Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Suonensisäisen neste- ja lääkehoidon koulutus OAMK, 12.3.2008 anest. el, ao Eija Junttila, OYS.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Suonensisäisen neste- ja lääkehoidon koulutus OAMK, 12.3.2008 anest. el, ao Eija Junttila, OYS."— Esityksen transkriptio:

1 Suonensisäisen neste- ja lääkehoidon koulutus OAMK, 12.3.2008 anest. el, ao Eija Junttila, OYS

2 Sairaanhoitaja (Kuusiniemi et al 2002) Omaa perustiedot tyypillisimmistä suonensisäisesti annettavista nesteinfuusioista, kolloideista sekä elektrolyyttilisäyksistä Osaa perusasiat parenteraalisen nestehoidon toteutuksesta ja seurannasta Osaa nestetasapainon laskemisen ja osaa sen perusteella tehdä hoidollisia johtopäätöksiä Osaa toteuttaa potilaan suonensisäisen nestehoidon huomioiden potilaan terveydentilan 21.9.2016Eija Junttila

3 Nestehoidon fysiologiaa Aikuisen painosta 60% vettä 70 kg » noin 42 litraa 20% solunulkoista 70 kg » noin 14 litraa Plasmaa ja soluvälinestettä 40% solunsisäistä 70 kg » noin 28 litraa Veritilavuus n. 70 ml/kg 70 kg » noin 5 litraa 21.9.2016Eija Junttila

4 Plasman, soluvälinesteen ja solunsisäisen nesteen elektrolyyttikoostumukset (mmol/l) (Alahuhta et al. Nestehoito, Duodecim 2006) ElektrolyyttiPlasmaSoluvälinesteSolunsisäinen neste Natrium14213914 Kalium4,24,0140 Kalsium1,31,2<0,001 Magnesium0,80,720 Kloridi108 4 HCO3242810 Sulfaatti0,5 1 Fosfaatti2211 Proteiinit1,20,25 21.9.2016Eija Junttila

5 Nestehoidon fysiologiaa Soluvälineste / plasma välittää / siirtää ravintoaineita ja aineenvaihduntatuotteita Diffuusio ja aktiivinen kuljetus Solukalvon Na⁺K ⁺-ATPaasi Osmoosi Vesi läpäisee solukalvoja lähes vapaasti ja siirtyy pitoisuuseron mukaisesti Liuoksen toonisuus Hyper-, iso- ja hypotoniset liuokset Na-pitoisuus säätelevänä tekijänä Kolloidiosmoottinen paine, hydrostaattinen paine… 21.9.2016Eija Junttila

6 Nestetasapainon säätely Elimistön nestetasapaino tarkan säätelyn alainen Sentraaliset osmoreseptorit Kardiovaskulaariset baroreseptorit Munuaiset … Tavoitteena säilyttää solujen tilavuus ja elektrolyyttikoostumus vakaana ja turvata riittävä verenkierron tilavuus kudosten hapen tarjonnan ylläpitämiseksi 21.9.2016Eija Junttila

7 Miksi nestehoitoa? Normaalin verivolyymin ja Hb-konsentraation ylläpito varmistaa riittävän sydämen minuuttitilavuuden ja hapen kuljetuksen elimistön eri osiin Normaalin sydämen minuuttitilavuuden ja soluvälinesteen tilavuuden ylläpito varmistaa häiriöttömän O2 siirtymisen keuhkorakkuloista vereen ja verestä edelleen kudoksiin ja soluihin Normaalin solunsisäisen ja –ulkopuolisen nesteiden tilavuuden ja koostumuksen ylläpito varmistaa soluille stabiilin kemiallisen ympäristön, joka vaaditaan normaaleihin fysiologisiin toimintoihin liittyviin biokemiallisiin reaktioihin 21.9.2016Eija Junttila

8 Nestehoidon tavoitteet perusneste-, elektrolyytti- ja glukoositarpeen tyydytys + tapahtuneiden menetysten korvaus + jatkuvien menetysten korvaus 21.9.2016Eija Junttila

9 Aikuisen päivittäinen veden, energian, Na ja K perustarve (Alahuhta et al. Nestehoito, Duodecim 2006) Vrk-tarve70 kg Vesi25-35 ml/kgn. 2000 ml Energia25-35 kcal/kgn. 2000 kcal Natrium1-2 mmol/kg140 mmol Kalium0,5-1 mmol/kg50 mmol 21.9.2016Eija Junttila

10 Käytössä olevat nesteet kristalloidit kolloidit semisynteettiset kolloidit dekstraani gelatiini HES albumiini hypertoniset liuokset 21.9.2016Eija Junttila

11 OYS:ssa käytössä olevia nesteitä koostumuksineen (Pharmaca Fennica 2005) Nammol/lClmmol/lKmmol/lMgmmol/lCammol/lGlukoosig/lOsmmOsm/lpHHinta€/l plasma142101412,52907,4 G5-----5028041,5 NaCl 0,9 % 154154----29052 NaCl 0,45 % 7777----1542,5 Ringer-acetat® 131112412-27063 Natro I 154154---505853,5-5,51,5 Natro II 7777---252933,5-5,51,5 Normofusin® 404016--5040553 Perusliuos-K® 5054302-5045053 Gelofusin® 154120----2747,411 Voluven® 154154----3084-5,518 HyperHAES® 12321232----24643,5-642 RescueFlow® 12831283----25673,5-7116 21.9.2016Eija Junttila

12 Peruskristalloidit NaCl 0,9%, Ringer Vastaavat lähes plasman elektrolyyttikoostumusta Glukoosinesteiden lisänä perustarpeen tyydytykseen Lääkelaimennoksiin Korvaukseen Pysyvyys verenkierrossa huono Akuutissa tilanteessa tarve verenvuodon määrään nähden 2-3 x 21.9.2016Eija Junttila

13 Kolloidit Gelatiini, HES (Gelofusin®, Voluven®…) Korvausnesteitä Pysyvät verenkierrossa kristalloideja paremmin Haittavaikutukset mahdollisia Kristalloideja kalliimpia 21.9.2016Eija Junttila

14 Muita… Hypertoninen NaCl Hypertonisia Na- ja Cl-konsentraatioiltaan plasmaan nähden – osmoottinen vaikutus Osa tuotteista sisältää myös kolloidia (esim. Hyper- HES®) Mannitoli NaHCO3 Albumiini … 21.9.2016Eija Junttila

15 Glukoosipitoiset kristalloidit G5, Natro I, II, III, Normofusin®, Perusliuos-K®… Perusnesteenä Energiantarpeen tyydytykseen Lääkelaimennoksiin Ei korvaukseen Perifeeriseen suoneen korkeintaan 10% glukoosiliuosta 21.9.2016Eija Junttila

16 Ravitsemusliuokset Aminohappo- ja rasvaliuokset Clinimix®, Nutriflex peri®... Oliclinomel®, Nutriflex Lipid®... Osa tuotteista annosteltavissa perifeeriseen laskimoon, pitkittynyt parenteraalinen ravitsemushoito tarvii usein sentraalisen laskimoyhteyden Enteraalisen ravitsemuksen tukena Totaali parenteraalinen nutritio (TPN) 21.9.2016Eija Junttila

17 Ravitsemusliuokset Aliravituille aloitettava 1-3 vrk kuluessa Glukoosia vähintään 100-150 g/vrk Aminohappoja energian kokonaismäärästä 15-20%, n. 1-2 g/kg/vrk Lipidejä energian kokonaismäärästä 15-30%, ei > 2g/vrk Liuoksiin vitamiini- ja hivenainekonsentraatit (Soluvit®, Tracel®, Vitalipid®) 21.9.2016Eija Junttila

18 Nestetasapainon häiriön syy? Rajoittunut nesteen saanti Rajoittunut otto per os Okluusio Pahoinvointi … Lisääntyneet menetykset Verenvuoto Ripuli Dreenieritteet … Keskushermoston häiriöt ADH:n erityksen häiriöt Munuaisten toiminnanhäiriöt Munuaisten vajaatoiminta 21.9.2016Eija Junttila

19 Nestetasapainon arviointi Kliininen status yleistila, janon tunne ja limakalvojen kuivuus, periferian lämpötila, turvotukset, Mittaukset virtsaneritys, pulssi ja verenpaine Labrat yms. Hb, HKR, pH, BE, laktaatti, SvO2 tai ScvO2, invasiiviset parametrit... Paino Balanssi 21.9.2016Eija Junttila

20 Balanssi… …ei tehdä yksinkertaisesta liian vaikeaa balanssi = sisään menevät – ulos tulevat 21.9.2016Eija Junttila

21 Sisään menevät… i.v. annetut nesteet huom! lääkeinfuusiot (erit. antibiootit) elektrolyyttilisät jne p.o. annetut nesteet ja ruoka ravintoaineiden palaminen (n. 200 ml) 21.9.2016Eija Junttila

22 Ulos tulevat… virtsa (0 – jopa 10 l/vrk) vuoto dreenieritykset NML, oksennus uloste (huom! ripuli, voi olla litroja) haihtuminen (kuume, avoimet haavapinnat) 21.9.2016Eija Junttila

23 Balanssin sudenkuoppia haihtumisen arviointi 1/2 painosta = ml/t, 70 kg – 840 ml/vrk 15 ml/kg/vrk, 70 kg – 1050 ml/vrk hikoilu (jopa litroja) hengitys (huom! hyperventilaatio) kuume (+25% / 1 °C, 250 ml/vrk/1 °C) tihkuvuoto dreeniaukot haavapinnat … 21.9.2016Eija Junttila

24 Ja sitten vielä… ”näkymättömät” menetykset kolmas tila (trauma, leikkaus, palovamma) GI-kanava (esim. okkluusiossa jopa litroja) ulospäin näkymättömät vuodot (esim. retroperitoneaali- tai intra-abdominaalialueen vuodot) askites 21.9.2016Eija Junttila

25 Tavallisimpien menetysten korvaus Ringersuolierite Ringerhaima- ja sappineste 0,9% NaClmahaneste 0,45% NaClvirtsa 0,45% NaClhiki korvausliuosneste tai erite 21.9.2016Eija Junttila

26 Vuotava potilas ja verituotteet Aikuisen veritilavuus n. 70 – 80 ml/kg Aikuisen alle 500 ml verenvuoto harvoin oireinen Yli 20 % vuoto (verivolyymista) aiheuttaa yleensä selvät oireet ja vaatii usein punasolusiirtoja Yleensä Hb-taso 80 riittävä (yksilöllinen) Yli 100 – 150 % vuodot vaativat jääplasma- ja ehkä trombosyyttisiirtoja 21.9.2016Eija Junttila

27 Dehydraatio Hypertoninen Isotoninen Hypotoninen 21.9.2016Eija Junttila

28 Hypertoninen dehydraatio Syntyy potilaan menettäessä vettä veden puute tajuttomalla potilaalla, veden haihtuminen saunassa tai kuumassa kuivassa paikassa oleskeltaessa, osmoottinen diureesi (diabeettinen ketoasidoosi), ADH:n puute keskushermostosairauksissa… Solunsisäinen ja solunulkoinen nestemäärä pienenevät samassa suhteessa Kehittyy hemokonsentraatio ja hypernatremia, metabolinen asidoosi ADH-tuotanto kasvaa -> veden takaisinimeytyminen munuaisissa lisääntyy, virtsaneritys vähenee Hoito: veden menetyksen korvaaminen, aloitus isotonisella liuoksella 21.9.2016Eija Junttila

29 Isotoninen ja hypotoninen dehydraatio Isotoninen dehydraatio syntyy potilaan menettäessä nestettä, jonka Na-pitoisuus on sama kuin solunulkoisen nesteen Hypotoninen dehydraatio syntyy potilaan menettäessä enemmän natriumia kuin vettä Hypovolemian kuva, hemokonsentraatio, normaali tai alentunut S-Na Syitä: Menetykset GI-kanavasta, peritoniitti, kudosturvotuksia aiheuttavat tilat (palovammat, septinen sokki, pankreatiitti), veden ja natriumin menetys virtsaan diureettien tai munuaisvaurion vuoksi Hoito: veden menetyksen korvaaminen, vaikeassa hypovolemiassa aloitetaan kolloidilla, muuten korvausneste häiriön vaikeusasteen mukaan 21.9.2016Eija Junttila

30 Liikahydraatio Syitä: Sydämen vajaatoiminta nesteretentio Maksakirroosi Matala albumiini, askites, turvotukset Munuaisten vajaatoiminta Vähentynyt eritys Liikanesteytys Iatrogeeninen, polydipsia Sentraaliset syyt SIADH… Oireita: turvotukset, keuhkopöhö, suurentunut maksa Hoito: Nesteen saannin rajoitus, diureetit 21.9.2016Eija Junttila

31 Happo-emästasapaino Antaa tietoa potilaan hengitysfunktiosta, nestetasapainosta ja aineenvaihdunnasta Happo-emästasapainon häiriöt yhteydessä elektrolyytti- ja nestetasapainohäiriöihin Elimistön vetyionimäärän vaihtelu, johon syynä happojen tai emästen liiallinen menetys, niiden kertyminen tai liikatuotanto 21.9.2016Eija Junttila

32 Happo-emästasapaino ja verikaasuanalyysi pH: kuvaa veren ja solunulkoisen nesteen happamuutta PaCO 2 :veren hiilidioksidiosapaine PaO 2 : veren happiosapaine HCO 3 : standardibikarbonaattipitoisuus BE: emäsylimäärä Asidoosi – Alkaloosi Respiratorinen - Metabolinen 21.9.2016Eija Junttila

33 Elektrolyyttihäiriöistä Hyponatremia Hypernatremia Hypokalemia Hyperkalemia … 21.9.2016Eija Junttila

34 Hyponatremia Yleensä syynä veden ylimäärä, ei natriumin puute Syitä: polydipsia, hypotoniset nesteinfuusiot, Na menetys (diureetit ym, oksentelu, hikoilu, ripuli, nesteen kertyminen onteloihin: peritoniitti, pankreatiitti, suolitukos), kilpirauhasen, lisämunuaisen vajaatoiminta, maligniteetti, keskushermoston vamma tai sairaus, lääkkeet (mm. neuroleptit, masennuslääkkeet…), sydämen vajaatoiminta… Oireita: väsymys, tajunnanhäiriöt, tajuttomuus, lihasnykäykset, suonenveto, kouristelu, pahoinvointi, oksentelu, sekavuus, lihasheikkous Hoito: Kiireettömässä tilanteessa voidaan Na-korvaus aloittaa suun kautta tai isotonisella korvausliuoksella (0.9 % NaCl) i.v. Jos kouristelua/tajuttomuus, potilas tehohoitoon tällöin korjaus 3 % NaCl-liuoksella, enintään 1 – 2 mmol/h Na-pitoisuuden nousu 21.9.2016Eija Junttila

35 Hypernatremia Yleisin syy veden puute, harvoin Na-liika-anto Syitä: riittämätön veden saanti/puutteellinen nesteytys, runsas hypertonisten suolaliuosten anto, hypotalamuksen janokeskuksen vaurio (metastaasit, kallovammat, verenkiertohäiriöt), diabetes insipidus… Oireet: jano, suun kuivuminen, kuiva kieli ja limakalvot, muistihäiriöt, sekavuus, normaali tai matala verenpaine, tajunnan häiriöt, kouristukset, lihasnykäykset Hoito: Korjaus hitaasti (aivoödeemavaara) Kiirettömässä tilanteessa Na-tason lasku enintään 1 – 2 mmol/h, normaalitasolle n. 1 – 2 vrk kuluessa Hypotoninen korvausliuos (0.45 % NaCl tai 5 % glukoosi), vettä per os Hypovolemia korjataan 0.9 % NaCl-liuoksella 21.9.2016Eija Junttila

36 Hypokalemia Syynä vähentynyt kaliumin saanti tai lisääntynyt menetys GI-kanavasta tai virtsaan Syitä: virheellinen nestehoito, alkoholismi, anoreksia, oksentelu, ripuli, fistelit, diureetit, munuaisvaurio, hypomagnesemia, K siirtyminen solun sisään alkaloosissa Oireet: väsymys, voimattomuus, lihasheikkous, ruokahaluttomuus, pahoinvointi, ummetus, lisälyönnit, eteis-kammiokatkos, kammioperäiset rytmihäiriöt, aliravitsemuksen merkit, halvaus EKG-muutokset: T-aallon madaltuminen, U-aallon ilmaantuminen, ST- tason muutokset Hoito: Korvaushoito tehoton, jos potilas hypovoleeminen tai Mg-puute Harkitse diureetin lopettamista/vaihtamista 4 – 6 g kaliumkloridia (50 – 80 mmol)/vrk per os, ylläpito 2 – 4 g Vaikeassa tilanteessa KCl-infuusio enintään 20 mmol/h, potilas monitoiroituna rytmihäiriöiden varalta Perifeeriseen laskimoon enintään 40 mmol/l kalium-liuosta Kaliumpitoiset perusnesteet 21.9.2016Eija Junttila

37 Hyperkalemia Alentunut kaliumin eritys virtsaan ja/tai lisääntynyt kaliumin siirtyminen ulos soluista Syitä: munuaisten vajaatoiminta, lisämunuaiskuoren vajaatoiminta, asidoosi, hemolyysi, kudostuho (vamma, leikkaus, rabdomyolyysi), hyperosmolaaliset tilatkaliumia säästävät diureetit, ACE-estäjät digitalismyrkytys, NSAID- lääkkeet, kaliumin liika-anto per os tai infuusiona Oireet: lihasheikkous, parestesiat, rytmihäiriöt EKG-muutokset: korkea T-aalto, lyhentynyt QT-aika, leventynyt QRS- kompleksi, P-aallon häviäminen, haarakatkos) Hoito: Kaliumin annon lopetus, mahd. lääkemuutokset Tarvittaessa nesteytys kalium-vapaalla liuoksella (NaCl 0.9 % tai Ringer) Vaikeassa hyperkalemiassa aktiiviset hoitotoimenpiteet: Kaliumin poistaminen elimistöstä: furosemidi i.v. + nesteytys, kationinvaihtaja (Resonium) p.o. tai p.r., hemodialyysi, peritoneaalidialyysi Kaliumin ajaminen solun sisälle: 7.5 % natriumbikarbonaatti, glukoosi- insuliini-infuusio Sydänhaittavaikutusten esto: kalsiumglukonaatti, hypertoninen NaCl-liuos 21.9.2016Eija Junttila

38 Potilasesimerkki 1: 35-vuotias mies, paino n. 70kg saanut oik. säären avomurtuman, odottaa leikkausta ravinnotta 2 vrk tarvitaanko nestehoitoa? jos tarvitaan, millaista nestehoitoa? 21.9.2016Eija Junttila

39 Potilasesimerkki jatkuu… Normofusin 5% 1000ml + 1000ml (glukoosi 50 mg/ml, Na 40 mmol/l, Cl 40 mmol/l, K 16 mmol/l, asetaatti 16 mmol/l) Ringer 1000-2000ml verenvuodon korvauksena alkuvaiheessa 21.9.2016Eija Junttila


Lataa ppt "Suonensisäisen neste- ja lääkehoidon koulutus OAMK, 12.3.2008 anest. el, ao Eija Junttila, OYS."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google