Eija Mämmelä / OAMK 1 Hammashoidon ergonomia (Virtanen, SuunTerveydeksi 1/2001) hammashuollon työntekijöistä yli 1/3:lla vähintään yksi diagnosoitu tule-sairaus.

Esitys aiheesta: "Eija Mämmelä / OAMK 1 Hammashoidon ergonomia (Virtanen, SuunTerveydeksi 1/2001) hammashuollon työntekijöistä yli 1/3:lla vähintään yksi diagnosoitu tule-sairaus."— Esityksen transkriptio:

1 Eija Mämmelä / OAMK 1 Hammashoidon ergonomia (Virtanen, SuunTerveydeksi 1/2001) hammashuollon työntekijöistä yli 1/3:lla vähintään yksi diagnosoitu tule-sairaus yleisempää kuin väestössä keskimäärin NHS- ja selkäoireita tai 70%:lla suuhygienisteillä yläraajojen rasitusvammoja enemmän kuin hammaslääkäreillä (avustavilla hoitajilla vähiten) olkapää- ja ranneongelmia 10%:lla rannekanavaoireilla yhteys työskentelyyn klo 10 ja 12 asennoissa hammaskiven poiston vaikeusasteeseen ja määrään/pv olkapäävaivoilla yhteys työvuosiin työpäivien määrään / vko

2 Eija Mämmelä / OAMK 2 Suuhygienistin työhyvinvointi tavoite: ergonomia osana ammattitaitoani miten kehoni reagoi kuormitukseen miten säätelen kuormittumistani riskitehtävät > < kehon toiminta optimaalisten työtapojen hahmottaminen ja arvostaminen istuminen: päätteellä ja työtuolilla ”suussa työskentely” asiakkaan avustaminen toteutus: Alustukset, verkko- ja itsenäinen tehtävä sekä harjoitukset alustukset: suuhygienistin työssä kuormittuminen (materiaalina Ergonomiaopas) itsenäinen opiskelu: päätetyön ergonomia verkkotehtävänä Tutustuminen ergonomiaoppaaseen opintojakson suorittaminen: Oppimispäiväkirja

3 Eija Mämmelä / OAMK 3 Suuhygienistien tulevaivojen taustalla staattinen lihastyö (Virtanen, SuunTerveydeksi 1/2001) yläraajojen kannattelu tarkkuutta vaativa työ (toistoja paljon, pienillä lihaksilla, nivelten ääriasennoissa) kumarat ja kiertyneet niskan ja selän asennot yksipuolisesti lihaksia kuormittavat työtehtävät vaikka tehtävä muuttuu, aktiivinen lihas ei muutu! palautumisajan riittämättömyys suuhygienisteillä 1-2 sekunnin taukoja, mutta ei yli 5 sekunnin taukoja

4 Eija Mämmelä / OAMK 4 Tuleongelmien ehkäisy hammashuollossa (Virtanen, SuunTerveydeksi 1/2001) ehkäisy on hoitoa tehokkaampaa, taloudellisempaa ja inhimillisempää työn monipuolistaminen ”ajanvarauksen ja tehtäväkierron filosofia” kommunikaatio, vuorovaikutus etenkin nelikäsityöskentelyssä aktiivinen elpyminen työvaiheiden välissä lepuuttaminen minitauot palauttava taukoliikunta omaehtoinen monipuolinen vapaa-ajan liikunta

5 Eija Mämmelä / OAMK 5 Tuleongelmien ehkäisy hammashuollossa (Virtanen, SuunTerveydeksi 1/2001) oman kehon käytön tuntemus ja asento- ja liikemallien kehittäminen ergonomisten epäkohtien tunnistaminen taito aistia epämukavuus ajoissa ”Huonoon malliin tottuu liian helposti, väsyneenä palataan väärään!” rajat kehon käytön joustavuudelle aktiivinen ”vääristä malleista” poisoppiminen luovuus ja vaihtoehtojen tietäminen liiallisen voimankäytön välttäminen

6 Eija Mämmelä / OAMK 6 Parityöskentelyssä tavoitteena optimaalinen kompromissi (Virtanen, SuunTerveydeksi 1/2001) Keinoja: sanaton viestintä vastavuoroinen toisen työtavan tunteminen ja huomiointi hoitaja mukautuu useammin ja oma asento kärsii hoitajat kiinnittävät lääkäreitä enemmän huomiota kummankin työasentoon! tilanteiden ennakointi työn hyvä suunnittelu

7 Eija Mämmelä / OAMK 7 Tasapainoinen työskentely hammashuollossa 1. Istuminen (Virtanen, SuunTerveydeksi 1/2001) vakaa ja tasapainoinen asento > tarkka työ mahdollistuu istu istuinkyhmyjen päällä > alaselkä pysyy suorana rintakehä ei painu kasaan > hengitys vapaata ja rentoa pää asettuu keskelle kehoa, ei työnny eteen hartiat pysyvät rentoina > yläraajojen liikuttelu on vapaata kokeile sopiva tuolin korkeus istuinosan reuna ei paina reisiä jalat tukeutuvat lattiaan koko keho voi liikkua työskentelyn mukana jalkatilan riittävyys > ei tarvetta kiertää vartaloa

8 Eija Mämmelä / OAMK 8 Hyvä suuhygienistin työtuoli? (Virtanen, SuunTerveydeksi 1/2001) selkänoja tukee, mutta tarvitaanko tukea istuimen muotoilu ja asento määrittää lantion asennon asennon tukevuuden lantiosta ylöspäin satulatuoli ohjaa istumapainon istuinkyhmyille jalkatilan tarve pienempi tukeutuminen osittain koukistuneisiin jalkoihin tuolin liikuttelu vaivattomampaa sopiva istuinkorkeus tavanomaista tuolia korkeammalla tasoittaa työparin välistä pituuseroa lisää laaja-alaista näkyvyyttä, voi rajoittaa tarkkuutta

9 Eija Mämmelä / OAMK 9 Tasapainoinen työskentely hammashuollossa 2. Näkyvyyden takaaminen (Virtanen, SuunTerveydeksi 1/2001) potilaan asettelu sopivalle korkeudelle kyynärpäät koukussa, pää lähes pystyssä näkisi pujottaa langan neulan silmään työskentelykorkeuden säätö eri tyyppistä istuinta käyttäen; onko tarpeen nähdä tarkasti vai laajasti potilaan pään asento niskatuki / irrallinen niskatyyny: okklusaatiotaso vakaasuorassa asennon muutos ala- ja yläleukaa hoidettaessa sijoittuminen suhteessa potilaaseen / toiseen työntekijään HL klo 9 ja HH klo15 (ks. mm. Murtomaa 1996, Skovsgard) Opiskelijoiden alustukset oppaan mukaiseen työskentelyyn! valaistus: määrä, laatu, häikäisy, heijastus, varjon muodostus silmälasit

10 Eija Mämmelä / OAMK 10 Tasapainoinen työskentely hammashuollossa 3. Instrumentit ja työvälineet (Virtanen, SuunTerveydeksi 1/2001) Muotoilu tasapainotus asennon vakaus kosketusherkkyys letkut keveitä, helposti palautuvia, sopivan pituisia yksilöllisyys – kädet ovat eri kokoisia ja muotoisia Sijoittelu analysoi oma asentosi ja työn vaatimat liikkeet sijoittelu ulottuvuuden ja nivelkulmien keskialueille vaivaton tarttuminen ääriasentojen välttäminen nelikäsityöskentelyssä kummankin kätisyys huomioidaan tarvittaessa omat välineet

11 Eija Mämmelä / OAMK 11 Tasapainoinen työskentely hammashuollossa 4. Lihastyön säätely: työ ja tauot 1/2 (Virtanen, SuunTerveydeksi 1/2001) yläraajoille tukea tarkoituksenmukainen voimankäyttö ei haaskata lihastyötä käden painon kannatteluun työ isoille lihaksille koukistajat ojentajia vahvempia ja tarkempia työn luonnollisten taukojen hyödyntäminen aktiivinen palautuminen valmiustila vasta työn alkaessa!

12 Eija Mämmelä / OAMK 12 Tasapainoinen työskentely hammashuollossa 4. Lihastyön säätely: työ ja tauot 2/2 (Virtanen, SuunTerveydeksi 1/2001) työn organisointi lihasten kuormittumisen kierrätys parin minuutin tauko / 30 min työvaihe pikku tauko usein on tehokkaampi lihasjännityksen ehkäisijä kuin pitkä kerran aamupäivän aikana taukojen sisältö passiivinen lepo ei riitä > aktiivinen palautuminen selkä ja niska: ojentuminen ylä- ja alaraajat, erityisesti sormet: aktiivinen verenkiertoa elvyttävä pumppaava taukoliikunta melu, kiire ja ihmissuhdekuormitus: hiljaisuus, yksinolo