KUULOVAMMAISUUS Petra Suonio. Kuulon käsitteitä Kuulokynnys- kuulon tutkimuksissa käytetään asteikkoa, jossa 0 desibeliä merkitsee äänenvoimakkuutta,

Esitys aiheesta: "KUULOVAMMAISUUS Petra Suonio. Kuulon käsitteitä Kuulokynnys- kuulon tutkimuksissa käytetään asteikkoa, jossa 0 desibeliä merkitsee äänenvoimakkuutta,"— Esityksen transkriptio:

1 KUULOVAMMAISUUS Petra Suonio

2 Kuulon käsitteitä Kuulokynnys- kuulon tutkimuksissa käytetään asteikkoa, jossa 0 desibeliä merkitsee äänenvoimakkuutta, jonka normaalikuuloinen juuri ja juuri kuulee Normaalikuulon raja 10-20 dB

3 Määrittelyä… Kielenkehityksen ja kommunikoinnin näkökulmasta kuulovammainen on henkilö, jolla on jonkinasteinen kuulovamma Lääketieteen näkökulmasta kuulovammaisuus tarkoittaa kuulon poikkeavuutta Sosiokulttuurinen näkökulma korostaa kuurojen asemaa kielellisenä vähemmistönä

4 Kuulovammojen luokittelu kommunikointitavan mukaan 1) Huonokuuloiset - Kuulokoje, huulioluku sekä erilaiset apuvälineet 2) Kuuroutuneet - Voivat kuulla ääniä, mutta eivät saa puheesta selvää kuulokojeenkaan avulla - Ovat menettäneet kuulonsa puheen oppimisen jälkeen

5 Luokittelu… 3) Kuurot - Eivät kuule puhetta - Ovat syntyneet kuuroiksi tai menettäneet kuulonsa ennen kielen oppimista

6 EU:n luokitus lievä kuulovamma 20-40dB Vaikea ymmärtää hiljaista puhetta Tärkeää hyvät kuunteluolosuhteet Hyötyy huuliltaluvusta tai kuulokojeesta

7 Keskivaikea kuulovamma 40-70dB Tarvitsee kuulokojeen, suotuisat kuunteluolosuhteet, puheterapiaa Vaikeuksia kuulla ryhmäkeskusteluissa

8 Vaikea kuulovamma 70-95dB Saattaa ymmärtää voimakkaan puheen ja erottaa konsonantteja Kuulokojeellakin puheen ymmärtäminen voi olla puutteellista, huuliltaluku on tärkeää Puheenkehitys yleensä viivästynyt

9 Erittäin vaikea yli 95dB Visuaalinen kommunikaatio on ensisijaista Mikäli sisäkorvaistute valitaan kuntoutusmuodoksi, on puhekielen oppiminen todennäköistä

10 Kuulovammojen syitä Tuntemattomista syistä johtuva kuulovamma Perinnöllinen kuulovamma ( n. 30%) Hankittu kuulovamma (n. 20%)  raskauden aikaiset infektiot  synnytysvauriot  toistuvat korvatulehdukset  meluvauriot

11

12 Kuulovamman havaitseminen lapsella Lasten vaikeimmat kuulovammat havaitaan yleensä ensimmäisen elinvuoden aikana Kuulovammaisuutta on syytä epäillä, jos… Riskitekijöitä on olemassa Vanhemmat ovat havainneet poikkeavaa Neuvolan kuuloseulassa esiintyy jotain poikkeavaa Lapsi on monivammainen

13 lapsi ei säpsähdä koviakaan ääniä lapsi ei käännä päätä äänilähdettä kohti lapsen jokeltelu vähenee eikä muutu sanoiksi noin 1,5 vuoden iässä puheen äänensävy tai melodia on poikkeava puheessa on runsaasti virheitä lapsi kääntää kuunnellessaan toisen korvan puhujaa kohti lapsi kyselee toistuvasti ”mitä?” lapsi leikkii äänekkäitä ja kolisevia leikkejä lapsi on erityisen vilkas ja utelias sekä pyrkii näkö- ja tuntoaistin avulla tutkimaan ympäristöään

14 Kuulovamma vaikuttaa lapsen puheen kehitykseen Mitä varhaisemmassa vaiheessa kuulovamma on syntynyt ja mitä vaikeammasta kuulovammasta on kyse, sitä epäselvemmäksi ja viivästyneemmäksi puhekielinen kommunikaatio jää Kuulovamman vaikeusaste vaikuttaa suoraan kommunikointitapaan

15 Kuntoutumisen tukeminen APUVÄLINEET KOMMUNIKAATION TUKEMINEN

16 Kuulovammaisten kommunikaatiomenetelmät Auditiivis-oraaliset menetelmät Jäljellä olevan kuulon harjoittaminen Huuliltaluku Kuulokojeen käyttö Kirjoittaminen Viitottu puhe Sormiaakkoset

17 Jatkuu.. Viittomakieli Kieli, jolla on oma rakenteensa ja kielioppinsa Koostuu käsien liikkeistä, eleistä ja ilmeistä Totaalikommunikaatio Useampien edellä mainittujen menetelmien yhteis- ja sekakäyttö Lapsilla kuvien käyttö hyödyllistä

18 Millainen kuulokoje? Jäljellä olevan kuulon hyödyntäminen Korvantauskuulokoje  Sijoitetaan korvalehden taakse  Kojeesta vahvistettu ääni johdetaan ohuen letkun ja korvaan asetetun korvakappaleen kautta korvaan  Yleisin kuulokoje Korvakäytäväkoje  pieni korvakäytävään sijoitettava laite  sopii lieviin ja keskivaikeisiin kuulovammoihin  edellyttää käyttäjältään hyvää sorminäppäryyttä

19 Millainen kuulokoje? Taskukoje Kommunikaattori  Vahvistinlaite, jossa kevytkuulokkeet  Sopii tilapäiseen tarpeeseen sekä henkilöille, jotka eivät voi käyttää kuulokojetta

20 Mistä kuulokojeen saa? Kuulon tutkimus perusterveydenhuollossa -> lähete sairaalaan kuulonkuntoutusarviointiin kuulokeskukseen Kuulokojeen saa maksutta käyttöönsä, kun lääkäri todennut sen tarpeelliseksi

21 Kuulokojeen toiminta, käyttö ja huolto Osat: mikrofoni, kuulokkeet, sähköinen vahvistin Äänenvoimakkuutta voi säätää Säännöllinen käyttö tärkeää Puhdistus päivittäin Ei saa kastella Korjaus ja huolto kuulokeskuksissa

22 Sisäkorvaistute eli sähköinen kuulokoje Sisäkorvaistutteen saa Suomessa noin 80 prosenttia vaikeasti kuulovammaisena/ kuurona syntyneistä lapsista Elektroninen laitteisto, joka koostuu leikkauksessa asetettavista elektrodeista ja vastaanottimesta sekä ulkoisista osista Istute muuttaa äänen sähköiseksi ja välittää sen suoraan sisäkorvaan ja sieltä kuulohermoon Istutteen tarkoituksena on mahdollistaa puheäänen kuuleminen ja sitä kautta puhekielen oppiminen

23 FM-laite Yksilöllisellä, säädettävällä radiotaajuudella toimiva lähetin-vastaanotinlaitteisto Toimii paristolla tai ladattavalla akulla Opettajalla tai puhujalla on lähetinmikrofoni ja oppilaalla vastaanotin Käyttö mahdollistaa, että opettajan puhe välittyy oppilaalle ilman ympäristön hälyääniä ja etäisyyden tuottamaa äänen vaimentumista Mahdollisuus kuunnella myös ympäristön ääniä, jolloin muiden oppilaiden vastaukset kuuluvat paremmin Kuuluvuusalue on ulkona maksimissaan 200 metriä ja sisällä 50 metriä

24 Kuulovammaisen oppilaan tukeminen koulussa Kuulokojeen käyttö ja toimivuus FM-laite aktiivisessa käytössä Luokkahuoneessa riittävä yleisvalo ja tauluvalaistus Akustiikka on huomioitu ja iskuääniä aiheuttavat kohteet vaimennettu Istumapaikka on valittu mahdollisimman läheltä eturiviä ja ikkunan puoleiselta sivulta Oppilaalla kääntyvä työtuoli Paremmin kuuleva korva luokkaan päin Riittävästi aikaa muistiinpanojen tekemiseen

25 Lähteet, kirjallisuutta Kuulovammaliitto Malm ym. 2006. Esteistä mahdollisuuksiin. Vammaistyön perusteet. Launonen & Korpijaakko-Huuhka. Kommunikoinnin häiriöt. 2009