Palvelutoiminta haastaa vapaaehtoistoiminnan vai toisin päin? Järjestöt - kansalaistoiminnan koordinoijia vai palveluntuottajia Puheenjohtaja / STKL Raimo.

Esitys aiheesta: "Palvelutoiminta haastaa vapaaehtoistoiminnan vai toisin päin? Järjestöt - kansalaistoiminnan koordinoijia vai palveluntuottajia Puheenjohtaja / STKL Raimo."— Esityksen transkriptio:

1 Palvelutoiminta haastaa vapaaehtoistoiminnan vai toisin päin? Järjestöt - kansalaistoiminnan koordinoijia vai palveluntuottajia Puheenjohtaja / STKL Raimo Lindberg 3.11.2011

2

3 Kansalaistoiminnan hyödyt

4 Kansalaistoiminta on laajaa ja korvaamatonta Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan piirissä 655 000 ihmistä Liikevaihto n. 5 mrd € Työllistää n. 80000 henkeä Vapaaehtoistoimintaa yhteensä 123 miljoonaa tuntia vuodessa Vastaa 80 000 henkilötyövuotta 59% sairauden, vamman, elämäntilanteen kokeneita, ”asianosaisia” Arvo n. 2 mrd €

5 Yritys selvittää taloudellista arvoa VAPAAEHTOISTYÖN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET, JUHANI LAASANEN 2011

6 Kansalaistoiminnan (erityisesti järjestöjen koordinoiman) rooli Liittää erilaiset ihmiset yhteen tärkeissä yhteisissä asioissa Vaikuttaa yhteiskunnan kehityssuuntiin Tarjoaa mahdollisuuksia osallistumiseen, toimintaan ja tekemisen Tarjoaa tukea ja palveluita

7 Kansalaisjärjestötoiminta, erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta

8 Vuosina 2005-2009 rekisteröidyt soteyhdistykset toimialoittain Järjestöbarometri 2010. Kuvio 19.

9 Järjestöjen yhteenlasketut kokonaiskulut v. 1990 ja 2008 Järjestöbarometri 2010. Kuvio 29.Lähde:RAY:n avustustiedot.

10 Valtakunnalliset järjestöt ja palveluntuotanto

11 Järjestöjen arvio palveluntuottamisen painoarvosta toiminnassaan Järjestöbarometri 2010. Kuvio 26.

12 Kuntoutus esimerkkinä järjestöjen ja palvelutuotannon rajapinnasta - käynnissä on pudotuspeli Järjestöbarometri 2010.

13 Kuntoutuspalvelut ovat monen tahon tuottamia ja rahoittamia KELA (kuntoutuspalveluja 83 770 hlölle v. 2009) –ammatillista kuntoutusta vajaakuntoisille (edistetään työhön pääsyä tai siellä pysymistä) –lääkinnällistä kuntoutusta vaikeavammaisille (paljolti lapsia ja nuoria aikuisia) -Harkinnanvarainen kuntoutus (esim. kursseja, yksilöllisiä kuntoutusjaksoja yms.) Järjestöbarometri 2010.

14 Kuntoutuspalveluja rahoittavat myös: Kunnat (perus- ja erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi) Vakuutuslaitokset Työhallinto Peruskoulujen erityisopetus Valtion sotainvalidi- ja veteraanikuntoutus RAY Järjestöbarometri 2010.

15 Järjestöt kuntoutuspalvelujen kehittäjiä ja edelläkävijöitä Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit Ryhmämuotoiset avokuntoutuspalvelut Kuntoutusohjaus, -neuvonta, tietopalvelut Terapiapalvelut, apuvälinepalvelut, ammatillinen erityisopetus, päihdekuntoutus ym. Vaativaa kuntoutusta erityisryhmille, kuntoutusta työelämän ulkopuolella oleville, väliinputoajaryhmille, yli 65-vuotiaille Järjestöbarometri 2010.

16 Kuntoutuspalvelujen tuottaminen käynyt erittäin hankalaksi KELA:n hankintaprosessi, hankintalain tulkinta ja kilpailutusmenettelyt raskas, epätarkoituksenmukainen, yksityiskohtainen palvelutuottajan taloudellinen riski suuri kilpailu johtanut palvelujen alihinnoittelun kautta kestämättömään tilanteeseen kokeneet palvelutuottajat vaikeuksissa osa palvelutuottajista harkitsee palvelujen lopettamista Järjestöbarometri 2010.

17 RAY rahoittaa niiden kuntoutusta, jota muut eivät rahoita: -työelämän ulkopuolella olevat -ikäihmiset -Monenlaiset väliinputoajaryhmät, esim. ei-vaikeavammaiset lapset -kehittämistoiminta Järjestöbarometri 2010.

18 Järjestöjen arviot ammatillisen kuntoutuksen toteutumisesta Järjestöbarometri 2010. Kuvio 55.

19 Johtopäätös Järjestöjen (ja niiden omistamien yhtiöiden) palvelut taloudellisessa murroksessa, osin jopa kriisissä –Hallintamenettelyt –Sisällöt (laatu >< hinta) –Näkyvä kilpailutilanne (osaaminen) –Hankintamuodot tärkeitä, missä palveluja tarvitseva ihminen?

20 Palvelun käyttäjä Tuottaja (järjestö, yritys) Ostaja (kunta) Palvelusuunnitelma Ostopalvelusopimus Palvelusitoumus

21 Kansalaistoiminnan tärkein rooli Palvelun käyttäjä tarvitsee tukea palvelusuunnitelman laatimiseen ja siinä, miten se (tai oikeammin ostopalvelusopimus) vastaa palvelusitoumusta

22 Kiitos huomiostanne!