Astma on lapsuusiän tavallisin pitkäaikaissairaus. Noin 4 - 5 prosenttia lapsista potee astmaa ja lisäksi noin viidellä prosentilla on astman kaltaisia.

Esitys aiheesta: "Astma on lapsuusiän tavallisin pitkäaikaissairaus. Noin 4 - 5 prosenttia lapsista potee astmaa ja lisäksi noin viidellä prosentilla on astman kaltaisia."— Esityksen transkriptio:

1 Astma on lapsuusiän tavallisin pitkäaikaissairaus. Noin 4 - 5 prosenttia lapsista potee astmaa ja lisäksi noin viidellä prosentilla on astman kaltaisia oireita hengitystieinfektioiden yhteydessä. Lapset saavat astmaoireita varhain, jo ennen 3 - 5 vuoden ikää, viimeistään 6 - 8 -vuotiaina. KELA myöntää lääkekorvausta ja hoitotukea alle viisivuotiaille astman takia ilman muissa ikäryhmissä olevaa kuuden kuukauden karenssiaikaa. Lähde: www.hengitysliitto.fi 2005; A. Bacman 1

2  Astmaoireet ovat: - pitkittynyt (yli kuusi viikkoa kestävä) ärsytysyskä ja yskänpuuskia rasituksen jälkeen ja aamuyöstä - rahiseva, vinkuva ja pihisevä pitkittynyt uloshengitys - hengitettäessä sisään vetäytymistä kaulakuopassa ja pallean alueella - hengenahdistus Lähde: www.hengitysliitto.fi 2005; A. Bacman 2

3  Oireet johtuvat siitä, että ilmateiden sisäpinnalla eli limakalvolla on tulehdus.  Limakalvo turpoaa ja muodostuu runsaasti limaa.  Tämä ahtauttaa ilmateitä ja aiheuttaa oireita.  Tulehdusreaktion aiheuttaa joko allergia tai hengitystieinfektio. Lähde: www.hengitysliitto.fi 2005; A. Bacman 3

4  Tulisi erottaa toisistaan sekä atooppinen eli allerginen astma ja infektioastma.  Erityisesti pikkulapsilla ovat oireet samat perussyystä riippumatta; mitä nuorempi lapsi, sitä ahtaammat ovat ilmatiet ja silloin esiintyy astmaoireita hengitystieinfektioiden yhteydessä Lähde: www.hengitysliitto.fi 2005; A. Bacman 4

5  Mitä nuorempi lapsi, sitä vaikeampi on erottaa näitä kahta astmatyyppiä toisistaan.  Jos lapsella on ruoka-aineallergiaa ja atooppista ihottumaa tai jos lapsi kuuluu allergiaperheeseen( jossa äidillä, isällä tai sisaruksilla on atooppista ekseemaa, allergista nuhaa, astmaa tai selvästi todettu ruoka- aineallergia) on todennäköistä, että astma on allergian aiheuttama. Lähde: www.hengitysliitto.fi 2005; A. Bacman 5

6  Astman toteamisessa on olennaista poissulkea muut mahdolliset yskän syyt: toistuvat virusinfektiot, välikorvatulehdus, poskiontelon tulehdus, hinkuyskä jne.  Astman toteaminen lapsuusiässä on vaikeaa; mitä nuorempi lapsi, sitä vaikeampaa.  Perusterveydenhuollon eli lastenneuvolan ja päivähoidon, kouluterveydenhuollon ja terveysaseman tulisi reagoida, jos lapsilla on astmaoireita ja lähettää heidät tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon Lähde: www.hengitysliitto.fi 2005; A. Bacman 6

7  perhettä tulee valistaa siitä, miten vältetään ärsykkeitä, joista tupakansavu on tärkein.  erikoissairaanhoitoa edustavat lastentautien erikoislääkärit, mutta mitä nuoremmasta lapsesta on kysymys, olisi suotavaa, että taudin selvittely tapahtuu tai tehdään lasten allergiaerikoislääkärin valvonnassa. Lähde: www.hengitysliitto.fi 2005; A. Bacman 7

8  Astmaoireita laukaisevat monet tekijät, kuten erilaiset hengitystieallergeenit, fyysinen rasitus, kylmä ilma ja infektiot.  Hengitystieinfektiot ovat tärkein astmaoireita laukaiseva tekijä ennenkaikkea varhaislapsuudessa.  Selvien ulkoisten syiden lisäksi monet lapsen ns. sisäiset tekijät laukaisevat oireita; näitä sisäisiä syitä tunnetaan toistaiseksi huonosti  vuorokauden ajalla on vaikutusta, oireet ovat yleensä selvimmät yöaikaan. Lähde: www.lastenlaakari.fi 8

9  Jos lapsella on astmakohtaus lääkäriin tultaessa, ei diagnoosi vaadi erityisiä tutkimuksia: lapsella on hengenahdistus ja hengitysteissä kuullaan tyypillinen uloshengitysvaiheen vinkuna.  Jos ongelmana on pitkittynyt yskä ilman tyypillistä kuuntelulöydöstä, voidaan tehdä. ns. keuhkofunktiotutkimuksia. Lähde: www.lastenlaakari.fi 9

10  Yksinkertaisin keuhkofunktiotutkimuksista on puhalluskoe, jossa lapsi puhaltaa huippuvirtausmittariin - mikäli keuhkoputkissa on ahdistusta, puhallusteho jää oletusarvoa huonommaksi.  Puhallusvoimakkuutta voidaan mitata levossa ja esim. 10 minuutin rasituksen jälkeen.  Monilla astmalapsilla rasitus huonontaa olennaisesti puhallustehoa. Lähde: www.lastenlaakari.fi 10

11  Keuhkofunktiotutkimusten lisäksi selvitetään yleensä myös yleinen allergiataipumus eli tehdään ihokokeet, sekä mitataan veren allergiasolujen ja immunoglobuliini E:n määrä  Mikäli asia ei selviä näissä testeissä, tehdään tarvittaessa sairaalatutkimuksiin, joissa voidaan tehdä keuhkoputkien altistuskokeita ja seurata esim. puhallusvoimaa eri vrk:n aikoina. Lähde: www.lastenlaakari.fi 11

12  ei sairaalahoitoa vaativia astmakohtauksia  mahdollisimman normaali keuhkojen toiminta  lapsen tulee pystyä osallistumaan leikkeihin, urheiluun ja harrastuksiin ikäistensä tavoin  ei koulusta poissaoloja astman takia  hoito ei saa olla liian vaativa ja rajoittava  ei sivuvaikutuksia lääke- hoidosta  asiallinen suhtautuminen ärsykkeiden välttämiseen Lähde: www.hengitysliitto.fi 2005; A. Bacman 12

13  Hoito aloitetaan, kun taudin määrittely on tehty.  lääkkeitä ovat ahtaita keuhkoputkia avaavat valmisteet.  Myöhemmin, kun astma on todettu,  lisätään hoitoon lääkkeitä, jotka vaikuttavat limakalvotulehdukseen eli tavallisimmin kortisonia sisältäviä valmisteita. Lähde: www.hengitysliitto.fi 2005; A. Bacman 13

14  Keuhkoputkia laajentavat lääkkeet:  Näitä lääkkeitä käytetään sekä ahdistuksen ehkäisyyn että sen laukaisemiseen.  Voidaan annostella suun kautta tai yleisemmin suihkeina hengitysteihin.  Teofyllamiini: Annostellaan “kuuriluonteisesti” tai jatkuvana estolääkityksenä- suun kautta. Teofyllamiini sekä estää oireiden ilmaantumista, että hillitsee oireita. Lähde: www.lastenlaakari.fi 14

15  Kromoglykaatti:  Ehkäisee astmaoireiden ilmaantumista.  Annostellaan sumutteina, joita käytetään säännöllisesti.  Kromoglykaatti ei auta oireisiin.  Kortikoidisuihkeet:  Hillitsevät keuhkoputkien tulehdusta.  Käytetään sekä oireiden ehkäisyssä että hoidossa.  kortikoidisuihkeet ovat sekä tehokkaita että turvallisia Lähde: www.lastenlaakari.fi 15

16  Seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidossa, kun lapset ovat alle kouluikäisiä.  Tämän jälkeen olisi ihanteellista, jos seuranta olisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä. Lähde: www.hengitysliitto.fi 2005; A. Bacman 16