Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016.

Esitys aiheesta: "Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016."— Esityksen transkriptio:

1 Opiskelevan urheilijan talous Jari Savolainen ja Jukka Tirri Korkea-asteen kaksoisuraseminaari, Helsinki 14.-15.4.2016

2 Taustaa Kaksoisura: Suomalaisen urheilun valinta Suurin osa maajoukkuetason urheilijoista opiskelee joko toisella- tai korkea-asteella Ammattilaisuus mahdollista vain muutamissa lajeissa/ aikuisten arvokisamitalisteille

3 Urheilijoiden talous Urheilijoiden mediaanitulo tutkimuksen mukaan noin 11500 € (2013) Yli 40 %:lla maajoukkuetason urheilijoista kokonaisansiot alle 10000 €/ v (pl. ammattiurheilijat) Urheilijoiden opiskelutahti ei poikkea juurikaan muusta opiskelijamassasta (Kuinka hitaita urheilijat ovat…, 2014) www.urheilututkimukset.fi Kärmeniemi % co: Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät. KIHU 2013

4 Urheilijoiden talous Talouden suunnittelu osa kokonaisvaltaista kaksoisuraa – mitä mahdollisuuksia meillä on tukea? Resurssit ovat niukkoja – on kyse siitä miten ne käytetään Kuinka tuemme urheilijaa resurssien optimaaliseen käyttöön?

5 Tärkeimmät tulonlähteet Opintotuki Apurahat: OKM:n urheilija-apuraha, URA- apuraha… Työtulot Kilpailupalkkiot Sponsorit Seurat, lajiliitot, Olympiakomitea, kunnat Vanhemmat & lähipiiri

6 Opintotuki Opintotuen osuus urheilevien korkeakoulu- opiskelijoiden tuloista on noin viidennes ja suurin osa urheilijoista pitää sitä merkittävänä toimeentulon muotona (Kärmeniemi & co, 2013) Muutokset opintotukeen 1.8.2017 alkaen Opintoraha 250,28 €/ kk (nyk. 336,76 €/ kk) Korkeakouluopintojen maksimitukiaika laskee 54 tukikuukauteen (aiemmin 64 kk)

7 Apurahat OKM:n urheilija-apuraha Valmennus- ja harjoitteluapuraha kv. menestyspotentiaalin omaaville urheilijoille, 5000-20000 €/ v. 2015-16: 53 talvilajien urheilijaa 2016: 102 kesälajien urheilijaa URA-apuraha Tarkoituksena edistää urheilijoiden ammattiin valmistumista ja pyrkiä turvaamaan aktiiviuransa päättäneiden urheilijoiden koulutus, 2000 €/ v. 2015-16: 69 urheilijaa

8 Työ/ työharjoittelu urheilu-uran aikana Kiinteä osa opintoja Merkittävä rooli integroitumisessa uran jälkeiselle siviiliuralle Yksilölliset ratkaisut tarpeen mukaan Yrittäjyyteen kannustaminen siihen soveltuville urheilijoille

9 Työ + urheilu Positiiviset ja negatiiviset vaikutukset Toimiva ajankäyttö – kuormitus & palautuminen Usealle urheilijalle taloudellinen mahdollisuus harjoitella ”ammattimaisesti”

10 Poimintoja URA-apurahahakemuksista ”Taloudellinen tuki mahdollistaisi sen, että voisin opiskelun ohella keskittyä harjoituksiin ja peleihin 100% eikä minun tarvitsisi käydä työssä. Työvuorojen vuoksi olen useasti joutunut jättämään harjoituksia väliin, mikä ei ole suotuisaa urheilijana kehittymisen kannalta.” ”Opintotuki kattaa tällä hetkellä vuokran ja hyvin pienen osan ruokakuluista, eikä mahdollista sen tasoista ruokailua joka urheilijalle olisi tarpeen.” ”Opiskeluni ovat hyvin merkittävästi hidastuneet urheilun takia. Parina edellisenä lukuvuonna en ole juurikaan voinut nostaa opintotukea, koska opintosuorituksia ei ole urheilun takia kertynyt riittävästi (Kelan vähimmäissuoritusvaatimus) eikä minulla ole enää kovin montaa kuukautta opintotukea jäljellä. Apurahat alkavat olla välttämättömiä opiskelun ja urheilun mahdollistamiseksi sekä toimeentuloni turvaamiseksi.”

11 Haasteita Opintotuen riittävyys Määrä (€) Aika (kk) Työnteon ja urheilun yhteensovittaminen, oman alan työkokemuksen hankkiminen Rahoituksen epävarmuus (apurahapäätökset)

12 Kysymyksiä Minkälaisia kokemuksia sinulla on opiskelevan urheilijan taloudelliseen tilanteeseen liittyen? Mitkä ovat mielestäsi suurimmat ongelmat? Minkälaisia valtakunnallisia tai paikallisia ratkaisuja voidaan/ pitäisi kehittää opiskelevan urheilijan tukemiseksi? Miten autamme urheilijoita parhaalla mahdollisella tavalla ratkaisemaan taloudellisia ongelmia kaksoisuran mahdollistamiseksi?