OHJAAJAKOULUTUS OSIO 1. TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 1.

Esitys aiheesta: "OHJAAJAKOULUTUS OSIO 1. TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 1."— Esityksen transkriptio:

1 OHJAAJAKOULUTUS OSIO 1

2 TERVETULOA KOULUTUKSEEN KOULUTUKSEN OHJELMA OSIO 1

3 3 LEIJONAKIEKKOKOULU - OHJAAJAKOULUTUS OSIO 1 Kokoontuminen, tilaisuuden aloitus ja sisällöt 45 min –Koulutuksen tavoitteet –Esittäytyminen ja tutustuminen –Leijonakiekkokoulun esittely, tavoitteet ja lajisisältö Teoriaosuus – Oppiminen 60 min –Lapsi oppijana –Erilaisten lasten ja vanhempien kohtaaminen Hockey Centre 15 min Kausisuunnitelmat vuosikursseille Yksittäisen harjoituskerran suunnitelma Jääharjoitus 90 min –Luistelun alkeiden omaksuminen ja opettaminen

4 KOULUTUKSEN TAVOITTEET

5 5 MIKSI OHJAAJAKOULUTUS? Koulutuksen sisältö ja ohjelma on joustava. –Kokeillaan koulutussisältöä ja koulutusmetodeja. –Annetaan koulutettaville uutta tietoa alle kouluikäisten lasten ohjaamiseksi. –Voidaan lisätä seuran tarpeiden mukaisesti seuralle sopivia sisältöjä. Vuorovaikutus –Koulutuksen osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa lopullisen koulutuksen sisältöön. –Opitaan toisiltamme ja opetetaan toisiamme. –Kehitetään yhdessä koulutuksesta yhä parempi. Palaute tärkeää –Palautetilaisuudessa ja palautelomakkeella voi vaikuttaa!

6 KOULUTUS KÄYNTIIN! - TUTUSTUMINEN

7 7 ESITTELY JA TUTUSTUMINEN Leijonaleikki (vrt. ”Evoluutioleikki”) Leijonanpennut matalana, nuoret leijonat kyyryssä, leijona karjuu seisaaltaan! Kohtaa ”kehitysvaiheesi” lajitoveri ja esittele itsesi (nimi, lyhyt tausta). Leiki kivi, paperi, sakset! Yksi voitto ei vielä kasvata tai heikennä. Kahdella perättäisellä voitolla / tappiolla kehittyy tai taantuu pennusta nuoreksi, nuoresta leijonaksi. Leikitään uudelleen ja uudelleen...

8 LEIJONAKIEKKOKOULUN ESITTELY JA TAVOITTEET

9 9 LEIJONAKIEKKOKOULU – MISTÄ ON KYSE? Luoda laadukas malli seuroille kiekko- ja luistelukoulujen toteuttamiseksi pääasiallisesti alle 8 -vuotiaille lapsille. Leijonakiekkokoulun sisältö on pilkottu kolmelle tasolle siihen osallistuvan lapsen oman lähtötason mukaan. –Mahdollisuus saada alusta saakka ohjausta oman tasoisessa ryhmässä. Sitoutuminen pidemmäksi aikaa kiekkokouluun, jolloin kynnys siirtyä joukkueeseen madaltuu. Ryhmien opetukselliset sisällöt on jaettu seuraavasti: –Lajitekniset sisällöt (luistelu, kiekonhallinta ja mailatekniikka) –Pelin oppimiseen liittyvät sisällöt –Leikit ja kisat –Kasvatukselliset sisällöt

10 10 LEIJONAKIEKKOKOULU – MISTÄ ON KYSE? Jos seura päättää lähteä mukaan Leijonakiekkokouluperheeseen: –Tulee seuran kiekkokouluihmisten käydä läpi pohjakoulutus ja vuotuinen täydennyskoulutus. –Tulee seuran sitoutua Leijonakiekkokoulun toimintamalleihin ja sisältöihin. Seura saa vastineeksi: –Koulutuksen ohjaajille –Kausittaisen jatkokoulutus mukana oleville seuroille –Ilmaisen varustepaketin –Manuaali (urheilusisällöt, hallinto/talous) –Sähköinen materiaali (Hockey Centre)

11 11 LEIJONAKIEKKOKOULU TAPAHTUMAN RAKENNE Jokainen manuaalin harjoitustapahtuma on purettu seuraaviin osa-alueisiin: –Lajitekniikka – luistelu –Lajitekniikka - kiekonkäsittelytekniikka ja mailatekniikka –Kisat ja leikit Luistelukisat ja leikit Kiekonkäsittelytekniikka kisat ja leikit Mailatekniikka kisat ja leikit Pelit Harjoitustapahtuman voi toteuttaa niin, että kaikilla harjoitusalueilla on samantasoisia lapsia tai niin, että eri alueilla on eri tasoiset harjoitusryhmät.

12 13.11.10Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi12 LEIJONAKIEKKOKOULUN LAJISISÄLTÖ

13 13 1. -VUOSIKURSSI Lajitekniset sisällöt –Eteenpäin luistelu (suora, kaartaminen, pysähtyminen) –Kämmen-rysty edessä paikallaan ja välineen kuljettaminen eteenpäin Pelin oppimiseen liittyvät sisällöt –Leikit ja kisat Kasvatukselliset sisällöt –Parityö oman vanhemman kanssa  ”joululta” itsenäisesti Varusteet –Kevyt varustus.

14 14 2. -VUOSIKURSSI Lajitekniset sisällöt –Eteenpäin kaarreluistelu ja vauhtikäännös, takaperin suora luistelu ja aurajarrutus, painonsiirrot. –Vetosyöttö ja vetolaukaus paikallaan, kämmen-rysty edessä liikkeessä, kämmen-rysty sivulla kämmenpuolella, kuljettaminen etuperin kiekko kämmenpuolella Pelin oppimiseen liittyvät sisällöt –Leikkipelit ja pelisuuntien oppiminen Kasvatukselliset sisällöt –Parityöskentely, yhteisistä välineistä huolehtiminen, säännöt ja niiden noudattaminen, tervehtiminen, kiittäminen ja anteeksipyytäminen Varusteet –Jääkiekkovarustus suosituksena.

15 15 3. -VUOSIKURSSI Lajitekniset sisällöt –Taaksepäin kaarreluistelu. ”Kiekkojarrutus”. –Kämmen-rysty kämmensivulla liikkeessä, kämmen-rysty rystyllä paikallaan, kuljettaminen rystypuolella maila yhdessä kädessä, vetosyöttö ja vetolaukaus liikkeestä. Pelin oppimiseen liittyvät sisällöt –Sovelletut säännöt  Leijonaliigatyyppinen pelaaminen. –”Kevätpuolella” Leijonaliigapelejä ja -turnauksia sekä korttelisarjoja. Kasvatukselliset sisällöt –Ryhmässä toimiminen, omista tavaroista huolehtiminen, toisten huomioonottaminen. Varusteet –Jääkiekkovarustus kaikilla.

16 TEORIAOSUUS Oppiminen – lapsi oppijana

17 17 OPPIMISKÄSITYKSESTÄ MITEN OPPIMINEN TAPAHTUU ? Olennaisinta opettamisessa on eritellä kaksi eritasoista väylää oppimisessa. Nämä kaksi asiaa toimivat yhdessä ja aikaansaavat oppimisen. TAVOITE säätelee MITÄ PYRKII TEKEMÄÄN. MITÄ TODELLA TEKEE säätelee OPPIMISTA.

18 18 MITEN LAPSI OPPII? Ilmapiirillä on suuri merkitys. –Se heijastelee tunteita, joita toiminnassa mukana olevilla ihmisillä on. –Jos pääasiallisina tunteina ovat tasapaino- ja kulttuuritunteet, kuten ilo, tyytyväisyys, avoimuus ja kunnioitus, niin ilmapiiri on myönteinen ja toiminta energistä. –Keskeistä olisi ymmärtää ja sallia ihmisten erilaisuus. Lapsi oppii parhaiten omasta toiminnastaan - ei ohjaajan puheen välityksellä. –Tällöin oppimisympäristön on oltava välineiltään sellainen, että se edistää lapsen ajattelua. Lapsi oppii sen, mitä hän ajattelee. Ohjaajalle on tärkeätä saada lapsi ajattelemaan mitä hän tekee.

19 19 MITEN LAPSI OPPII? Oppiminen on kokonaisvaltaista: –Opetettavalla asialla tulee olla emotionaalista merkitystä lapselle –Pelokas lapsi ei helposti opi. –Lapsi motivoituu siitä, mitä hän osaa, ei siitä, mitä hän ei osaa. –Lapsi on aina kiinnostunut jostakin, on vain löydettävä se, mikä häntä koskettaa. –Lapsi oppii sellaista, jonka tekemisestä hän nauttii. –Lapsen pitää saada vaikuttaa annettuun tehtävään; suunnitella, tehdä ja arvioida itse. Oppimistilanteen tulee olla järkevä lapsen kannalta, ei riitä, että ohjaaja sanoo asian olevan tärkeää. Tärkeätä on se, miten ohjaaja puhuu lapselle, miten hän tekee kysymyksiä, miten kuuntelee lasta ja antaako hän lapselle aikaa miettiä asiaa.

20 20 MITEN LAPSI OPPII? Aseta lapsi ongelmien eteen. –Lapsen tulee tehdä omat johtopäätökset havaitsemastaan, jotta oppimista tapahtuisi. –Kysymyksiä tekemällä ohjaaja voi lisätä lapsen oppimista. Keskustele opituista asioista ja kysy mitä lapsi on oppinut. –Lapselta ei tule vääriä vastauksia, sillä ne ovat vääriä vain ohjaajan näkökulmasta. –Jos lapsi vastaa väärin, on hän käsitellyt asiaa jollakin toisella keinolla, kuin on tarkoitus. Ohjaajan on selvitettävä tuo tapa. –Lapsi ajattelee aina kokemustensa ja kehityksensä pohjalta, joten siinä mielessä ajattelu on aina oikeaa.

21 21 MITEN LAPSI OPPII? LASTEN LIIKUNNASSA EI OLE OLEMASSA VIRHEELLISIÄ SUORITUKSIA! ON VAIN ERILAISIA SUORITUKSIA.

22 22 LAPSILLE TÄRKEITÄ ASIOITA URHEILUSSA

23 TEORIAOSUUS Oppiminen – Erilaisten lasten ja vanhempien kohtaaminen

24 24 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen tapa poimia tietoa ympäristöstä. Tämä johtuu siitä, että meillä jokaisella on hieman toisistaan poikkeava tapa oppia. Tällaista erilaisuutta kuvataan erilaisilla oppimistyyleillä. Erilaisten oppimistyylien tiedostaminen auttaa ohjaajaa monipuolistamaan omia ohjaustapojaan. Vaihtele tietoisesti eri ohjaustapoja ja anna sillä tavalla jokaiselle lapselle mahdollisuus löytää oma tapa oppia ja ymmärtää uutta.

25 25 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ERILAISET OPPIMISTYYLIT Useimmat meistä oppivat parhaiten, kun hyödynnetään eri aisteja (näkö-, kuulo-, tunto- ja liikeaisti). –Visuaalinen oppija oppii erityisen hyvin katsomalla muiden suorituksia (tai kuvia) ja sitten hän jäljittelee niitä. –Kinesteettinen oppija oppii toiminnan kautta. –Auditiiviselle oppijalle on tyypillistä, että hän pystyy toimimaan sanallisten ohjeiden perusteella. Lue aiheesta lisää: Dryen, G. & Vos, J. 1997. Oppimisen vallankumous. Juva: Tietosanoma. Hakkarainen, P. 2002. Kehittävä esiopetus ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus. Tynjälä, P. 2002. Oppiminen tiedon rakentamisena. Helsinki: Tammi.

26 26 NÄIN OPIMME 20% 30% 50% 70% 90% kuuleenäkee kuulee puhuu näkee kuulee tekee puhuu näkee kuulee

27 27 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ERILAISET TEMPERAMENTIT Temperamentti on lapsen yksilöllinen tapa reagoida asioihin. Temperamentti on synnynnäinen ja siksi sitä ei voi muuttaa. Temperamenttiin liittyviä piirteitä ovat mm. se, miten helposti lapsi innostuu tai kiinnostuu uusista asioista, kuinka varautunut, ennakkoluuloinen tai turvallisuushakuinen lapsi on sekä se, miten ujo ja syrjään vetäytyvä lapsi on. Ohjaajan tulee tiedostaa lapsen temperamentin merkitys liikuntatilanteissa.

28 28 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ERILAISET TEMPERAMENTIT Ujoa lasta saattaa ahdistaa leikkiminen tai pelaaminen tuntemattomien lasten kanssa. Ujon lapsen oloa helpottaa huomattavasti, kun ohjaaja huolehtii tutuista ja turvallisista rutiineista sekä antaa lapselle aikaa rohkaistua mukaantuloon. Pakottaminen lisää lapsen ahdistusta. Muuttuviin olosuhteisiin hitaasti sopeutuvat lapset saattavat myös tuottaa ohjaajalle mietittävää: ”Kuinka suuria muutoksia lapsi kestää yhdellä kerralla?”. Rohkeat ja ulospäin suuntautuvat lapset taas saattavat kyllästyä nopeasti. He odottavat ohjaajalta jatkuvasti uusia mielenkiintoisia haasteita.

29 29 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ERILAISET TEMPERAMENTIT Mitä nuorempia lapset ovat, sitä selkeämmin yksilöllinen temperamentti näkyy liikuntatilanteissa. Kasvaessaan ja vanhetessaan lapset oppivat tunnistamaan ja tulemaan toimeen oman temperamenttinsa kanssa. Lapset hakeutuvat usein sellaiseen toimintaan mukaan, joka sopii heidän omalle temperamentilleen: –Hiljaiset puurtajat hakeutuvat pitkäjännitteisyyttä ja tarkkuutta vaativiin liikuntaharrastuksiin kun taas rohkeat ja räiskyvät temperamentit hakeutuvat vauhtia ja jännitystä tarjoavan harrastuksen pariin. Lue aiheesta lisää: Keltikangas-Järvinen, L. 2004. Temperamentti – ihmisen yksilöllisyys. Helsinki: WSOY. Sinkkonen, J. 2005. Elämäni poikana. Helsinki: WSOY.

30 30 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ERILAISET TEMPERAMENTIT Kolme tapaa oppia uutta: –Ensimmäinen lapsi ryntää tekemään ohjeita kuuntelematta ja suuttuu epäonnistumisten myötä, mutta onnistuminen ensi kerralla on positiivinen oppimiskokemus. –Toinen lapsi kuuntelee ohjeet ja yrittää periksi antamatta niin kauan, kunnes onnistuu. –Kolmas lapsi katselee aluksi arasti vähän matkan päästä ja uskaltautuu vähitellen mukaan.

31 31 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ORIENTAATIOTASOT Kilpailuorientoitunut 100% X (oma 90/90%) 100% Tehtäväorientoitunut

32 32 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ORIENTAATIOTASOT Harjoitustilanteessa tulisi 'ruokkia' molempia orientaatiotasoja, mutta muistaa se, että kyseessä ovat lapset. Kilpaorientoitunut saa palautteen pärjäämisestään ja tehtäväorientoitunut tehtävän suorittamisesta. Harjoitteet toimivat tehtäväorientoituneelle ja erilaiset kilpailutilanteet kilpailuorientoituneelle. Lue aiheesta lisää: Keltikangas-Järvinen, 2006, Temperamentti ja koulumenestys (WSOY)

33 33 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN ERITYISPIIRTEET Ohjaajan on hyvä selvittää etukäteen, onko toimintaan osallistuvilla lapsilla joitain sellaisia erityispiirteitä, jotka hänen tulisi etukäteen huomioida: –Astma –Allergiat –Ampiaisen pisto –Ylipaino –Diabetes –Epilepsia –Migreeni –Sydänviat –Jne. Selvitä lasten mahdolliset tuen tarpeet ja sairaudet, ja miten ne vaikuttavat lapsen toimintakykyyn, liikkumiseen tai osallistumiseen.

34 34 ERILAISTEN LASTEN KOHTAAMINEN YKSILÖ RYHMÄ TILANNE KUINKA MINUN ON TOIMITTAVA OHJATESSANI (OHJAAMISTYYLIT)

35 35 ERILAISTEN VANHEMPIEN KOHTAAMINEN LEIJONA -kiekkokoulu infotilaisuus vanhemmille: –Toiminta ja tavoitteet –Vanhempien rooli –Varustus kiekkokoulussa

36 36 ERILAISTEN VANHEMPIEN KOHTAAMINEN ERILAISET VANHEMMAT Yliaktiiviset –Kannattaa ottaa toimintaan mukaan. Päivähoitoa ostavat –Vaatii tiukkuutta, että homma toimii. Kritisoijat –Kahden keskeinen keskustelu, toive työrauhasta. Kaikkitietävät –Hyvä tiedottaminen (selkeät pelisäännöt). Ammattilaiset ― Hyödynnä asiantuntemus

37 37 ERILAISTEN VANHEMPIEN KOHTAAMINEN ERILAISET VANHEMMAT Epätietoiset –Vastuu vanhemmilla selvittää poissaolon sattuessa muuttuneet ajat jne. 'Yritysjohtajat' (tässä mulle ja heti nyt) –Info toiminnasta ja selkeät pelisäännöt. Hauraat –Kannattaa olla varovainen, ettei astu 'rajan' yli tukea antaessa. Asialliset ― Hyödynnä kumppanuus Tarkkailijat –Pysyttelevät taustalla.

38 Hockey Centre

39 Vuosikurssilakanat 1.vuosikurssi 2.vuosikurssi 3. vuosikurssi Yhden harjoituskerran rakenne ja suunnitelma Kaikki vuosikurssit samalla jäällä Jokaisella vuosikurssilla oma jääharjoitus

40 JÄÄHARJOITUS

41 41 JÄÄHARJOITUS 1 - SISÄLTÖ Luisteluharjoitteet ( 90 min.) –Etpl –Tpl –Pysähdykset ja lähdöt –Käännökset Luistelun alkeet ja perusteet

42 KIITOS !