei takaa nousua lajin KV-huipulle Varhaisella menestyksellä alhainen ennustearvo Otettava huomioon lajin luonne ja vaatimukset (esim. taitoluistelu) Vaeyens et al. (2009), Journal of Sports Sciences

10 3. Varhainen erikoistuminen ja dropout Varhainen yhteen lajiin panostus yhteydessä aikaisempaan lopettamiseen 15-16 ikävuoden tienoilla kriittinen risteyskohta Stressi, odotukset, kyllästyminen… Wall & Cóte (2007), Physical Education and Sport Pedagogy

11 Cóte et al. (2007), Handbook of Sport Psychology

12 Myöhäisen erikoistumisen polku Peleillä ja leikeillä merkittävä rooli panostusvaiheeseen asti Kilpaileminen ei ole samassa määrin toiminnan keskiössä Monilajisuus tukee sisäisen motivaation kehittymistä Luo myös tukevan pohjan pitkäjänteiselle urheilijana kehittymiselle Cóte et al. (2009), International Journal of Sport & Exercise Psychology Salasuo, Piispa & Huhta (2015), Huippu-urheilijan elämänkulku

13 Non-Coach-Led Practice Activity (6-12 yrs) Ford et al. (2008), Journal of Sport and Exercise Psychology

14 Varhainen lajikiinnittyminen ”Early Engagement” Päälaji valittu varsin varhaisessa vaiheessa 1-2 muun lajin harrastamista Paljon lajinomaista pelailua; silti merkittävissä määrin myös päälajin ohjattua harjoittelua Kiinnittyminen lajikulttuuriin ja kontaktit muihin lajin harrastajiin Ford et al. (2009), High Ability Studies

15 Monipuolisuus nuoren harrastajan arjessa Harrastettava laji on monipuolinen Lajin parissa tehtävä harjoittelu on monipuolista Urheilija harrastaa monia lajeja ohjatusti ja omatoimisesti

16 KIHU:n Nuori Urheilija -tutkimuksen tuloksia

17 Yläkouluikäisten pelaajapolut Kysely v. 2010 lajin kaikille 1995 syntyneille lisenssiurheilijoille Jalkapallo 619 poikaa, 366 tyttöä Jääkiekko 661 poikaa, 68 tyttöä Koripallo 167 poikaa, 132 tyttöä Yhteensä 2013 vastaajaa Päälajin valinta Omatoiminen / seurassa harrastaminen Yhden lajin / usean lajin harrastaminen

18 72 %

19 28 % 39 % 30 % 2 2

20 52 % 19 % 18 % 5 5 6 6

21

22

23 Vertailussa: Intensiivisesti harrastajat Alakouluikäisenä harrastavat useammin montaa lajia Urheilulliset lapset ovat kiinnostuneita urheilusta yleensä Erikoistuvat yläkouluiässä yhteen lajiin ja harjoittelevat sitä omatoimisesti Harrastelijat Alakouluikäisenä harrastavat useammin vain yhtä lajia Yksi laji riittää Usein yläkouluikäisenä erikoistuvat myös, mutta myös muita harrastamisen tapoja MITEN ERIKOISTUMISEN TULISI TAPAHTUA?

24 Kansainvälisten tutkimusten tuloksia

25 Kv. huiput vs. muut Saksalaiset jalkapalloilijat (Maajoukkue, Bundesliiga, Saksan korkein amatööriliiga) -kaikilla aikainen jalkapallon pelailun aloitus n. 4 v. ja mukaan ohjattuun harjoitteluun n. 6 v -mj-pelaajat erikoistuivat myöhemmin (14.3, 10.9, 9.9 v) -mj-pelaajat pelanneet pidempään ennen erikoistumista (9.2, 4.6, 4.1 v) -mj-pelaajat harrastivat muita lajeja pidempään (18.1, 14.8, 16.7 v) -Omaehtoinen harjoittelu/pelaaminen jatkui kaikilla 17- 18-vuotiaaksi asti Hornig ym. 2014

26

27 Kv. huiput vs. muut Saksalaiset maahockeypelaajat (2012 olympiavoittajat, Bundesliiga) -aikaisin mukaan ohjattuun jonkun lajin harjoitteluun n. 5 v -aikaisin mukaan maahockeyn ohjattuun harjoitteluun n. 5 v -mj-pelaajat aloittivat aiemmin muut lajit (5.6, 8.6 v) ja harrastivat muita lajeja pidempään (9.7, 3.0 v) -mj-pelaajat erikoistuivat myöhemmin (15.0, 9.4 v) -mj-pelaajat pelanneet pidempään ennen erikoistumista (10.4, 3.9 v) Güllich 2014

28

29 Kv. huiput vs. muut Saksalaiset maajoukkuepalloilijat (1999-2002 eri lajien pelaajat, kv. taso ja kans. huippu) -kv. taso harrasti enemmän muita lajeja (78, 57 %) ja kilpaili enemmän muissa lajeissa (59, 39 %) -kv. taso erikoistui myöhemmin (15.4, 11.3 v) -kv. taso harrastivat muita lajeja pidempään (7.1, 3.2 v) ja kilpailivat muissa lajeissa pidempään (4.7, 1.7 v) -kv. taso harjoitteli 11-14-v. ja 15-18-v. vähemmän omaa lajiaan (404, 572 krt/4v) (791, 1039 krt/4v) -kv. taso harjoitteli 11-14-v., 15-18-v. ja 19-21-v. enemmän muita lajeja (216, 141 krt/4v) (159, 68 krt/4v) (111, 25 krt/4v) Güllich & Emrich 2012

30 Kv. huiput vs. muut Saksalaiset palloilijat (koripallo, jalkapallo, käsipallo, maahockey) -huipulle päässeet myöhäisempi harjoittelun aloittaminen -huipulle päässeillä vähemmän oman lajin pelailua sekä alle 14-v. että myöhemmin -koripallo aloitettiin myöhemmin kuin muut lajit (10, 6 v) ja sitä oli pelattu vähemmän ennen huipulle pääsyä -jalkapalloa oli harjoiteltu enemmän kuin muita lajeja -erittäin luovilla pelaajilla enemmän oman lajin harrastamista, erityisesti pelailua sekä alle 14-v. että myöhemmin ja hieman enemmän lajiharjoittelua alle 14-v., mutta vähemmän oman lajin harjoittelua yli 14- vuotiaana Memmert ym. 2010

31 Kv. huiput vs. muut Yhteenveto -Aikainen lajin aloittaminen -Aivan huipulle päässeet muut lajit mukana pidempään (useimmiten muut pallopelit), tosin määrä varsin pieni -Omaehtoinen harjoittelu ja erityisesti omaehtoinen pelaaminen tärkeää (pelikäsitys) -Lajien välillä eroja

32 Pelaajien valikoiminen Saksalaiset miesjalkapalloilijat - huippuakatemiat –Keskimäärin 25 % pelaajista vaihtuu vuosittain U10- U19 -U10-pelaajista U15:ihin 28 % -U10-pelaajista U19:ihin 7 % -U15-pelaajista U19:ihin 25 % Güllich 2013

33 Pelaajien valikoiminen Saksalaiset miesjalkapalloilijat - huippuakatemiat Güllich 2013

34 Pelaajien valikoiminen Saksalaiset miesjalkapalloilijat - maajoukkueet –Keskimäärin 41 % pelaajista vaihtuu vuosittain –Kolmen vuoden päästä n. 50 % pelaajista vaihtuu ja viidessä vuodessa n. 70 % -U15 mj-pelaajista U17 mj:ihin 54 % -U15 mj-pelaajista U19 mj:ihin 35 % -U17 mj-pelaajista U19 mj:ihin 50 % -U15 mj-pelaajista U19 mj:ihin 35 % Güllich 2013

35 Pelaajien valikoiminen Saksalaiset miesjalkapalloilijat - maajoukkueet Güllich 2013

36 Pelaajien valikoiminen Portugalilaiset miesjalkapalloilijat - maajoukkue –U16 mj-pelaajista 55 % U18 mj-pelaajiksi –U16 mj-pelaajista 34 % aikuisten mj-pelaajiksi Portugalilaiset mieslentopalloilijat - maajoukkue –U16 mj-pelaajista 78 % U18 mj-pelaajiksi –U16 mj-pelaajista 56 % aikuisten mj-pelaajiksi Portugalilaiset naislentopalloilijat - maajoukkue –U16 mj-pelaajista 56 % U18 mj-pelaajiksi –U16 mj-pelaajista 22 % aikuisten mj-pelaajiksi Barreiros ym. 2014

37 Pelaajien valikoiminen Suomalaiset mieslentopalloilijat - valmennuskeskus –Kuortaneen valmennuskeskuspelaajista 21 % miesten maajoukkueeseen –Kuortaneen valmennuskeskuspelaajista 11 % ulkomaille ammattilaiseksi Suomalaiset naislentopalloilijat - valmennuskeskus –Varalan valmennuskeskuspelaajista 47 % naisten maajoukkueeseen –Varalan valmennuskeskuspelaajista 16 % ulkomaille ammattilaiseksi Koljonen ym. 2015

38 Pelaajien valikoiminen Lopullisten huippujen tunnistaminen vaikeaa Valikoituvat vasta varsin myöhään Vaihtuvuus isoa vielä nuorten maajoukkueissa U16 --> U20