Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

3 Tiedon ja oikeutuksen lähteet Markus Lammenranta Helsingin yliopisto.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "3 Tiedon ja oikeutuksen lähteet Markus Lammenranta Helsingin yliopisto."— Esityksen transkriptio:

1 3 Tiedon ja oikeutuksen lähteet Markus Lammenranta Helsingin yliopisto

2 Tiedon ja oikeutuksen lähteet 1.Havainto (tieto ulkomaailmasta) 2.Introspektio (tieto omista mielentiloista) 3.Järki (tieto välttämättömistä totuuksista) 4.Päättely (tiedosta päätelty tieto) 5.Muisti (tieto menneisyydestä) 6.Testimonia (muiden sanaan perustuva tieto) 7.Uskonnollinen kokemus (tieto Jumalasta)

3 Havainnon luonne M. Lammenranta, Havainto, Logos-ensyklopedia, URL: http://filosofia.fi/node/4297.http://filosofia.fi/node/4297 1. Havaitseminen on tietämistä (faktiivista). Näen, että kissa on katolla. (→ Kissa on katolla.) 2. Havaitseminen on aistimista. Näen kissan katolla. Kaksi puolta: aistikokemus ja uskomus. Aistikokemus on uskomuksen oikeutuksen ja tiedon lähde.

4 Humen skeptinen argumentti 1.Meillä ei voi olla suoraa tietoa ulkomaailmas- ta. Jotta meillä olisi tietoa ulkomaailmasta, sen pitäisi siis perustua päättelyyn aistikokemusta koskevasta tiedosta. 2.Aistikokemuksesta ei voi deduktiivisesti päätellä ulkomaailmaan. 3.Aistikokemuksesta ei voi induktiivisesti päätellä ulkomaailmaan. 4.Meillä ei voi olla suoraa eikä pääteltyä tietoa ulkomaailmasta.

5 Naiivi (suora) realismi Ulkomaailma on olemassa mielestä riippumatta (realismi). Aistikokemus on suoraa tietoisuutta ulkomaailman objekteista ja niiden ominaisuuksista. Tämä tietoisuus (aistikokemus) voi oikeuttaa uskomuksemme ulkomaailmasta.

6 Suora (välitön) tietoisuus Tietoisuus on aina tietoisuutta jostakin. S on tietoinen x:stä, vain jo x on olemassa. x voi olla yksilöolio, universaali (ominaisuus, suhde) tai tosiasia.

7 Havaintovirheet, hallusinaatiot ja havainnon suhteellisuus 1.Aidot havainnot eivät eroa fenomenologi- sesti havaintovirheistä ja hallusinaatioista. 2.Emme ole jälkimmäisissä tietoisia aineel- lisesta esineestä ja/tai sen ominaisuuksista. 3.Siis emme ole aidossakaan havainnossa tietoisia aineellisesta esineestä ja/tai sen ominaisuuksista. 4.Siis naiivi realismi on väärässä.

8 Aistitietoisuuden kohde? Descartes, Locke, Berkeley: idea Hume: vaikutelma (impression) Moore, Russell, Price: sense-datum Broad: sensum Sense-datumilla on todella ne ominaisuudet, jotka aineellisella esineellä näyttävät olevan. Sen esse on percipi.

9 Epäsuora (edustuksellinen) realismi Olemme havainnossa suoraan tietoisia vain mentaalisesta objektista (idea, sense-datum), joka edustaa mielestä riippumatonta ulkomaailman objektia. Tieto ulkomaailmasta perustuu päättelyyn tiedosta, joka koskee mentaalisia objekteja.

10 Tieteellinen realismi Bertrand Russell (The Problems of Philosophy, 1912) Päättely mielestä ulkomaailmaan on päättelyä parhaaseen selitykseen (abduktio). Hypoteesimme ulkomaailman luonteesta on paras selitys sense-dataa koskeville säännönmukaisuuksille.

11 Idealismi ja fenomenalismi Berkeleyn idealismi: Aineelliset esineet muodostuvat aktuaalisista ideoista. Fenomenalismi: Aineelliset esineet muodostuvat aktuaalisista ja mahdollista sense-datumeista. Ne ovat loogisia konstruktioita (sense-datasta). B. Russell, R. Carnap, C.I. Lewis ”Jos olosuhteet olisivat ne ja ne, niin sellaisia ja sellaisia sensa-datumeita esiintyisi.” (1)Tuossa on tomaatti. (2)Punainen sense-datum esiintyy.

12 Adverbialismi Roderick Chisholm (1916-99) Täplikkään kanan ongelma Siitä, että aineellinen esine näyttää punaiselta, ei seuraa, että on olemassa jokin (sense-datum), joka on punainen. Sana ”punaiselta” on adverbiaali, joka ilmaisee näyttämisen (kokemisen) tapaa. ”Minulle ilmenee punaisesti” ja ”Aistin punaisesti” kuvaavat kokemisen tapaani.

13 Frank Jackson (1975) Aistin punaisesti, vihreästi, kolmiomaisesti ja neliömäisesti.

14 Intentionalismi Kokemuksella on intentionaalinen (representationaalinen) sisältö Aistikokemuksen kohde on aineellinen esine (suora realismi). Kokemuksilla on propositionaalinen sisältö, joka voi olla tosi tai epätosi. Havaintovirheet ja hallusinaatiot ovat kokemuksia, joiden sisältö on epätosi.

15 Kokemuksen ja uskomuksen sisältöjen ero Kokemuksella on samanlainen sisältö kuin uskomuksella. Müller–Lyer-illuusio:

16 Intentionalismi ja hallusinaatiot Mikä erottaa rottahallusinaation ja tikarihallusinaation toisistaan? 1900-luvun alun fenomenologit: niillä on eri intentionaalinen kohde, jota ei ole olemassa. Dretske, Johnston: ne kohdistuvat eri ominaisuuskimppuihin, joilta puuttuu kantaja (substraatti, substanssi).

17 Metafyysinen disjunktivismi M. G. F. Martin, ”The Transparency of Experience” (2002) Aidossa havainnossa olemme suoraan tietoisia havainnon kohteesta ja sen ominaisuuksista (naiivi realismi). Havaintovirheet ja hallusinaatiot ovat erilaisia kokemuksia, vaikkei aitoa havaintoa voi introspektiivisesti erottaa niistä. Aistikokemus on disjunktiivinen mentaalinen tapahtuma (aito havainto, havaintovirhe tai hallusinaatio).

18 Kokemuksen sisältö ja oikeutus Eksplanatorismi: Tavanomaiset ulkomaailmaa koskevat uskomukset selittävät paremmin kokemustemme väliset säännönmukaisuudet kuin skeptiset hypoteesit (Conee, Feldman, Vogel). Reliabilismi: Jos kokemus todella on luotettava uskomuslähde, niin kokemukseen perustuvat uskomukset ovat oikeutettuja. Dogmatismi (fenomenaalinen konservatismi): Kokemukseni että p riittää yksin oikeuttamaan uskomukseni että p. Uusrationalismi (apriorismi): Kokemukseni että p oikeuttaa minut uskomaan että p, vain jos olen (kokemuksesta riippumatta) oikeutettu uskomaan, että kokemukseni että p on luotettava indikaattori p:n totuudelle. Tiedollinen disjunktivismi: Aidossa havainnossa minulla on parempaa evidenssiä uskomukseni puolesta kuin hallusinaatiossa. Näen, että tässä on käsi (aito havainto). (McDowell) Tässä on käsi. (aito havainto). (Willianson) Minusta näyttää, että tässä on käsi (hallusinaatio).

19 Järjen totuudet 2 + 3 = 5 Jos kaikki ihmiset ovat kuolevaisia ja Sokrates on ihminen, Sokrates on kuolevainen. Kaikki poikamiehet ovat naimattomia. Kaikki punaiset esineet ovat värillisiä. Kukaan ei ole itseään pitempi.

20 A priori ja a posteriori Immanuel Kant (1724-1804) a priori -tieto = kokemuksesta riippumaton tieto a posteriori -tieto = kokemukseen perustuva tieto (empiirinen tieto) S:lla on apriorinen oikeutus uskoa p:hen, jos ja vain jos S:n oikeutus uskoa p:hen on kokemuksesta riippumatonta.

21 Välttämätön/kontingentti p on välttämättä tosi, joj ei ole mahdollista, että se olisi epätosi (p on tosi kaikissa mahdollisissa maailmoissa). p on kontingentisti tosi, joj p on tosi mutta on mahdollista, että se olisi epätosi (p on tosi aktuaalisessa maailmassa mutta epätosi joissakin muissa mahdollisissa maailmoissa). S:n oikeutus uskoa p:hen on apriorista, vain jos p on välttämättä tosi.

22 Järjen intuitio S:n oikeutus uskoa p:hen on apriorista, joj S näkee (tajuaa intuitiivisesti) että p on (välttämättä) tosi. p:n näkeminen todeksi vaatii välitöntä tietoisuutta siitä välttämättömästä tosiasiasta, joka tekee p:n todeksi. Platon, Russell: universaalien (ominaisuuksien) väliset suhteet Lock, Hume: ideoiden (käsitteiden) väliset suhteet Apriorinen tieto on erehtymätöntä, epäilyksetöntä ja kumoamatonta.

23 Empirismi Radikaali empirismi: Kaikki tieto on aposteriorista eli empiiristä (John Stuart Mill, W. V. Quine). Maltillinen empirismi: Apriorinen tieto koskee ainoastaan (triviaaleja) analyyttisiä totuuksia. Nämä koskevat pelkästään käsitteitä tai merkityksiä. (David Hume, looginen positivismi)

24 Rationalismi Descartes, Leibniz, Spinoza, Kant, BonJour On olemassa (substantiaalista) apriorista tietoa todellisuudesta (todellisuuden välttämättömästä rakenteesta). On olemassa tietoa, joka on synteettistä a priori. Kant: transsendentaalinen idealismi

25 3 erottelua Tieto (oikeutus)A prioriA posteriori Totuus (todellisuus) VälttämätönKontingentti MerkitysAnalyyttinenSynteettinen

26 Maltillinen empirismi A prioriA posteriori Analyyttinen Logiikka, matematiikka, filosofia Synteettinen XEmpiirinen tieto

27 Rationalismi A prioriA posteriori Analyyttinen Käsitteelliset totuudet Synteettinen Logiikka (?), matematiikka, filosofia Empiirinen tieto

28 Kant analyyttisyydestä Propositio p on analyyttisesti tosi, joj p:n predikaatti sisältyy käsitteellisesti p:n subjektiin. Kaikki poikamiehet ovat naimattomia. Kaikki naimattomat miehet ovat naimattomia. Ongelmia: Kaikki punaiset esineet ovat värillisiä. Jos jotkut miehet ovat kreikkalaisia, niin jotkut kreikkalaiset ovat miehiä.

29 Frege analyyttisyydestä Lause L on analyyttisesti tosi, joj (a) L on looginen totuus tai (b) L palautuu loogiseksi totuudeksi korvaamalla synonyymejä toisillaan Jos jotkut A:t ovat B:itä, niin jotkut B:t ovat A:ita. Ongelmia: Mikään ei ole kokonaan punainen ja kokonaan vihreä samanaikaisesti. Jos Jyrki on pidempi kuin Mauri ja Matti pidempi kuin Jyrki, niin Matti on pidempi kuin Mauri.

30 Semanttinen määritelmä Lause on analyyttisesti tosi, joj se on tosi pelkästään sisältämiensä sanojen merkitysten perusteella. Kaikki punaiset esineet ovat värillisiä. Jos Jyrki on pidempi kuin Mauri ja Matti pidempi kuin Jyrki, niin Matti on pidempi kuin Mauri. Mikään ei ole kokonaan punainen ja kokonaan vihreä samanaikaisesti.

31 Radikaali empirismi

32 Maltillinen rationalismi Apriorinen tieto (oikeutus) ei ole erehtymätöntä eikä kumoutumatonta. Intuitio = älyllinen näyttäminen (ilmeneminen) Jos minusta näyttää siltä, että 2 + 2 = 4, olen (prima facie) oikeutettu uskomaan, että 2 + 2 = 4. Vrt. fenomenaalinen konservatismi ja reliabilismi.

33 Päättely ja oikeutus Päättelyllä voidaan tarkoittaa joko argumenttia (joukkoa propositioita) tai psykologista prosessia. Internalismin mukaan oikeutus riippuu (tietyllä hetkellä) henkilön hallussa olevista argumenteista. Fundamentalismi: Argumentti siirtää oikeutuksen premisseiltä johtopäätökselle. Koherentismi: Argumentti synnyttää oikeutuksen premisseille ja johtopäätökselle samanaikaisesti. Reliabilismin mukaan oikeutuksen lähteenä ovat luotettavat psykologiset prosessit (uskomuksen kausaalinen alkuperä).

34 Propositionaalinen ja doksastinen oikeutus Sherlock Holmesilla ja tri Watsonilla on hallussaan sama evidenssi, mutta Holmesin uskomus perustuu kausaalisesti evidenssiin toisin kuin Watsonin. S:llä on oikeutus uskoa että p, joj S:n evidenssi tukee p:tä (propositionaalinen oikeutus). S:n uskomus että p on oikeutettu, joj S:n evidenssi tukee p:tä ja S:n uskomus että p perustuu tähän evidenssiin (doksastinen oikeutus).

35 Deduktio 1.Jos Eeva lauloi, niin Liisa tanssi. 2.Eeva lauloi. 3.Siis Liisa tanssi. 1’. Jos A, niin B. 2’.AModus ponens 3’.Siis B. Propositionaalista oikeutusta koskeva sulkuperiaate: Jos S:llä on oikeutus uskoa A:han ja S tietää, että B seuraa deduktiivisesti A:sta, S:llä on oikeutus uskoa B:hen.

36 Induktion ongelma 1.Kaikki havaitut joutsenet ovat olleet valkoisia. 2.Siis kaikki joutsenet ovat valkoisia. Luonnon yhdenmukaisuuden periaate: Havaitsemattomat tapaukset muistuttavat havaittuja (implisiittinen premissi). Induktiivinen skeptisimi K. Popper: falsifikationismi (deduktivismi) H. Reichenbach: induktion praktinen oikeuttaminen

37 Reliabilismi ja evidentialismi Reliabilismi: Jos päättely on ehdollisesti luotettavaa, se siirtää oikeutuksen premisseiltä johtopäätökselle. Evidentialismi: Se, että asioiden on havaittu olevan tietyllä tavalla toimii evidenssinä sille, että asiat ovat samalla tavalla myös havaitsemattomissa tapauksissa. Analyyttinen totuus? Synteettinen a priori?

38 Muisti Muistan, että söin aamulla kaurapuuroa. Muistan, että Pariisi on Ranskan pääkaupunki. Tapahtumamuisti ja tosiasiamuisti Muistaminen on faktiivista (tietämistä). Muistan Pariisin. Muistamiseen sisältyy muistikuvia tai - kokemuksia.

39 Realistinen (naiivi) muistiteoria Menneiden tapahtumien muistaminen on suoraa tietoisuutta noista tapahtumista. Russellin hypoteesi: Maailma syntyi viisi minuuttia sitten juuri sellaisena, kuin se silloin oli.

40 Edustuksellinen muistiteoria Menneiden tapahtumien muistaminen on suoraa tietoisuutta muistikuvista, jotka edustavat mielessä noita tapahtumia. Tieto menneisyydestä perustuu päättelyyn nykyisistä muistikuvista.

41 Muistikoherentismi Muistiuskomus on oikeutettu, joj se on koherentti muiden uskomusten kanssa. Ongelma: unohdettu evidenssi

42 Fenomenaalinen konservatismi Jos S näyttää muistavan että p, S on prima facie -oikeutettu uskomaan että p. Ongelma: Muisti tekee alunperin epäoikeutetusta uskomuksesta oikeutetun.

43 Muistin säilyttävä rooli Muisti on prosessi, joka ottaa syötteeksi aiemman uskomuksen, ”säilyttää” sen muistissa ja antaa tulosteena nykyisen uskomuksen. Prosessireliabilismi: muistiuskomuksen oikeutus riippuu sekä muistamis- prosessin ehdollisesta luotettavuudesta että syöteuskomuksen oikeutuksesta. Ongelma: Russellin hypoteesi

44 Testimonia (muiden sana) Kun A väittää jotakin ja B ymmärtää A:n väitteen ja uskoo siihen tämän perusteella, B nojaa A:n sanaan tiedon lähteenä. Mikä tekee B:n testimoniaalisesta uskomuksesta oikeutetun? Mikä tekee siitä tietoa?

45 Reduktionismi Kuulija on oikeutettu hyväksymään (uskomaan) puhujan väitteen, vain jos hän on oikeutettu uskomaan muiden lähteiden perusteella, että puhuja on vilpitön ja luotettava. Nojaamalla lähteisiin, kuten havainto, muisti ja induktiivinen päättely, kuulijan pitää olla oikeutettu uskomaan, että (a) puhuja on vilpitön ja luotettava tai että (b) ihmiset yleensä ovat.

46 Anti-reduktionismi Puhujan sana riittää yksin antamaan kuulijalle prima facie -oikeutuksen uskoa siihen. Kuulijalla ei tarvitse olla positiivisia perusteita puhujan luotettavuuden ja vilpittömyyden puolesta. Riittää, ettei hänellä ole perusteita epäillä puhujan luotettavuutta ja vilpittömyyttä.

47 Tiedon välittyminen vai syntyminen 1.Kommunikaatiossa puhuja välittää uskomuksensa kuulijalle, ja samalla välittyvät uskomuksen tiedolliset ominaisuudet (tieto, oikeutus). 2.Tieto ja oikeutus eivät välity puhujalta kuulijalle vaan syntyvät vasta kuulijassa.

48 Usko ja tieto 1.Evidentialismi: Tieto Jumalasta vaatii perusteita tai argumentteja tuekseen. 2.Reformoitu tieto-oppi: On olemassa uskonnollisiin kokemuksiin perustuvaa suoraa tietoa Jumalasta. 3.Fideismi: Tiedon ja rationaalisuuden vaatimukset eivät koske uskoa.

49 Fideismi Usko ei vaadi tietoa. Tietonormi: Usko jotakin vain jos tiedät sen. ”Jumala on olemassa, mutten tiedä sitä.” ”Jumala on olemassa, mutten usko sitä.” ”Jumala on olemassa, mutta se ei ole totta.” ”Jumala on olemassa, mutta minulla ei ole perusteita uskoa niin.”

50 Reformoitu tieto-oppi William Alston (1921-2009), Alvin Plantinga (1932-), Nicholas Wolterstorff (1932-) 1.On olemassa Jumalaa koskevia perususkomuksia. 2.Näiden oikeutuksen lähteenä on uskonnollinen (mystinen) kokemus. 3. Tämä oikeutus voi kumoutua.

51 Kritiikkiä 1.Suuri kurpitsa -vastaväite: Jos uskomukset Jumalasta voivat olla perususkomuksia, miksei myös esim. Epun uskomus, että Iso kurpitsa ilmestyy halloweenina (voodoo)? 2.Vaikka olisi olemassa Jumalaa koskevia perus- uskomuksia, sivistyneillä ja koulutetuilla ihmisillä on kumoajia niiden oikeutukselle. pahuus ja kärsimys maailmassa, uskonnolliset erimielisyydet, tiede

52 Plantingan vastaukset 1.Teistiset perususkomukset selittää se, että Jumala on antanut ihmisille luotettavan älyllisen kyvyn, sensus divinitatis, joka synnyttää tosia uskomuksia Jumalasta. 2.Vaikka uskomukset pahuuden olemassaolosta, tieteen tuloksista ja uskonnollisista erimielisyyksistä ovat potentiaalisia kumoajia teistisille uskomuksille, sivistyneellä teistillä voi olla kumoajia näille kumoajille. 3.Kun De facto -vastaväitteet kiistävät teististen uskomusten totuuden (Freud, Marx), de jure -vastaväitteet kiistävät teististen uskomusten oikeutuksen, rationaalisuuden tai jonkun muun tiedollisen statuksen. Teistin tarvitsee vastata vain jälkimmäisiin.

53 Teistiset perususkomukset Reliabilismi: Jos kokemus on luotettava informaationlähde Jumalasta, siihen perustuvat uskomukset ovat prima facie -oikeutettuja. Evidentialismi (fenomenaalinen konserva- tismi): Se, että Jumala näyttää olevan kokemuksessa läsnä, antaa prima facie -oikeutuksen uskoa, että Hän on läsnä.

54 Plantingan eksklusivismi 1 (1)Jumala näyttää puhuvan minulle. (uskonnollinen kokemus) (2)Jumala puhuu minulle. (3)Jumala on olemassa. (4)Antti uskoo, että Jumalaa ei ole olemassa. (5)Antti on väärässä.

55 Vertaiserimielisyys (1)Evidentiaalinen yhdenvertaisuus: A ja B ovat yhtä hyvin perillä asiaan liittyvästä evidenssistä. (2)Kognitiivinen yhdenvertaisuus: A ja B ovat älyllisesti yhtä kompetentteja arvioimaan tätä evidenssiä.

56 Plantingan eksklusivismi 2 (1)Jumala näyttää puhuvan minulle. (2)Jumala puhuu minulle. (3)Jumala on olemassa. (4)Antti on tiedollisesti vertaiseni ja uskoo, että Jumalaa ei ole olemassa. (3:n oikeutuksen kumoaja) (5)Minulla on luotettava teististen uskomusten muodostamiskyky, joka Antilta puuttuu. (kumoajan kumoaja) Antti ei olekaan tiedollisesti veratseni.


Lataa ppt "3 Tiedon ja oikeutuksen lähteet Markus Lammenranta Helsingin yliopisto."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google