SÄÄ Sää Suomessa Sään ennustaminen. Pilvisuvut ja -tyypit Yläpilvet, (alaraja 6-7 km) – Untuvapilvi (Cirrus) (Ci) – Harsopilvi (Cirrostratus), (haloilmiöt)

Esitys aiheesta: "SÄÄ Sää Suomessa Sään ennustaminen. Pilvisuvut ja -tyypit Yläpilvet, (alaraja 6-7 km) – Untuvapilvi (Cirrus) (Ci) – Harsopilvi (Cirrostratus), (haloilmiöt)"— Esityksen transkriptio:

1 SÄÄ Sää Suomessa Sään ennustaminen

2 Pilvisuvut ja -tyypit Yläpilvet, (alaraja 6-7 km) – Untuvapilvi (Cirrus) (Ci) – Harsopilvi (Cirrostratus), (haloilmiöt) (Cs) – Palleropilvet (Cirrocumulus)(Cc) Keskipilvet (2-7 km) – Verhopilvet (Altostratus)(As) – Hahtuvapilvet (Altocumulus)(Ac) – Laaja sadepilvi (Nimbostratus )(Ns) Alapilvet (us. alle 2 km) – Kumpupilvi (Cumulus) (Cu) – Kumpukerrospilvi (Stratocumulus)(Sc) – Kuuropilvi (Cumulonimbus)(Cb) – Sumupilvi (Stratus)(S)

3 YLÄPILVET

4

5

6

7 KESKIPILVET

8

9

10 LAAJA SADEPILVI

11

12 ALAPILVET

13

14

15

16 KUMPUKERROSPILVI

17

18

19 Ilmavirtausjärjestelmät sekä ilmamassat Suomen sään kannalta ratkaisevinta on keskileveysilmamassan reunassa sijaitseva polaaririntama, ja sen pohjoispuolella oleva kylmä polaari-ilmamassa. Talvella Suomessa vallitsee yleisimmin polaari-ilmamassa, joskus voi kyseessä olla myös arktinen ilmamassa, joka aiheuttaa erittäin kylmät säät. Arktinen ilmamassa pääsee Suomeen helpoiten koillisesta, jossa ei ole sulaa valtamerta muuttamassa ilmaa lauhemmaksi. Kesällä lämpimän ja helteisen sään aiheuttaa keskileveyksien ilmamassa (kuva 16).

20 Polaari-ilmamassa Keskileveyksien ilmamassa Trooppinen ilmamassa Arktinen ilmamassa

21 Yläaalto suihkuvirtauksessa kesätilanteessa: Ilmamassojen rajavyöhykkeelle syntyvä polaarisuihkuvirtaus mutkittelee ja siihen syntyy pitkiä ja lyhyitä aaltoja. Suuremman aallon solan alueella on polaari-ilmaa ja selänteen alueella keskileveyksien ilmaa Lyhyet aallot liikkuvat pitkän aallon reunassa olevan suihkuvirtauksen suuntaan ja synnyttävät maanpinnalle liikkuvat matala- ja korkeapaineet (M ja K) eli liikkuvat syklonit.

22 Pienemmän aallon etureunassa virtaus pakottaa ilman nousevaan liikkeeseen ja takareunassa laskevaan liikkeeseen. – Nousevan liikkeen alueelle syntyy matalapaine ja laskevan korkeapaine. Mitä suurempi on suihkuvirtauksen nopeus ja mitä terävämpi on yläsola, sitä voimakkaammin se pakottaa ilmaa nousu- ja laskuliikkeeseen.  Näin syntyvät lähes kaikki Suomen säähän vaikuttavat liikkuvat matala- ja korkeapaineet. Liikkuvat matalapaineet eli syklonit tuovat etenkin talvisin sateita maahamme. – Liikkuvat matalapaineet esiintyvät yleensä sarjoina, noin 1- 3 päivän välein.

23 Suuremmat 6000-10000 km pitkät aallot vaikuttavat keskimääräiseen 5 vuorokauden säätyyppiin. Esim. polaaririntaman suihkuvirtauksen ollessa Suomen eteläpuolella, olemme solan alueella jolloin Suomessa vallitsee polaari-ilmamassa ja paikallaan pysyvä keskusmatalapaine. Sää on viileää kesällä ja liikkuvat matalapaineet kulkevat Suomen ohitse eteläpuolelta. Talvella polaari-ilmamassa taas on kerännyt kosteutta Atlantilla ja lämmennyt, joten tullessaan Suomen alueelle se muuntuu alaosastaan lauhaksi ja saamme suojasäätä.

24 Kun suihkuvirtaus kiertää Suomen pohjoispuolelta olemme selänteen alueella, jolloin vallitseva ilmamassa on keskileveyksien ilmamassa, vallalla on korkeapaine ja kuiva ilma (kuva 44). – Kesällä sää on helteistä ja liikkuvat matalapaineet kiertävät Suomen pohjoispuolitse. – Talvella esiintyy tihkua ja sumuista suojakeliä. Monesti tällöin lämmin ilmamassa saattaa muodostaa inversion, jossa maanpinnan läheiset ilmakerrokset ovat kylmiä, mutta ylempänä on lämmin keskileveyksien ilmamassa. Ollessamme suihkuvirtauksen kulkureitillä sää on vaihtelevaa.

25 Mikäli selänteen korkeapaine kuroutuu irti, syntyy sulkukorkeapaine. Sulkukorkeapaineessa lämmintä keskileveyksien ilmaa joutuu eristyksiin lähemmäs napa-alueita Tällöin syntyy lämmin, pysyvä ja laaja- alainen korkeapaineen alue. Sulkukorkeapaineessa polaaririntama ja suihkuvirtaus kiertävät sen kahta puolta. Tällainen tilanne oli suurina tulvavuosina 1997 ja 2002. – Suomen yläpuolella oli sulkukorkeapaine joka jakoi liikkuvat matalapaineet sateineen Suomen yli pohjoiseen ja suuren osan Keski-Eurooppaan.

26

27

28 Kylmä rintamaLämmin rintamaOkluusiorintama

29 Lämmin rintama esiintyy yleensä nuoren matalapaineen etupuolella (kuva 47). Lämmin ilmamassa etenee ja nousee kylmemmän päälle. Ensimmäisenä rintaman tulon näkee (etenkin kesäisin) cirruspilvistä. Rintama liikkuu noin 20-60 km/h, joten sen saapuminen ja ylitys ensimmäisten pilvien ilmestymisen jälkeen kestää 8-30 tuntia. Yläpilvien jälkeen tulee keskipilvikerroksia (As, Ac) ja lopulta laaja sadepilvi (Ns). Sade alkaa yleensä paksusta keskipilvestä tai viimeistään sadepilvestä, ensin heikkona ja jatkuu sitten tasaisena ja tunteja kestävänä. Sade loppuu paksun rintamapilven jyrkkään takareunaan. Ilmanpaine laskee tyypillisesti 1-6 hPa/3 h. Lämpimän rintaman jälkeen ilma muuttuu lämpimämmäksi. Lämmintä ilmaa

30

31

32 Kylmä rintama Kylmiä rintamia on kahta tyyppiä: nopeita ja hidasliikkeisiä, tosin luokittelu on liukuva. Kylmien rintamien liikenopeus on 20-80 km/h. Kylmän rintaman saapuminen havaintopaikalle ensimmäisten pilvien esiintymisen jälkeen tapahtuu nopeasti, yleensä vain 0,5-6 tunnissa. Rintaman edellä on usein kumpupilvisyttä, talvella kumpukerrospilveä (Sc) sekä jonkin verran untuva- ja hahtuvapilviä (Ci, Ac) (kuva 48). Varsinainen rintamapilvi saapuu jyrkkänä seinämänä kaikilla kerroksilla (Cb, Ns). Nopealiikkeinen kylmä rintama pakottaa lämpimän rintaman ilman nousuliikkeeseen painuessaan sen alle, jolloin syntyy kapea kuurottainen sadealue. Kesällä tähän saattaa liittyä ukkosta ja rakeita. Talvella sade on kuitenkin kesätilannetta heikompaa ja vähemmän kuurottaista, eikä rintama välttämättä sada lainkaan. Rintaman mentyä ohi ilma kylmenee, usein vasta kuitenkin seuraavana päivänä.

33 KUMPUKERROSPILVI

34

35 KYLMÄ RINTAMA

36 Sään ennustaminen Lähituntien säätä voi ennustaa itsekin nk. Buys- Ballot’n lain avulla. Laissa oletetaan (kitkan vaikutuksen takia) tuulen ja isobaarien väliseksi kulmaksi 40- 50 astetta. Lain avulla voi ennustaa suuria matalapaineita, eikä se koske lyhytaikaisia tuulipuuskia ja sääilmiöitä yms.. Lain mukaan kuitenkin kun seisotaan selkä maanpinta-tuulta vastaan ja käännytään tästä myötäpäivään 45º on matalapaine vasemmalla ja korkeapaine oikealla

37 Syklonien liikkumista voi arvioida myös ilmanpaineen muutoksen avulla. Esim. 1. Mikäli ilmanpaineen tendenssi on laskeva (0,5-3 hPa/3h) liikkuu lähestyvä matalapaine hitaasti, on täyttymässä tai on heikko. Sää muuttuu tällöin hiljalleen sateiseksi. Esim. 2. Mikäli tendenssi on suurempi (3-6 hPa), liikkuu matala vauhdikkaasti kohti, tai se syvenee. Tuuli on navakkaa ja sadetta saadaan kohtalaisen paljon. Toisaalta matalapaine liikkuu todennäköisesti nopeasti ylitsemme ja sää selkenee nopeammin kuin esimerkissä 1. Esim. 3. Jos paineen lasku on 6-12 hPa, tulee myrsky ja runsaita sateita

38 Tästä on kehitetty nk. ylätuulisääntö, jonka mukaan voidaan ennustaa lähituntien säätä. Ylä- tai keskipilvien liikkeen ollessa vasemmalta oikealle, odotettavissa on matalapaineen saapuminen, kun taas tuulen suunnan ollessa oikealta vasemmalle odotettavissa on korkeapaine ja hyvää säätä. Mikäli pilvet liikkuvat edestä taaksemme, olemme matalapaineen kylmän ilmamassan puolella, eikä suuria muutoksia ole odotettavissa lähitunteina. Pilvien liikkuessa selkämme takaa olemme matalapaineen lämpimän osan puolella, eikä suuria säämuutoksia ole odotettavissa. Tosin jossain vaiheessa lämpimän rintaman jälkeen tulee matalapaineen kylmärintama

39 Esim. 4. Kun ilmanpaineen lasku päättyy ja tuuli tyyntyy, olemme matalapaineen keskuksessa. Tuuli voimistuu tämän jälkeen uudelleen, mutta toisesta suunnasta kuin mistä tuuli ennen tyyntymistä. Vastaavasti paineen nousu matalapaineen kuljettua ohi on käänteinen em. esimerkeille. – Eli paineen nopea nousu kertoo jo ohittaneesta voimakkaasta matalapaineesta. 3-6 hPa:n muutos taas kertoo että matala liikkuu nopeasti poispäin ja odotettavissa tuulen heikkenemistä seuraavien 12 tunnin aikana. – Hidas nousu ilmanpaineessa ja korkeat kumpupilvet taas ennustaa että viileä sää voi jatkua pitkään, kun taas hidas nousu ja litteät kumpupilvet ennustavat että korkeapaineen selänne on lähellä ja poutasään todennäköisyys on suuri. Talvella tämä merkitsee pakkasen kiristymistä

40

41