Elisabeth Bonns esh, uroterapeutti Vks, uropk l. Koska katetroidaan? jos virtsaaminen ei yrityksistä huolimatta ole onnistunut 6– 8 tuntiin. Helpottavana.

Esitys aiheesta: "Elisabeth Bonns esh, uroterapeutti Vks, uropk l. Koska katetroidaan? jos virtsaaminen ei yrityksistä huolimatta ole onnistunut 6– 8 tuntiin. Helpottavana."— Esityksen transkriptio:

1 Elisabeth Bonns esh, uroterapeutti Vks, uropk l

2 Koska katetroidaan? jos virtsaaminen ei yrityksistä huolimatta ole onnistunut 6– 8 tuntiin. Helpottavana toimenpiteenä rakko yleensä aina tyhjennetään katetrilla. Lisäksi selvitetään virtsaretention syy. Äkillisessä virtsaummessa kertatyhjennys katetrilla saattaa riittää umpeen hoitamiseksi. Pitkäaikaisessa ummessa voi olla tarpeen asettaa rakkoon kestokatetri, jos rakko on ylivenynyt niin, ettei enää pysty tyhjentymään. Muu hoito riippuu virtsaummen perussyystä. Virtsan tulon loppuminen ilman virtsaretentio-oireita on aina selvitettävä kiireellisesti.

3 Kestokatetria pidemmäksi aikaa on vältettävä jos mahdollista. Vältä lateksikatetreja, miehille mieluummin silikonikatetri virtsaputken kuroumariskin vuoksi Jos katetri jää pidemmäksi aikaa, on mietittävä kertakatetrointia tai kystostooman asettamista.

4 katetri vaihdettava ainakin 3 kuukauden välein kestokatetri on aina oltava yhdistettynä pussiin –> suljettu systeemi infektioriskin pienentämiseksi. Korkkeja tai venttiilejä voidaan käyttää tilapäisesti

5 Tärkeää o erektion aikana ei katetroida o Katetroitaessa suorista miehen virtsaputki o Riittävän paljon puudutusgeeliä o älä täytä katetripalloa ennen kuin virtsaa tulee katetriin, täyttö aiheuttaa kipua potilaalle jos väärässä paikassa eli virtsaputkessa o Älä vie katetria väkisin, aiheuttaa herkästi virtsaputkivaurion Virtsaputkivaivoja o Ajoittain verivirtsaisuutta ja ärsytystä Vaihda katetri pienempään Kiinnitä katetri hyvin vatsalle tai reiteen, ei hankaa

6 Katetri rakossa

7 Kestokatetripotilaan hoito Päivittäinen alapesu tärkeää, myös esinahan alta! Katetrin kiinnittäminen alavatsalle tai reiteen, ei hankaa virtsaputkeen, pienempi vaurioriski Varmista että esinahka alhaalla -> ei fimoosivaaraa Vältettävä katetrin turhaa koskettelua

8 Katetripussin vaihto tarvittaessa muutaman viikon välein Avoin systeemi -> reisipussi, yöpussi. Virtsapussi on tyhjennettävä säännöllisesti Aseta letku niin ettei se taitu Riittävä nesteen nauttiminen Seurataan virtsan määrää ja väriä Ei rakkoharjoituksia enää ennen katetrinpoistoa Ei automaattista antibioottihoitoa vaikka pöpöjä virtsassa.

9 Katetrointivaikeuksia Miehen katetrointi vaikeampi anatomisista syistä. Huono puudutus, huonosti kostutettu katetri Huono katetrointitekniikka Potilas on jännittynyt Jos ongelmia: lisää puudutusainetta, odota kunnes puudutus vaikuttaa, yritä uudestaan rauhallisesti. Potilaan informointi tärkeä, potilaan rauhoittamiseksi. Jos miehellä on suuri eturauhanen voidaan vaihtaa Tiemannkatetriin. Tärkeää silloin käyttää oikeaa tekniikkaa.

10 Ongelmia katetroinnin jälkeen Virtsaputken vamma Syntyvät yleensä katetria laitettaessa, yleensä miehillä ja on kestokatetrihoidon hankalin komplikaatio Usein kureutumia – virtsaputken ahtauma, umpipusseja, jopa fisteleitä. Huolellinen katetrointi tärkeää. Vie katetri riittävän syvälle, rauhallisesti ja tasaisesti. Jos katetri viedään sisään liian nopeasti, limakalvo voi vaurioitua tai sulkijalihas supistuu ja katetria ei saada vietyä sisään.

11 Kivenmuodostuksia o Kalkkikerrostuma joka jää rakkoon kun kestokatetri poistetaan. o Voi myös esiintyä toistokaterointipotilailla o kestokatetripotilailla aina infektiokiviä o Silikonikatetrilla vähemmän kiviongelmaa Kivestulehdus o Kivestulehdus kun ollut katetri jonkun aikaa joskus myös kertakatetrointipotilailla Masennus, sosiaalisia ongelmia Seksuaalisia ongelmia

12 Katetrointi suoritetaan potilaan parhaaksi, oikean indikaation takia, ei henkilökunnan työn helpottamiseksi potilaan omahoitoa ja aktiviteettia on tuettava Aseptinen omatunto on A ja O Kestokatetri ei ole tavallisen inkontinenssin hoito!

13 Katetri ”vaurioita” kalkkikiviä katetripallon jälkeenRakkokatto, katetripään aiheuttama turvotus Via falsa

14 KIITOS

15 Kirjallisuus o Urologia: Nurmi, Lukkarinen, Ruutu, Taari, Tammela 2003 o Opas sairaanhoitajille, Virtsakatetrit ja virtsankeräilyjärjestelmät, käsittely ja hoito. BARD o Toistokatetrointi: T.Lehtonen, J.Wikström, J.Kankaanpää, M.Oksanen, AstraTech 1996 Good practices in health care, Evidence based, Eaun o Urethral catheterization 1, Male catheterization, 2005, 2012 o Urethral catheterization 2, Intermittent catheterization, 2006, Urethral intermittent catheterization in adults 2013  Coloplast.fi/urologia  Lofric.fi