Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

YFIS220 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi YTT Pertti Jokivuori Kevät 2011 3. luento (Ti 1.2.2011)

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "YFIS220 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi YTT Pertti Jokivuori Kevät 2011 3. luento (Ti 1.2.2011)"— Esityksen transkriptio:

1 YFIS220 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi YTT Pertti Jokivuori Kevät 2011 3. luento (Ti 1.2.2011)

2 Sosiaalisten ryhmien tutkiminen: Yhteiskuntatieteissä on tyypillistä, että jonkin ilmiön sijasta tutkittavana onkin jokin ihmisryhmä, jonka piirteistä ollaan tutkimuksessa kiinnostuneita Kun tutkitaan ryhmiä, tutkitaan jonkin ryhmän erityispiirteitä tai sitä miten sosiaaliset ryhmät eroavat toisistaan Sosiaalisten ryhmien tutkiminen: erotteluanalyysi, logistinen regressioanalyysi, kontekstuaalianalyysi

3 Erottelu- eli diskriminaatioanalyysi: Erotteluanalyysin ideana on etsiä ulottuvuus (erottelufunktio), joka parhaiten erottelee kaksi tai useamman ryhmän toisistaan Menetelmän avulla pyritään selvittämään, mitkä etukäteen valitut muuttujat erottelevat jotakin ryhmää verrattuna toiseen ryhmään Samalla tulemme saaneeksi tietoa siitä, millaiset asiat ovat luonteenomaisia jollekin tietylle ryhmälle

4 Erottelu- eli diskriminaatioanalyysi: Erotteluanalyysissä ryhmät ovat tutkijalla etukäteen tiedossa, mikä onkin tavallinen tilanne kysely- ja haastatteluaineistoin kerättävissä aineistoissa Erotteluanalyysi on samantyyppinen kuin regressioanalyysi, siinä mielessä, että menetelmät tekevät ennustavan mallin useammasta selittäjämuuttujasta Menetelmien peruserona on se, että kun edellisissä ennustetaan pistemäärää jollakin indikaattorilla, niin erotteluanalyysiä käytetään ennustamaan sitä, mitkä muuttujat parhaiten jakavat vastaajia eri ryhmiin

5 Erottelu- eli diskriminaatioanalyysi: Analyysin tehtävänä on löytää sellaiset erottelufunktiot (lineaarikombinaatioita alkuperäisistä muuttujista), joiden suhteen ryhmien välillä ilmenee eniten eroavaisuutta Erotteluanalyysi muistuttaa esimerkiksi regressioanalyysiä siinä, että molemmissa tarkastellaan yhtä aikaa eri tekijöiden yhteyksiä selitettävään asiaan Analyysin ideana on, että sen avulla muodostetaan analysoitavista muuttujista sellaisia uusia muuttujia, erottelijoita, joiden keskiarvojen suhteen tarkasteltavat ryhmät poikkeavat mahdollisimman paljon toisistaan Erottelijamuuttujien vaihtelun ryhmien sisällä tulisi olla mahdollisimman pientä ja ryhmien välillä mahdollisimman suurta

6 Erotteluanalyysin perusoletukset: Ensimmäinen oletus on, että ryhmät on muodostettu toisistaan riippumatta. Tämä on yleensä kohtalaisen helposti täytettävä vaatimus Toinen oletus on, että kovarianssimatriisit ovat yhtä suuret (eli selittävän muuttujan sisältämien ryhmien kovarianssimatriisit ovat samanlaiset). Boxin M- testiä käytetään antamaan arvio kovarianssimatriisien yhtä suuruudesta Kolmas oletus on muuttujien normaali- jakautuneisuus Kaikki oletukset ovat kuitenkin ennemminkin ikään kuin menetelmän ideaaliseen käyttöön liittyviä

7 Erottelu- eli diskriminaatioanalyysi: Erottelufunktioiden lukumäärä riippuu siitä miten monta ryhmää selitettävä muuttuja (Grouping variable) sisältää Erottelufunktio (erottelu-ulottuvuus) = lineaarikombinaatio erottelumuuttujista Erottelufunktion muodostavat muuttujat saavat kanoniset korrelaatiot. Kanoniset korrelaatiot kertovat miten yksittäiset muuttujat ovat yhteydessä syntyneeseen yhdistelmään eli erottelufunktioon Analyysissä olevat muuttujat on standardisoitu, jolloin jokaisen muuttujan keskiarvo on nolla ja keskihajonta on yksi. Tästä seuraa, että jokaisen erottelufunktion (ulottuvuuden) keskiarvo on myös nolla Tulostus (Functions at Group Centroids) kertoo miten ryhmät funktiolle sijoittuvat

8 Logistinen regressioanalyysi : Kun selitettävänä muuttujana (Y) on kaksiluokkainen (dikotominen) muuttuja, jota selitetään joukolla muuttujia, on käyttökelpoinen analyysimenetelmä logistinen regressioanalyysi Logistisen regressiomallin käyttökelpoisuutta lisää se, että siihen voidaan jatkuvien muuttujien lisäksi ottaa selittäjiksi myös luokitteluasteikon muuttujia Esimerkiksi siviilisääty, yrityksen tai organisaation eri osastot, asuinpaikkakunta yms. täysin diskreetit, luokitteluasteikolliset muuttujat sopivat logistisen regressioanalyysiin

9 Logistinen regressioanalyysi : Perusidea on se, että selitettävä muuttuja (Y) on dikotominen, binäärinen esimerkiksi tyyliin: ei  kyllä, matala  korkea, jokin ominaisuus ei esiinny – esiintyy, lievä  vakava, puolesta  vastaan, parisuhteessa – ei-parisuhteessa, äänesti vaaleissa – ei äänestänyt, omistaa – ei omista, ei käytä  käyttää, ei sovi  sopii

10 Logistinen regressioanalyysi : Logistisen regressioanalyysin yleiset vaatimukset ovat varsin lieviä: Selittäviltä muuttujilta ei vaadita ehdotonta normaalisuutta kuten ei myöskään tulosmuuttujan kahden eri ryhmän samavarianssisuuttakaan (homoskedastisuus) Analyysimenetelmä on joustava: selittäjiksi käyvät, kaksiluokkaiset muuttujat, useampiluokkaiset luokitellut muuttujat ja jatkuvat muuttujat

11 Logistinen regressioanalyysi : Analyysissa asetetaan kustakin selittävästä muuttujasta jokin arvo vertailutasoksi, jota vasten tarkastellaan saman tekijän muita luokkia Tuloksia tarkastellaan vertaamalla kuinka paljon selittävässä muuttujassa tapahtuva yhden luokan muutos kasvattaa riskiä kuulua selitettävän muuttujan suuremmalla arvolla olevaan luokkaan (odds ratio = riskiluku) Menetelmän tuottama tulostus on havainnollinen, sillä jokin selittäjä-muuttujan luokka (esim. sukupuolimuuttujassa luokka nainen) on muuttujan vertailu- eli referenssiryhmä. Miesten saamaa arvoa verrataan referenssiryhmään, jolloin miesten arvo voi olla pienempi, yhtä suuri tai suurempi kuin naisten Mitä suurempia eroja jonkin muuttujan luokkien sisällä on, sitä enemmän kyseinen muuttuja selittää selitettävää ilmiötä

12 Logistinen regressioanalyysi, esimerkki : Suhtautuminen eutanasiaan (Y); torjuva/hyväksyvä Valitaan selittäjiksi (x-muuttujat): K1; sukupuoli, 1=mies ja 2=nainen K2 rekoodataan kolmeluokkaiseksi sukupolvimuuttujaksi (lo thru 49  1, 50-59  2 ja 60 thru highest  3, else  sysmis) to k2_r, joka sisältää kolme sukupolvea: suuri ikäluokka, 1950-luvulla syntyneet ja vuonna 1960 tai jälkeen syntyneet K23; tulotasoryhmät: 1-10 K60; vastaajan kokema (oma arvio) terveydentila rekoodataan kolmeen luokkaan; 1=hyvä, 2=keskinkertainen ja 3=huono K80; uskonnollisen yhteisön toimintaan osallistuminen, 1=paljon, 2=jonkin verran ja 3=ei lainkaan

13 Kontekstuaalianalyysi : Kontekstuaalianalyysillä tarkoitetaan yhteisöllisten tekijöiden ja sosiaalisten ympäristöjen ominaisuuksien systemaatista käsittelyä survey-tutkimuksessa Yhteisö voi olla mitä tahansa ryhmä, organisaatiota, koulu, alue, itse asiassa mitä tahansa yhteisöä, joka koostuu ”jäsenistä” ja joita yhdistää jokin sosiaalinen organisaatio Tapani Valkonen (1976, 122–137) esitteli kirjassaan Haastattelu- ja kyselyaineiston analyysi sosiaalitutkimuksessa kontekstuaalianalyysiä Valkonen toteaa, että suuri osa sosiologian keskeisistä käsitteistä koskee sosiaalista ympäristöä, jonka vaikutukselle yksilön ajatellaan olevan alttiina. Valkonen ihmettelee sitä, miksi valtaosassa empiiristä sosiaalitutkimusta tätä perusnäkökohtaa ei lainkaan oteta huomioon Perinteinen survey-analyysi tarkastelee sitä, miten yksilön eri ominaisuudet ovat yhteydessä toisiinsa

14 Kontekstuaalianalyysi : Modernin survey-analyysin perustajat ja kehittäjät, Columbian projektin tutkijat, käsittelivät yhteisötason muuttujien sisällyttämistä analyysiin jo 1950-luvun alussa Yhteisötason muuttujasta saksalainen yhteiskuntatieteilijä Ralf Dahrendorf (1969,) on käyttänyt ilmaisua ”yhteiskunnan ärsyttävä tosiasia” tarkoittaessaan, että yksilön asenteita ja toimintaa määräävät usein yksilön ulkopuolella olevat sosiaaliset tekijät

15 Kontekstuaalianalyysi : ”On todellakin mahdollista, että kahdella eri divisioonalla on täsmälleen sama keskimääräinen yksilöiden taisteluun osallistumisaika ja silti divisioonat eroavat ratkaisevalla tavalla. Toinen divisioona voi olla hyvin homogeeninen siten, että suurimmalla osalla sotilaista on suurin piirtein sama määrä taistelukokemusta. Toisella divisioonalla saattaa sen sijaan olla runsaasti täydennysmiehiä ja siten osalla sotilaita on paljon enemmän taistelukokemusta kuin keskimäärin, kun taas toisilla taistelukokemusta ei ole juuri lainkaan. On ilmeistä, että taistelukokemuksen homogeenisuudella on vaikutusta divisiooniin. Ryhmän homogeenisuus on siten aina ryhmän ominaisuus eikä koskaan yksilön ominaisuus.”

16 Kontekstuaalianalyysi : Kontekstuaalivaikutus on olemassa, jos jokin yhteisön ominaisuutta kuvaava muuttuja vaikuttaa yksilömuuttujaan Vaikutus voi olla luonteeltaan suora, jolloin yhteisötason tekijä vaikuttaa suoraan yksilötasoon, tai epäsuora, jolloin yhteisömuuttuja vaikuttaa kahden yksilömuuttujan väliseen riippuvuuteen (esim. ikä vaikuttaa organisaatiositoutumiseen eri tavoin riippuen organisaatiossa koettavasta työn epävarmuudesta) Kontekstuaalianalyysissä selitettävä muuttuja on aina yksilömuuttuja, ja yhteisömuuttuja on selittävänä muuttujana Kontekstuaaliefektin olemassaolo tarkoittaa sitä, että yksilöiden toiminnassa ja asenteissa on eroja, joita ei voida selittää heitä itseään kuvaavien yksilömuuttujien avulla, vaan asenteet riippuvat siitä millaisissa yhteisöissä he ovat jäseninä

17 Sisäkorrelaatio : Ryhmän jäsenten homogeenisuuden mittana koko havaintoaineistossa voidaan käyttää sisäkorrelaatiota (engl. intraclass correlation, ICC) Sisäkorrelaatio saadaan jakamalla ryhmien välinen varianssi tarkasteltavan muuttujan kokonaisvarianssilla Mikäli ryhmien välinen varianssi on suurempi kuin 0, saadaan sisäkorrelaatiolle positiivinen arvo. Mitä enemmän ryhmien välisissä keskiarvoissa on eroa, sitä suuremmaksi ryhmien välinen varianssi muodostuu. Mitä pienempi on ryhmien sisäinen varianssi suhteessa koko varianssiin, sitä suurempi on ryhmien välisen varianssin osuus kokonaisvarianssista. Tällöin myös sisäkorrelaatio kasvaa Sisäkorrelaation arvo on 1, jos ryhmän jäsenet ovat tietyltä ominaisuudeltaan täsmälleen samanlaisia. Jos taas ryhmän jäsenet ovat kyseiseltä ominaisuudeltaan täysin erilaisia, sisäkorrelaatio on 0

18 Sisäkorrelaatio : Kun sisäkorrelaatio lähestyy ykköstä, kyseessä on ryhmä- tai yhteisötason ilmiö Jos sisäkorrelaatiota ei ole lainkaan (sisäkorrelaatti on nolla), kyseessä on selkeästi yksilötason ilmiö Molemmissa tapauksissa saadaan kiinnostava tutkimustulos!

19 Sisäkorrelaatio : PISA-tutkimuksissa, joka on monipuolinen OECD- maiden koulutuksen vertailututkimus, on käytetty sisäkorrelaatiota vertailtaessa miten koulu selittää opilaiden koulumenestystä. Suomalaisnuorten väliset erot esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa ovat olleet vertailumaiden pienimpiä. Kun Suomessa lukutaitopistemäärien koulujen väliset keskiarvoerot lukutaidossa selittävät 6,5 % oppilaiden lukutaitopistemäärän kokonaisvarianssista, niin esimerkiksi Saksassa koulujen väliset keskiarvoerot lukutaidossa selittävät peräti 55 % oppilaiden lukutaitopistemäärän kokonaisvarianssista. Suomalaisilla koululaisilla suoritustaso on tasaisen vahva eikä riipu olennaisesti siitä, missä koulussa oppilas opiskelee


Lataa ppt "YFIS220 Kvantitatiivisten menetelmien syventävä kurssi YTT Pertti Jokivuori Kevät 2011 3. luento (Ti 1.2.2011)"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google