Terveys 2000 -seurantatutkimus. 27.9.2010 Terveys 2000 -tutkimus, v. 2000–2001 tehtiin suomalaista aikuisväestöä edustavalle 10 000 hengen otokselle KTL:n,

Esitys aiheesta: "Terveys 2000 -seurantatutkimus. 27.9.2010 Terveys 2000 -tutkimus, v. 2000–2001 tehtiin suomalaista aikuisväestöä edustavalle 10 000 hengen otokselle KTL:n,"— Esityksen transkriptio:

1 Terveys 2000 -seurantatutkimus

2 27.9.2010 Terveys 2000 -tutkimus, v. 2000–2001 tehtiin suomalaista aikuisväestöä edustavalle 10 000 hengen otokselle KTL:n, Stakesin, TTL:n, STM:n, Kelan, ETK:n ym. yhteistyönä sisälsi monipuolisen haastattelun, terveystarkastuksen, kyselyjä ja rekisteriseurannan tuotti erittäin runsaasti uutta tietoa, jota on tarvittu ja käytetty sosiaaliturvan, hyvinvointipolitiikan ja erilaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja arviointiin, esim. seuraavista aiheista: –Väestön toiminta- ja työkyky –Väestön mielenterveys –Tuki- ja liikuntaelimistön terveys –Suun terveys –Terveyden ja toimintakyvyn muutokset 1978-80→2000-01 ja niiden syyt –Palvelujen ja etuuksien tarve ja sen tyydyttyminen –Väestöryhmien väliset erot, niiden muutokset ja syyt näitä tietoja ei saada esim. rekistereistä tai postikyselyillä rahoitus –noin 2/3: Kansanterveyslaitoksen vuosien aikana tähän varaamat varat –noin 1/3: Kela, ETK, Keva ym.

3 27.9.2010 Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää päteviä tietoja, esim. –Kuinka paljon kasvavan iäkkään väestön palvelutarve suurenee? –Miten palvelutarpeen kasvua voidaan vähentää? –Miten ikääntyvän työvoiman työkyky muuttuu? –Miten ikääntyvien työkykyä ja työhön osallistumista voidaan tukea? –Entä mitkä tekijät edistävät nuorten työelämään siirtymistä? –Miten voidaan kaventaa väestöryhmien terveys- ja hyvinvointieroja ja samalla oleellisesti kohentaa koko väestön hyvinvointia? –Millä keinoin voidaan hillitä terveys- ja sosiaaliturvan menojen kasvua tinkimättä väestön hyvinvoinnista? 10 vuotta sitten kootut tiedot eivät kuvaa nykytilaa Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää tuoreita tietoja, joita voidaan saada ainoastaan laajaan väestöä edustavaan otokseen suunnatun monipuolisen väestötutkimuksen avulla Miksi tarvitaan uutta tutkimusta? 3

4 27.9.2010 Tutkimus tuottaa päteviä tietoja terveys- ja sosiaalipolitiikan suunnittelua ja arviointia varten a)ajankohtaisen kuvan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista JA b)seuranta-asetelmaan perustuvaa tietoa muutettavissa olevista terveyden ja hyvinvoinnin määrittäjistä, joihin pitäisi vaikuttaa kansallisesti ainutlaatuiset tiedot siitä, mihin tekijöihin puuttumalla voidaan parantaa väestön työ- ja toimintakykyä, pidentää työuria ja vähentää iäkkäiden hoivan tarvetta lähtökohtia ja viitetietoja kuntien ja alueiden suunnitteluun Tavoitteet 1 4

5 27.9.2010 Tutkimuksessa arvioidaan erityisesti: väestön terveyden, työ- ja toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehitystä (1980 → 2011) ja kehitysnäkymiä (2011 → 2040) sekä niihin vaikuttavia tekijöitä vertaamalla tuloksia mm. Terveys 2000 ja Mini-Suomi -tutkimusten tuloksiin terveys- ja hyvinvointiongelmien ilmaantuvuutta (2000 → 2011) ja niiden vaikutettavissa olevia syytekijöitä ja ehkäisymahdollisuuksia yksilötason seuranta-asetelmaa hyödyntäen väestöryhmittäisiä eroja terveydessä, työ- ja toimintakyvyssä ja hyvinvoinnissa sekä näiden erojen kaventamismahdollisuuksia palvelujen tyydyttynyttä ja tyydyttymätöntä tarvetta sekä ja niiden kehitysnäkymiä väestön ikääntyessä Tavoitteet 2 5

6 27.9.2010 Aikaisemmat tutkimukset Suomessa: –Yleensä poikittaisia (esiintyvyys) –Tuoreita koko maan väestöä edustavia tietoja ei ole –Objektiivisia mittauksia on vain vähän Yhdysvalloissa ja Kanadassa on osoitettu seurantatutkimukset hyvin toteuttamiskelpoisiksi ja terveyspolitiikkoja suunniteltaessa hyödyllisiksi Ne soveltuvat hyvin myös tutkimustarkoituksiin Terveys 2000 -seurantatutkimus paikkaa ison aukon Suomen terveys- ja hyvinvointiseurannassa Perustelu 6

7 27.9.2010 Suomen aikuisväestöä edustava iso otos (ml. laitoksissa asuvat): –Terveys 2000 -otokseen kuuluneet henkilöt n. 8 200 (ikä 28+, tutkittu myös vuonna 2000) –Mini-Suomi-tutkimuksen seurantaan 2001 kutsutut n. 600 (ikä 60+, tutkittu myös vuosina1980 ja 2001) –Uusi nuorten aikuisten kohorttin. 1500 (ikä 18–27) yhteensä n. 10 300 (ikä 18+) Otos: ketkä kutsutaan tutkimukseen 7

8 27.9.2010 Otoksen supistuminen kuolleisuuden takia –Kymmenen vuotta = ihanteellinen seuranta-aika Tuki Terveys 2000 -hankkeelta –Terveys 2000 –tutkijaverkosto koostuu kansallisista huippuasiantuntijoista ja toimii aktiivisesti – mm. seurantatutkimuksen valmistelussa –Joustava sukupolven vaihdos Miksi juuri nyt? 8

9 27.9.2010 Yli 150 kansallista asiantuntijaa ja tiivis kansainvälinen yhteistyö Projektiorganisaatio 9 Projektin johtaja Koordinaat- tori Ydinryhmä Kenttä- ryhmä T2000 Asiantuntija- ryhmät T2000 projekti- ryhmä Elinolot Elintavat ja psykososiaaliset tekijät Toimintakyky Työ ja työkyky Verenkierto ja diabetes Hengityselinsairaudet ja allergiat Terveyspalvelut Lisääntymisterveys Syöpä Suun sairaudet Mielenterveys Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Tarttuvat taudit Ruoankäyttö ja ravitsemus Laboratoriotutkimukset

10 27.9.2010 Kenttätutkimus (haastatteluja ja mittauksia) –Kesto 3 tuntia –5 kenttäryhmää, kussakin 15 kenttätutkijaa Itse täytettävät kyselyt –20 sivua (tutkittava saa etukäteen postitse ja tuo täytettynä kenttätutkimukseen) –20 sivua (tutkittava saa kenttätutkimuksessa lomakkeet ja palautuskuoren) Käyntejä kotona ja laitoksissa (10–15%:lle otoksesta) Alaotoksille lisätutkimuksia, mm. –Liikunta-aktiivisuus ja kunto (UKK) –Courage (3000 henkilöä) –Verenpaineen kotimittaus: 10 v. sitten tutkitut uudelleen Tietojen keruu vuonna 2011 10

11 Kenttätutkimus (3 tuntia, 15 henkilöä) 21/09/2016 11 Haastattelu 60 Mittauksia 30 Mittauksia Toiminta- kyky- tutkimukset Toiminta- kyky- tutkimukset 30 Loppu- haastattelu 15 Kotikäynnit Näyt- teet Mielen- terveys- haastattelu 15 30 Mittauksia Verenpaine ja syke Pituus ja paino Vartalon ympärykset Lepo-EKG Verinäytteet Kehon koostumus Hengitysfunktio(PEF)? Toimintakykymittaukset Näön tarkkuus Tasapaino Kävelynopeus Tuolilta nousunopeus Puristusvoima Kognitiivinen testi Nivelten toiminta Palaute Tutkittavia / päivä Tavallinen päivä 20 Lähtöpäivä 10 Saapumispäivä 10 Laatupäivä 10 Suun terveys 15 Haastattelu Taustatiedot Terveys Terveyspalvelut Elintavat Elinympäristö Toimintakyky Työ ja työkyky Elämänlaatu 60 Väli pala 15

12 27.9.2010 Menoarvio 12 Kenttätutkimus - palkat 1 600 000 - matkat, majoitus, päivärahat 700 000 - laitteet, vuokrat ym. 700 000 Keskustoimisto (tuki, koordinaatio ym.) 1 000 000 Muut menot 300 000 Yhteensä 4 300 000 Supistamalla tutkimuksen tietosisältöä ja/tai tutkittavien määrää, voidaan säästää jonkin verran kustannuksissa, mutta samalla menetetään arvokasta tietoa ja/tai heikennetään sen luotettavuutta

13 27.9.2010 Kenttätutkimuksen menot 5 ryhmää à 15 henkilöä; 75 henkilöä, joista 65 työssä 6 kk ja 10 7 kk; palkka 2 700/kk * 1,3 = 3510 €/kk (65 *6 * 3510) + (10*7*3510) = 1 614 600) Palkat1 600 000 € Päivärahat 300 000 € Siirtymämatkat 100 000 € Majoitukset 300 000 € Mittauslaitteet 200 000 € Mikrot ym. (80) 120 000 € Tilavuokrat170 000 € Muut (lomakkeet, tarvikkeet ym.) 230 000 € Yhteensä3 000 000 €

14 27.9.2010 Menot THL-keskuksessa suunnittelu ja koordinaatio tarvikelogistiikka ja -huolto atk-suunnittelu ja -tuki koulutus laadunvalvonta (ml. auditointimatkat kentälle) näyte- ja sähköisten aineistojen vastaanotto ja tarkistus ja korjaus ym. 6,5 työntekijää * 60 000 €/vuosi * 2,5 vuotta (ml. valmistelutyö 2010) = 975 000 €

15 27.9.2010 Kenttätutkimusvaiheiden kustannukset 21/09/2016 15 Haastattelu 60 Mittauksia 30 Mittauksia Toiminta- kyky- tutkimukset Toiminta- kyky- tutkimukset 30 Loppu- haastattelu 15 Kotikäynnit Näyt- teet Mielen- terveys- haastattelu 15 30 Mittauksia Verenpaine ja syke Pituus ja paino Vartalon ympärykset Lepo-EKG Verinäytteet Kehon koostumus Hengitysfunktio(PEF)? Toimintakykymittaukset Näön tarkkuus Tasapaino Kävelynopeus Tuolilta nousunopeus Puristusvoima Kognitiivinen testi Nivelten toiminta Palaute Kyselyn 2 antaminen Tutkittavia / päivä Tavallinen päivä 20 Lähtöpäivä 10 Saapumispäivä 10 Laatupäivä 10 Suun terveys 15 Haastattelu Kyselyn 1 vast.otto Taustatiedot Terveys Terveyspalvelut Elintavat Elinympäristö Toimintakyky Työ ja työkyky Elämänlaatu 60 Väli pala 15 ~500 000 € ~800 000 € ~500 000 € ~800 000 € ~200 000 € ~700 000 € ~50 000 € Yhteensä ~3 750 000 €, sisältäen suorat kenttätutkimusmenot + 60 % muista menoista

16 27.9.2010 Rahoitus 16 Varmat ulkopuoliset Kela 1 200 000 ETK 100 000 SA, TSR, säätiöt 250 000 THL 1 250 000 Neuvoteltavat ulkopuoliset STM > 1 000 000 TTL >150 000 EVO (mielenterveyshaastatteluun) 150 000 Suomen hammaslääkäriliitto ja -seura 120 000 Finanssialan keskusliitto 120 000 Valio, Fazer (välipalatarjoilu) 50 000 Rahoitustarve yhteensä 4 300 000

17 27.9.2010 Mistä THL:n rahoitusosuus koostuu? Budjettirahoitteiset palkkamenot –Atk-, laboratorio-, koulutus-, koordinaatiohenkilöstö n. 5 htv –hankkeen johtaja 1,5 htv Yhteensä n. 400 000 € Kohdennettu lisärahoitus –THL:n v. 2011 tiedonkeruumääräraha 850 000 € Yhteensä1 250 000 €

18 27.9.2010 Aikataulu, luonnos a 1/3 esitutkimus huhtikuun alussa 2011 tutkimussisältö ja prosessi pilotin kokemusten perusteella lopulliseen muotoon toukokuussa 2011 kenttätutkijoiden koulutus viikoilla 31 – 32 eli 1.8. – 14.8.2011 Harjoittelu: viikko 33 eli 15.8. – 21.8.2011 varsinaiseen otokseen kuulumattomilla vapaaehtoisilla (mm. mediaväki, alueiden sote- ihmisiä ym.)

19 27.9.2010 Aikataulu, luonnos a 2/3 varsinainen tiedonkeruu viidellä kenttäryhmällä viikoilla 34 – 6 eli 22.8.2011 – 12.2.1012 yhteensä 25 viikkoa, joista 2 vi joulutaukoa ja 23 työviikkoa perustuu laskelmaan: 10 300 henkilön otos; yhden kenttäryhmän kutsulistalla on normaalipäivänä 22 henkilöä; viidellä kenttäryhmällä siis 110 henkilöä/päivä; täysiä tutkimuspäiviä on näin ollen 10 300 / 110 eli 98 työpäivää; kenttäryhmien muuttoihin ja laatumittauspäiviin kuluu 17 päivää, jolloin kenttätyön kokonaiskesto on 115 päivää = 23 viikkoa kotikäyntejä vielä kuukauden ajan maaliskuun puoliväliin saakka 2012 niiden luo, jotka eivät saapuneet tutkimuspaikalle mutta suostuvat kotikäyntiin

20 27.9.2010 Aikataulu, luonnos a 3/3 Tämän aikataulun etuja olisivat ainakin kenttätyötä ei tarvitsisi tehdä kesäaikaan (jolloin tutkittavia on vaikeaa tavoittaa) eikä myöskään olisi tarpeen pitää kenttätutkijoille n. 2 kk:n pakkolomaa kesäaikaan (mikä varmasti johtaisi siihen, että moni kenttätutkija hakeutuisi muuhun työhön) ehtisimme valmistella kentän hyvin saisimme maksimaalisen hyödyn MAAMU-tutkimusta ja Paltamon 2. tiedonkeruuta varten kehitetyistä IT-ratkaisuista tiedonkeruu menisi mahdollisimman vähän päällekkäin MAAMUn tiedonkeruun kanssa, jolloin keskeiset kenttätyön organisoijat ja aineistojen käsittelystä vastaavat eivät ylikuormittuisi rahoitustarve jakautuisi tasaisemmin vuosille 2011 ja 2012 T2000-seurantatutkimuksen kenttätutkijoista osa voisi jatkaa suoraan FINRISKI-2012:n kenttätutkijoina, mikäli FINRISKIn aikataulua voidaan siirtää noin 4 viikolla eteenpäin

21 27.9.2010 Päätelmiä Terveys 2000 -tutkimus tuotti erittäin runsaasti tietoa, jota on tarvittu ja käytetty sosiaaliturvan, hyvinvointipolitiikan ja erilaisten toimenpiteiden suunnitteluun ja arviointiin, esim. –Väestön toiminta- ja työkyky –Väestön mielenterveys –Tuki- ja liikuntaelimistön terveys –Suun terveys –Terveyden ja toimintakyvyn muutokset 1978-80→2000-01 ja niiden syyt –Palvelujen ja etuuksien tarve ja sen tyydyttyminen –Väestöryhmien väliset erot, niiden muutokset ja syyt Tällaista tietoa ei saada esim. rekistereistä tai postikyselyillä 10 vuotta sitten kootut tiedot eivät kuvaa nykytilaa Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää tuoreita tietoja, joita voidaan saada ainoastaan laajaan väestöä edustavaan otokseen suunnatun monipuolisen väestötutkimuksen avulla