Aivoston angioomat El Timo Virta,Tays.

Esitys aiheesta: "Aivoston angioomat El Timo Virta,Tays."— Esityksen transkriptio:

1 Aivoston angioomat El Timo Virta,Tays

2 Aivojen verisuoniepämuodostumat
Arteriovenoosi malformaatio(AVM) Kavernooma(KM) Kapillaarinen telangiektasia Venoosi malformaatio(DVA) Duraalinen arteriovenoosi fisteli(DAVF)

3 Kapillaarinen telangiektasia
benigni,sattumalöydös valtaosa < 1cm solitaarinen, multippelit sdr:ssa 4-12% aivojen vaskulaarimalform. prevalenssi % ponsissa,basaaliganglioissa ei seurantaa/hoitoja

4 DVA yleisin aivojen vaskulaarimalformaatio prevalenssi 0.7-2.6%
benigni, insidentaalinen dreneeraa normaalia aivokudosta kavernooman/AVM:n yhteydessä hoito konservatiivinen

5 Kavernooma verisuonianomalia,osuus 8-15% aivojen verisuonimalformaatioista prevalenssi %(obd.), % laajoissa prospekt.kohorttitutk. muodostuvat sinusoidaalisista verisuonista,joiden välissä ei ole aivokudosta ja jotka voivat trombosoitua/kalkkeutua/rekanal.

6 Kavernooma ei kookkaita syöttösuonia tai arterialisoituneita veenoja= pienivirtauksinen ja matalapaineinen kasvutaipumus ja toistuvat okkultit vuodot (mm-cm) de novo sporadinen,solitaarinen ja familiaalinen,multippeli

7 Kavernooma esiintyy aivoissa,aivorungossa ja selkäytimessä sekä aivohermoissa ja –kammioissa oireisuuden ilmaantuvuushuippu vuotiailla,m=n n. 40% sattumalöydöksiä

8 KM:n vuotoriski prospektiivisissa tutk. symptomaattinen vuotoriski %/leesiovuosi familiaalisissa vuotoriski %/leesiovuosi aiempi sympt.vuoto:4.5% /vuosi

9 KM:n kliininen taudinkuva
vaihtelee oireettomasta fataaliin vuotoon yleisyysjärjestyksessä:1)EP, 2)pns 3)fokaalioire ja 4)vuoto ep(supratent.):kaikki kohtaustyypit arvioitu ep-riski 1-2%/vuosi

10 Diagnostiikka angiografisesti okkultti
CT:lla,jos tuore vuoto/kalkkeuma MK-löydöksen perusteella jaetaan 4 tyyppiin tyypin I-II kavernoomista valtaosa symptomaattisia tyypin III-IV muutokset yleensä oireettomia

11 Kavernoma I

12 Kavernoma II

13 Kavernoomat III-IV

14 Kavernooman kirurginen hoito
pinnallinen(oireeton/vähäoireinen) sympt.vuoto(NE/E) tai etenevä neurolginen oireisto hoitoresistentti ep korreloiden yksittäiseen kavernoomaan,75-88% operoiduista kohtausvapaiksi syvällä/elokventilla alueella komplikaatioriskit merkittäviä

15 Kirurginen hoito nykyään leikkauksissa navigaattori
traktografia/fMK/IOM huolimatta postoper. MK-”kuratiivisuudesta”,jopa 5% uusiutumisriski=>erityisesti aivorungon kavernoomissa muutamien vuosien MK-seuranta pysyvän morbiditeetin riskit %(Dalyai ym. 2011)

16 AVM synnynnäisiä kapillaarien puuttuminen keskeinen patogeneettinen seikka aneurysmia,venaektasioita,av-fisteleitä,suonistenooseja nidus kompakti/diffuusi

17

18 AVM insidenssi n. 1/100 000 vuodessa prevalenssi 1/1000 aikuista
ei sukupuolipredilektiota Insidenssi kasvussa:vuotamattomat/sattumat MK:lla

19 AVM:n oireet n. ½ vuoto(ICH,SAV,IVH) n. ¼ epileptiset oireet
päänsärky, neuro-oireet n. 10% sattumalöydöksiä

20 AVM-vuodon riskitekijät
aiempi vuoto sentraalisesti sijaitsevat(BG,IC,talamus) yksinomaan syviin laskimoihin dreneerautuva (Stapf ym. 2006) aneurysmat,veenastenoosit

21 AVM-vuoto vuotoriski 2-4%/vuosi
vuotaneen AVM:n uusintavuotoriski 6-17% 1.vuoden aikana( Brown ym. 2005) mortaliteetti 5-25%,morbiditeetti 10-40% (Laakso ym. 2012) yleisin spontaanin ICH:n aiheuttaja <45-vuotiailla

22 AVM:n hoitovaihtoehdot
konservatiivinen kirurginen endovaskulaarinen sädehoito kombinaatio

23 AVM:n hoito potilaslähtöiset seikat luonnollinen ennuste hoitoriskit

24 Spetzler-Martin -luokitus

25 AVM:n hoito Spetzler-Martin 1-2: kirurginen tai endovaskulaarinen hoito Spetzler-Martin 3:kombinaatiohoito Spetzler-Martin 4-5:konservatiinen tai palliatiivinen hoito/(kirurginen) riskit: n.5%-n.15%-n.30% luokat 1-3 yhteensä>3/4 AVM:sta

26 Duraalinen AV-fisteli
laskimosinuksen seinämän verisuoniepämuodostuma hankinnainen,idiopaattinen trauma,infektio,sinustromboosi 10-15% intrakraniaalisista vaskulaarimalformaatioista keski-ikä v.

27 DAVF yli puolet transversus-sigmoideus –alueella
2. yleisin sinus cavernosus ethmoidaaliset, petrotentoriaaliset, SSS ja takakuoppa

28

29 ICH ex DAVF

30 SSS DAVF

31 DAVF oireet johtuvat 1)lisääntyneestä sinuksen verenvirtauksesta 2)kortikaalisesta veenarefluksista pulsoiva tinnitus, silmäoireet vuodot,ep, progressiiviset neuro-oireet

32 DAVF:en angiografinen luokittelu
Borden I-III (a/b) Cognard I-V (II a/b)

33 DAVF:en luokitus

34 DAVF kortikaalinen laskimodreneeraus merkittävin kliininen ennustetekijä benigni vs aggressiivinen fisteli Borden I DAVF:lla 2% riski kehittyä kortikaalinen veenarefluksi 13% spontaani DAVF:n sulkeutuminen tromboosin johdosta (Satomi ym. 2002)

35 DAVF Borden II-III fisteleillä 8.1% /6.9 % riski/vuosi(ICH/ND) (van Dijk ym. 2002) oireisen/oireettoman II-III DAVF:n riski 7.6/1.4 %(ICH), 11.4/0%(ND) ja mortaliteettiriski 3.8/0 % vuodessa (Strom ym. 2008) uusintavuotoriski ad 35 % 2 vk sisällä primaarivuodosta (Duffau ym. 1999)

36 DAVF:n hoito Borden I=> konservatiivinen/symptomaattinen
Borden II-III=>invasiivinen hoito elektiivisenä/kiireellisenä

37 Natarajan ym. 2010

38