Y RITTÄJYYDEN PERUSTEET 15 otp. T YÖSUOJELU JA TYÖHYVINVOINTI.

Esitys aiheesta: "Y RITTÄJYYDEN PERUSTEET 15 otp. T YÖSUOJELU JA TYÖHYVINVOINTI."— Esityksen transkriptio:

1 Y RITTÄJYYDEN PERUSTEET 15 otp

2 T YÖSUOJELU JA TYÖHYVINVOINTI

3 T YÖSUOJELU Mitä työsuojelu tarkoittaa? Työturvallisuuslain yleisnormin mukaan työnantaja on velvollinen tarpeellisin toimenpitein huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä Tavoitteena tukea henkilöstön työkykyä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä poistaa työolojen haittoja Yrityksellä tulee olla työsuojelun toimintaohjelma (yhteistoiminnallisesti tehty). Ympäristön jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Työnantajan tulee järjestää työntekijöille työturvallisuutta ja työterveyttä koskevaa opetusta ja ohjausta.

4 T YÖSUOJELU Työympäristön ja tuottavuuden välillä selvä yhteys työviihtyvyys työilmapiiri ergonomia fyysinen työympäristö työkykyyn vaikuttavat tekijät

5 T YÖSUOJELU Työsuojelulainsäädäntö Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki Työsopimuslaki Yhdenvertaisuuslaki Työaikalaki (vuosilomalaki, opintovapaalaki ja vuorotteluvapaalaki) Tapaturmavakuutuslaki Rikoslaki; luku työrikoksista

6 T YÖSUOJELU Työntekijän velvollisuudet työsuojelussa velvollisuus yhteistoimintaan työsuojeluasioissa ja velvollisuus huolehtia omasta ja myös muiden työntekijöiden turvallisuudesta tarkoin noudattaa työturvallisuuslakia sekä sen nojalla annettuja työturvallisuusohjeita sekä käyttää suojeluvälineitä ilmoitettava käytössään tai hoidossaan olevissa koneissa tai laitteissa tai työsuojeluvälineissä havaitsemistaan vioista ja puutteista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaaraa osallistuttava työterveyshuoltolain perusteella työkyvyn arvioimiseksi tehtäviin terveystarkastuksiin jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä työn teosta

7 T YÖSUOJELU Työsuojelun erityispiirteitä puutarha-alalla Maaseutu- ja viheralojen työpaikoilla työtä tehdään vaihtelevissa olosuhteissa esimerkiksi säätilasta riippuen. Työhön sisältyy usein fyysistä rasitusta. Työntekijöissä on paljon nuoria henkilöitä, ulkomaalaisia ja määräaikaisessa työsuhteessa olevia. Työpaikkojen turvallisuustyössä keskeisiä asioita ovat riskinarviointi ja siihen liittyvä toimintaohjelma, ergonomia sekä työnopastus ja perehdyttäminen. Pienillä työpaikoilla korostuu työnantajan vastuu työturvallisuuden kehittämisessä. Lämpötilavaihtelut, auringonpaiste, koneet, homeet, pöly, kiire, ergonomia, nostot, korkealla työskentely, kemikaalit, allergia, työvälineet, liukastumiset alan julkaisuja : Puutarha ja työturvallisuus, Turvallista työtä viheralalla http://www.vyra.fi/sites/default/files/Turvamappi.pdf

8 T YÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työnantajalla tulee olla työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työkyvyn ylläpitämistä varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Toimintaohjelman laadinta on lakisääteinen velvollisuus, joka koskee kaikenkokoisia yrityksiä. Työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen apua löytyy esim. seuraavalta sivulta http://www.tyosuojelu.fi/fi/1262 Toimintaohjelmaan kirjatut tavoitteet on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa. Niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa -> työsuojeluvaltuutettu

9 T YÖSUOJELUORGANISAATIO YRITYKSESSÄ Työsuojelupäällikkö Työsuojelupäällikkö toimii työnantajan edustajana työpaikan työsuojeluyhteistoiminnassa. Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön, ellei itse toimi työsuojelupäällikkönä. Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden keskuudestaan valitsema henkilö, joka edustaa työntekijöitä työpaikan työsuojeluyhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua valitaan työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Pienemmilläkin työpaikoilla valtuutettu ja varavaltuutetut voidaan valita, jos työntekijät pitävät sitä tarkoituksenmukaisena. Toimihenkilöt voivat valita oman työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Työnantajan edellytetään antavan tarvittaessa tietoa työntekijöille heidän oikeudestaan valita työsuojeluvaltuutettu.

10 T YÖSUOJELUORGANISAATIO YRITYKSESSÄ Työsuojeluasiamies Työsuojeluasiamiehen valinta perustuu työmarkkinajärjestöjen välisiin sopimuksiin. Työsuojeluasiamies voidaan valita tietylle osastolle tai toimipisteeseen. Asiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti. Työsuojelutoimikunta Työsuojelutoimikunta on perustettava työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuna työnantaja ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt.

11 T YÖSUOJELU Työturvallisuussäännösten rikkomisesta voi seurata sakko- tai enintään vuoden vankeusrangaistus. Sen ohella voivat tulla kyseeseen kuolemantuottamus, vamman tuottamus tai vaaran aiheuttaminen. Työnantajataholta voidaan tuomita joko työnantaja, työnantajan edustaja tai nykyisin myös oikeushenkilö, joka tarkoittaa yritystä, yhdistystä tms. Työturvallisuuslain toteutumista valvovat työsuojeluviranomaiset. He voivat tehdä tarkastuksia ja tutkimuksia sekä ilmoittaa laiminlyönneistä yleiselle syyttäjälle. Vahingonkorvausvastuu kohdistuu yleensä juridiseen henkilöön. Työsuojeluviranomainen Työsuojeluviranomaisella tarkoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön alaista aluehallintovirastoa – AVI (5kpl). Työturvallisuuteen liittyvää valvontaa tekevät monet muutkin viranomaiset, esimerkiksi turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) säteilyturvakeskus (STUK) ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)

12 T YÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon järjestäminen Jos yrittäjä toimii työnantajana, on hänen järjestettävä ennalta ehkäisevän työterveyshuollon palvelut työntekijöilleen. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Lisäksi työnantaja voi järjestää yleislääkäritasoisia sairaanhoitopalveluja. Yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuoltoa noudatetaan soveltuvin osin. Työterveyshuollon tavoitteet ja toimintatapa Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy, samoin kuin työntekijän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa.

13 T YÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollossa hoidetaan asiat, joista on määrätty työterveyshuoltolaissa. Tekee työpaikkaselvityksiä –lähtee yrityksen tarpeista Seuraa työntekijöiden terveydentilaa ja työssä selviytymistä Osallistuu työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä työntekijöiden sairaanhoitoa. KELA korvaa työnantajalle noin 60 % kustannuksista ja 50 % yleislääkäritasoisen sairaanhoidon kustannuksista, kun kustannukset eivät ylitä Kelan asettamaa vuotuista enimmäismäärää Yrittäjälle itselleen työterveyshuolto on vapaaehtoinen. Yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuoltoa noudatetaan soveltuvin osin.

14 T YÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon järjestämiseen on useita vaihtoehtoja. Työnantaja voi hankkia työterveyspalvelut: terveyskeskukselta yksityiseltä lääkäriasemalta, jolla on lupa työterveyshuoltopalvelujen antamiseen itsenäisesti toimivalta työterveyshuollon ammattihenkilöltä. Työnantaja voi järjestää palvelut myös itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa ylläpitämällä omaa tai yhteistä työterveysasemaa toisten työnantajien kanssa.

15 S OPIMUKSEN LAATIMINEN PALVELUTARJOAJAN KANSSA Järjestettäessä työterveyshuoltoa palveluntarjoajan kanssa on tehtävä kirjallinen sopimus palveluntarjoajan kanssa sekä laadittava toimintasuunnitelma työterveyshuollon järjestämisestä. Mikäli nämä asiakirjat eivät ole voimassa estävät ne työterveyshuollon kela-korvausten saamisen. Kun työnantaja valmistelee päätöstä työterveyshuollon järjestämisestä, on hänen toimittava yhteisyössä työntekijöiden tai näiden edustajien kanssa. Päätöksen palveluiden hankkimisesta ja laajuudesta tekee työnantaja, mutta hänen on kuultava työntekijöitä tai näiden edustajia ennen päätöksentekoa. Tarpeiden arvioinnin pohjana tulee tehdä työpaikkaselvitys työn fyysisistä, kemiallisista ja psyykkisistä tekijöistä ja selvittää työntekijöiden altistuminen vaara- ja haittatekijöille.

16 T YÖNTEKIJÄN TYÖKYVYTTÖMYYS Sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain perusteella työterveyslääkärin on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, jos työkyvyttömyys pitkittyy. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän tulee toimittaa Kelaan lausunto työkyvystään ja mahdollisuuksistaan jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan, jos sairauspoissaolo ei ole työterveyshuollon määräämä.

17 V ASTAA LYHYESTI KYSYMYKSIIN KOSKIEN TYÖTERVEYSHUOLTOA Milloin työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto? Mitä työterveyshuollon pitää vähintään sisältää? Onko yksityisen elinkeinonharjoittajan järjestettävä itselleen työterveyshuolto? Mitä työsuojeluun liittyviä erityisvaatimuksia näet puutarha-alalla? Mieti laajasti koko puutarha-alaa. Miten näihin työsuojelun näkökulmasta tulisi varautua?

18 T YÖSUOJELU TYKY-toiminta Tavoitteena työntekijöiden voimavarojen ja työn vaatimusten yhteensovittaminen ja tasapaino Työterveyshuolto ja työsuojeluorganisaatio huolehtivat Työhyvinvointi tarkoittaa ”työntekijän fyysistä ja psyykkistä olotilaa, joka perustuu työn, työympäristön ja vapaa-ajan sopivaan kokonaisuuteen. Ammattitaito ja työn hallinta ovat tärkeimmät työhyvinvointia edistävät tekijät.

19 PPer TYÖKYKY ja HYVINVOINTI TYÖSSÄ TERVEYS Toimintakyky fyysinen-, psyykkinen- ja sosiaalinentoimintakyky AMMATILLINEN OSAAMINEN ARVOT Asenteet Motivaatio TYÖ Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen TYÖKYKY PERHE LÄHI- YHTEISÖ YHTEISKUNTA

20 Hyvä fyysinen toimintakyky on työväline (fyysisesti raskaat työt) o Arki- ja hyötyliikunta auttavat työssä ja vapaa- aikana o Kuntoa ylläpidettävä itse Tietotekniikan kehittyminen Kansainvälistyminen Työmäärän kasvu Laatu- ja määrätavoitteet Jatkuva muutos → uudet haasteet työntekijälle FYYSINEN TOIMINTAKYKY PYYKKINEN JA SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY

21 H ENKINEN HYVINVOINTI JA TYÖ Terveyttä vaarantavat tekijät: työtapaturmat, ammattitauti, stressi, kiire, väsymys, kyynistyminen ja uupumus Terveyttä edistävät tekijät: taloudelliset mahdollisuudet, sosiaalinen osallistuminen, itsensä toteuttaminen, sosio-ekonomisen aseman vaikutus

22 H ENKINEN HYVINVOINTI JA TYÖ MITEN TYÖ EDISTÄÄ TERVEYTTÄ ? Työterveyshuolto TYKY-toiminta Työpaikan terveysinformaatio ja – neuvonta Terveyden edistämishankkeet Työpaikkaruokailu Työn aiheuttama fyysinen aktiviteetti Työpaikkaliikunta Säännölliset aikarytmit ja elämäntavat Elämän sisältö ja mielekkyys Positiiviset onnistumiskokemukset ja palautteet Esimiesten ja työyhteisön tuki Uusien taitojen ja tietojen hankinta Jatkuva koulutus ja oppiminen Sosiaalinen vuorovaikutus Vapaa-ajan toiminta Fyysinen hyvinvointiPsyykkinen hyvinvointi

23 T YÖNTEKIJÄN VOIMAVARAT TYÖSSÄ JAKSAMISEEN Työntekijän omia haasteita Työssä ja työyhteisössä kehitettäviä haasteita Ammattitaidon ylläpito oman alan kehitys itsensä kehittäminen OSAAMINEN perehdytys ja työhönopastus toimivat välineet työntekoon Voimavarat lepo, ravinto, kuntoilu perhe ja ystävät harrastukset Itsetunnon vahvistaminen JAKSAMINEN töiden suunnittelu työympäristön kehittäminen joustot ym. työaika oman itsen jäsennys (tavoitteet, vahvuudet, elämänhallinta) asenne (realiteetit) SITOUTUMINEN avoin keskustelu ja sopiminen töiden suunnittelu toimintaympäristön jäsentäminen aktiivisuus, joustavuus VUOROVAIKUTUS vuorovaikutuksen tukeminen

24 TYÖSSÄJAKSAMINEN Henkinen hyvinvointi Kokonaisvaltainen, myönteinen kokemus työssä ja elämässä Tunnusmerkkejä: myönteinen perusasenne avoimuus, kiinnostuneisuus aktiivisuus, jaksaminen kyky sietää kohtuullisessa määrin epävarmuutta ja vastoinkäymisiä itsensä hyväksyminen  muiden hyväksyminen

25 H YVÄN TYÖN PIIRTEET JA HENKINEN HYVINVOINTI Inhimillinen ominaislaatu aktiivisuus tavoitteiden toteuttaminen halua oppia ja kehittyä oman toimintansa kautta ryhmään kuulumisen tarve

26 T YÖN PIIRTEET, JOTKA EDISTÄVÄT HENKISTÄ HYVINVOINTIA Kehitettävyys mahdollisuus käyttää ammattitaitoa ja kykyjä sekä kehittää niitä  motivointi Itsemäärääminen itsenäiset päätökset omalla vastuualueella (työtapa, työrytmi)  työn säätely omien voimavarojen mukaan Työkokonaisuus selvyys siitä, miten oma työ liittyy suurempaan kokonaisuuteen  työn mielekkyys Työtehtäväkuvan selkeys selkeä ja ristiriidaton työnkuva varmuus omasta vastuusta muuttuvissa olosuhteissa yleiset tavoitteet selviksi

27 TYÖSSÄJAKSAMINEN Työstressi ratkaisematon ristiriita epätasapaino työntekijän ja työn välisessä suhteessa ongelmia työjärjestelyissä → TYÖUUPUMUS

28 T YÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN Kiireen hallinta työssä työn runsaus, suunnittelemattomuus ja huono organisointi → hallitsematon kiire työn kokonaisuus mielekkääksi ja hallittavaksi muutosten yhteydessä tarkistettava työnkuva työtehtävien priorisointi ja aikataulutus

29 T YÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN Aivot tarvitset huoltoa tehokkuus- ja nopeusvaatimukset, nopeat muutokset, informaatiotulva  aivojen tiedonkäsittelyjärjestelmä ylikuormittuu  virheet lisääntyvät, ajatuskulku katkeilee, meneillään oleva tehtävä jumittuu  työskentely on tehotonta

30 T YÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN Aivojen huolto-ohjelma: Nukutko riittävästi – oletko päivällä virkeä ja aktiivinen? Sisältyykö päivääsi mielekästä liikuntaa? - ruumiin tehtävä ei ole vain kuljettaa aivoja paikasta toiseen Harrastukset ilman hyötyajattelua Hallitsetko työtehtäväsi? Keskitytkö toimissasi yhteen asiaan kerrallaan? - häiriöt ovat myrkkyä muistille ja luovalle ajattelulle Ovatko työllesi asettamat tavoitteet realistiset - kukaan ei osaa kaikkea? Osaatko sanoa ei – kukaan ei ehdi tehdä kaikkea? Oletko pääsääntöisesti tyytyväinen, avoin ja uskallatko kertoa mielipiteesi? Oman itsensä hyväksyminen on henkisen hyvinvoinnin keskeisiä tunnusmerkkejä