Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

TERVETULOA SOLUN JA PERINNÖLLISYYDEN MAAILMAAN

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "TERVETULOA SOLUN JA PERINNÖLLISYYDEN MAAILMAAN"— Esityksen transkriptio:

1 TERVETULOA SOLUN JA PERINNÖLLISYYDEN MAAILMAAN
https://www.youtube.com/watch?v=uhpRrK5-B7M OLIPA KERRAN ELÄMÄ 4,10 MIN

2 MILTÄ NÄYTTÄÄ SOLU? MITÄ OSIA SIINÄ ON? SOLU MIKROSKOOPISSA! MITÄ TARKOITTAA PERINNÖLLISYYS? MILLÄ TAVOIN MUISTUTAT VANHEMPIASI? MITEN SILMIEN VÄRI PERIYTYY? MITEN PROTEIINEJA VALMISTUU?

3 ELIÖIDEN RAKENNEYKSIKKÖ
SOLU ELIÖIDEN RAKENNEYKSIKKÖ

4 HISTORIAA Valomikroskooppi 1600-luvulla (n. 1500 x suurennos)
Kaikki eliöt koostuvat soluista (1800-luku) Elektronimikroskooppi 1950-luvulla (parhaimmat nykyiset noin x)

5 kuvia Länsiniilinvirus (ei solurakennetta!) kasvisoluja
Verisoluja valo- ja elektroniikka- mikroskoopeissa

6 Solubiologian arkipäivää
Geenisiirrot  siirtogeeniset eliöt Proteiinisynteesin tarkkailu Metabolian tutkiminen  uudet lääkkeet Solujen välisen viestinnän selvittäminen

7 Solun koko 1 mm

8 Hermosolu voi olla jopa 1 m pitkä Solut ovat pieniä, koska silloin
Yleensä 0,1 – 0,01 mm Sammakon munasolu 1 mm Hermosolu voi olla jopa 1 m pitkä Solut ovat pieniä, koska silloin Aineenvaihdunta on tehokkaampaa Kuljetusmatkat soluissa ovat lyhyitä Yhdessä yksilössä voi olla useisiin eri tehtäviin erilaistuneita soluja

9 Solun ikä Bakteerit voivat jakaantua jopa alle 10 min välein
Suolen epiteelisolut uusiutuvat päivän välein (1,5 vrk, punasolu 120 vrk, lähde 9 lk:n työkirja; Otava s. 5) Aivojen hermosolut eivät juuri uusiudu  vanhin ihminen 125 vuotta Yleensä solut elävät muutamia kuukausia

10 Soluista kudoksia ja solukoita
Eläinsoluista kudokset Kasvisoluista solukot Pintakudos Lihaskudos Hermokudos Tukikudos Sidekudos Rustokudos Luukudos Rasvakudos Veri Pintasolukko Kasvusolukko Perussolukko (yhteyttää) Johtosolukko Tukisolukko Eritysssolukot

11 TEHTÄVIÄ Sivu 12: TEHTÄVÄ 1 Sivu 12: TEHTÄVÄ 2

12 KASVISOLU selluloosa solulimakalvosto solun tukiranka soluseinä
Kuva kirjan sivulta 14 solulimakalvosto solun tukiranka soluseinä mitokondrio diktyosomi solunesterakkula ribosomi solukalvo viherhiukkanen kromosomit tumahuokonen

13 ELÄINSOLU tuma solun tukiranka ribosomi lysosomi keskusjyväset
kuva kirjan sivulta 14 tuma solun tukiranka ribosomi lysosomi keskusjyväset golgin laite

14 SIENISOLU Kuva kirjan sivulta 14

15 Solun rakenne MITOKONDRIO RIBOSOMIT SOLULIMAKALVOSTO VAKUOLI
VIHERHIUKKANEN DIKTYOSOMI SOLUSEINÄ TUMAKOTELO TUMAJYVÄNEN SOLUKALVO MIKROPUTKIA JA SÄIKEITÄ

16 SOLULIMA-KALVOSTO MITOKONDRIO KESKUSJYVÄNEN MIKROPUTKI SOLUKALVO TUMAKOTELO GOLGIN LAITE RIBOSOMIT LYSOSOMI TAI PEROKSISOMI TUMAJYVÄNEN (MELANIINI) MIKROSÄIE

17 KASVISOLU TUMAN JAKAUTUMINEN SOLUHENGITYS PERIMÄ PROTEIINISYNTEESI
TUOTTAA RIBOSOMEJA SOLUHENGITYS Kuva kirjan sivulta 14 PERIMÄ PROTEIINISYNTEESI TUKEE JA SUOJAA VARASTOI AINEITA + NESTEJÄNNITYS AINEENVAIHDUNTA FOTOSYNTEESI AINEIDEN KULJETUS JA PROTEIINIEN / LIPIDIEN VALMISTUS

18 KASVISOLU selluloosa solulimakalvosto solun tukiranka soluseinä
Kuva kirjan sivulta 14 solulimakalvosto solun tukiranka soluseinä mitokondrio diktyosomi solunesterakkula ribosomi solukalvo viherhiukkanen kromosomit tumahuokonen

19

20 VASTAUS 3: Taulukkotehtävä
x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 20

21

22

23 https://www. youtube. com/watch
https://www.youtube.com/watch?annotation_id=annotation_937748&feature=iv&src_vid=LP7xAr2FDFU&v=fKEaTt9heNM

24 PLASMIDI Tylakoidikalvo tai mesosomi SOLUSEINÄ RIBOSOMI SOLUKALVO DNA KAPSELI SIIMA RIPSI

25 ELÄIN- JA KASVISOLUN EROT
VIHERHIUKKANEN KESKUSJYVÄNEN GOLGIN LAITE = DIKTYOSOMI VAKUOLI (harvoin eläinsolussa) LYSOSOMIT SOLUSEINÄ

26 SIENISOLU

27 OSIEN MERKITYS SOLUSEINÄ SOLUKALVO SOLULIMAKALVOSTO
GOLGIN LAITE / DIKTYOSOMI TUKEE JA SUOJAA AINEENVAIHDUNTA AINEIDEN KULJETUS JA PROTEIINIEN / LIPIDIEN MUOKKAUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA LAJITTELU ERITYS SOLUN ULKOPUOLELLE

28 RIBOSOMI LYSOSOMI MITOKONDRIO VIHERHIUKKANEN KESKUSJYVÄNEN
PROTEIINISYNTEESI HAJOTTAVAT MOLEKYYLEJÄ SOLUHENGITYS (ENERGIAA) FOTOSYNTEESI ELI YHTEYTTÄMINEN VALON AVULLA OSALLISTUU TUMAN JAKAUTUMISEEN

29 VAKUOLI PEROKSISOMI MESOSOMI TYLAKOIDIKALVO MIKROPUTKI / -SÄIE
VARASTOI AINEITA + NESTEJÄNNITYS AINEIDEN (esim. Alkoholin) HAJOTUSREAKTIOT BAKTEERIN ”MITOKONDRIO” BAKTEERIN YHTEYTTÄJÄ MUODOSTAVAT SOLUN TUKIRAKENTEEN JA ESIMERKIKSI LIHASSÄIKEET

30 Tuma TUMAKOTELO TUMAJYVÄNEN KROMOSOMIT
TUOTTAA RIBOSOMIEN RAKENNUSAINETTA KROMOSOMIT PERIMÄ + SOLUN TOIMINNAN OHJAUS

31 TEHTÄVÄT SIVU 16 TEHTÄVÄ 3 SIVU 16 TEHTÄVÄ 4 SIVU 16 TEHTÄVÄ 6

32 SOLUN KEMIALLINEN RAKENNE
Tärkeimmät molekyylit: VESI % PROTEIINIT 5-20 % LIPIDIT 1-2 % HIILIHYDRAATIT 1 % NUKLEIINIHAPOT 1-%

33 VESI EPÄORGAANINEN YHDISTE LÄMMÖNSÄÄTELIJÄ KULJETTAJA
KEMIALLISET REAKTIOT TAPAHTUVAT LIUOKSISSA NESTEJÄNNITYS LIUOTIN LÄHTÖAINE REAKTIOISSA

34 IONIT Sähköisesti varautuneita atomeja Epäorgaanisia
Tärkeitä solujen toiminnalle (esim hermoimpulssin kulku hermosolussa)

35 ORGAANISET YHDISTEET USEITA HIILIATOMEJA (Lukion biologia s.17) (HUOM. CO² EI OLE ORGAANINEN!)

36 HIILIHYDRAATIT ELI SOKERIT SISÄLTÄVÄT VAIN HIILTÄ, VETYÄ JA HAPPEA
Yksinkertaisimpia sokereita kutsutaan monosakkarideiksi ESIM. GLUKOOSI, FRUKTOOSI JA RIBOOSI

37 Disakkaridien molekyylit ovat muodostuneet kahdesta monosakkaridimolekyylistä
ESIM. SAKKAROOSI, MALTOOSI JA LAKTOOSI

38 Tärkeimmät polysakkaridit ovat tärkkelys, glykogeeni ja selluloosa sekä kitiini
Tärkkelysmolekyylissä on glukoosiyksiköitä ja selluloosassa

39 SOKERIT TOIMIVAT ENERGIANLÄHTEINÄ ENERGIAVARASTOINA (glykogeeni)
RAKENNUSAINEINA (esim. ligniini eli puuaine)

40 LIPIDIT ELI RASVA-AINEET HIILTÄ, VETYÄ JA HAPPEA
Varsinaiset rasvat, fosfolipidit ja steroidit GLYSEROLI + 3 RASVAHAPPOA = varsinaiset rasvat ENERGIAVARASTO, RAKENNUSAINE, LÄMMÖNERISTE Tyydyttyneet, ei C - kaksoissidosta, jäykkiä eläinrasvoja Tyydyttymättömät, kaksoissidoksia, notkeita kasvi- /kalarasvoja

41 PROTEIINIT ELI VALKUAISAINEET
SISÄLTÄVÄT AINA HIILTÄ, VETYÄ, HAPPEA JA TYPPEÄ urea KOOSTUVAT AMINOHAPOISTA (20 YLEISTÄ + pyrrolysiini ja selenokysteiini) PROTEIINISSA ON SATOJA AMINOHAPPOJA

42 ERILAISET RAKENTEET PRIMAARIRAKENNE (eli aminohappojärjestys)
SEKUNDAARIRAKENNE TERTIAARIRAKENNE (vaikuttaa toimintaan) (KVATERNAARIRAKENNE / Kvartiaarirakenne)

43 GLYKOPROTEIINIT SISÄLTÄVÄT HIILIHYDRAATTIOSAN (solukalvolla tunnistetehtävissä)
LIPOPROTEIINIT SISÄLTÄVÄT LIPIDIOSAN (HDL ja LDL)

44 TEHTÄVÄT RAKENNUSAINE (MYOSIINI) VASTA-AINE (IMMUNOGLOBULIINI-A)
KULJETTAJA (HEMOGLOBIINI) HORMONI (KASVUHORMONI) ENTSYYMI (LAKTAASI) KANAVA JA PUMPPUPROTEIINIT (SIIRTÄVÄT AINEITA SOLUKALVOLLA) VIESTINTÄ, VEREN HYYTYMINEN

45 ENTSYYMI KATALYSOI KEMIALLISIA REAKTIOITA HAJOTUS-REAKTIO
RAKENNUS-REAKTIO

46 TOIMII VAIN TIETYSSÄ LÄMPÖTILASSA JA HAPPAMUUDESSA
ENTSYYMI KOOSTUU PROTEIINISTA JA USEIN SIINÄ ON KOFAKTORI  VITAMIINI TAI METALLI-IONI VAIKUTTAA VAIN TIETTYYN AINEESEEN ELI SUBSTRAATTIIN JA TIETTYYN REAKTIOON (spesifisyys) TOIMII VAIN TIETYSSÄ LÄMPÖTILASSA JA HAPPAMUUDESSA

47

48 TUHOUTUVAT HELPOSTI KUUMUUDESSA DENATUROITUMINEN = TERTIAARIRAKENNE HAJOAA
MYRKYT TOIMIVAT INHIBIITTOREINA ELI HAITTAAVAT TAI ESTÄVÄT ENTSYYMIN TOIMINTAA MYRKKY KIINNITTYY AKTIIVISEEN KESKUKSEEN  SUBSTRAATTI EI VOI KIINNITTYÄ MYRKKY KIINNITTYY MUUALLE ENTYSYYMIIN, JOLLOIN AKTIIVISEN KOHDAN MUOTO MUUTTUU  SUBSTRAATTI EI VOI KIINNITTYÄ

49 TEHTÄVÄT SIVU 30 TEHTÄVÄ 1 SIVU 30 TEHTÄVÄ 2
MIHIN SEURAAVAT ENTSYYMIT VAIKUTTAVAT Laktaasi Fytaasi Proteaasit Pektinaasi Arginaasi

50 Laktaasi hajottaa maitosokeria (laktoosia)
Fytaasi hajottaa tiettyjä fosforiryhmiä Proteaasit hajottavat proteiineja Pektinaasi pilkkoo kasvien soluseinän pektiiniä Arginaasi pilkkoo arginiinia (yksi aminohapoista)

51 NUKLEIINIHAPOT DNA JA RNA
DNA  PERIMÄ, RNA  KESKEINEN OSA PROTEIINISYNTEESIÄ

52 RUNSASENERGISET YHDISTEET (ATP, ADP, AMP)
EMÄS + SOKERI FOSFAATTIA MITOKONDRIOIDEN SOLUHENGITYKSESSÄ VAPAUTUVA ENERGIA SITOUTUU NIIHIN  ATP SIIRTYY SOLUSSA SINNE MISSÄ ENERGIAA TARVITAAN

53 TEHTÄVIÄ SIVU 24: TEHTÄVÄ 1 SIVU 24: TEHTÄVÄ 2

54 1. Taulukkotehtävä Täydennä taulukko.

55 VASTAUS 1: Taulukkotehtävä
- monosakkarideja: glukoosi, fruktoosi, galaktoosi, riboosi - disakkarideja: sakkaroosi, laktoosi, maltoosi, trehaloosi - polysakkarideja: tärkkelys, glykogeeni, selluloosa - varsinaiset rasvat eli triglyseridit - fosfolipidit - steroidihormonit - Keratiini (iho, kynnet) - Kollageeni (jänteet) - hemoglobiini - insuliini - entsyymit - lihasolun säikeet - dna - rna 55

56 2. Käsitekartta Jatka käsitekarttaa eli mindmapia seuraavilla termeillä: disakkaridi deoksiribonukleiinihappo dna glykogeeni lipidi insuliini-hormoni nukleiinihappo polysakkaridi proteiini ribonukleiinihappo rna steroidi triglyseridi tyydyttymätön rasvahappo tärkkelys rasva-aine

57 VASTAUS 2: Käsitekartta
deoksiribonukleiinihappo ribonukleiinihappo insuliini-hormoni dna rna nukleiinihappo proteiini glykogeeni tärkkelys polysakkaridi lipidi rasva-aine disakkaridi triglyseridi steroidi tyydyttymätön rasvahappo Tyydyttynyt rasvahappo -C-C-C=C-C-C- -C-C-C-C-C-C-C- 57


Lataa ppt "TERVETULOA SOLUN JA PERINNÖLLISYYDEN MAAILMAAN"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google