Uusi jätelainsäädäntö voimaan 1.5.2012 alkaen. Uusi jätelainsäädäntö  Uusi jätelaki (646/2011) ja muutoksia 19 muuhun lakiin.  Keskeiset asetukset voimaan.

Esitys aiheesta: "Uusi jätelainsäädäntö voimaan 1.5.2012 alkaen. Uusi jätelainsäädäntö  Uusi jätelaki (646/2011) ja muutoksia 19 muuhun lakiin.  Keskeiset asetukset voimaan."— Esityksen transkriptio:

1 Uusi jätelainsäädäntö voimaan 1.5.2012 alkaen

2 Uusi jätelainsäädäntö  Uusi jätelaki (646/2011) ja muutoksia 19 muuhun lakiin.  Keskeiset asetukset voimaan uuden jätelain kanssa 1.5.2012: – valtioneuvoston asetus jätteistä ja – Ympäristönsuojeluasetuksen muutos.  Lisäksi lähes 30 asetusta tai valtioneuvoston päätöstä voimaan vuosina 2012-2013.

3 Miksi jätelainsäädäntöä pitää uudistaa?  Jätteen syntymistä on ehkäistävä sekä materiaalitehokkuutta ja jätteen hyödyntämistä lisättävä. – Jätteen määrä ei ole vähentynyt toivotulla tavalla. – Jätteen kierrätys ja muu hyödyntäminen ei ole edistynyt tavoitteiden mukaisesti.  EU:n jätedirektiivin uudistus

4 Mikä muuttuu?  Jätehuollon etusijajärjestyksen noudattamista tehostetaan  Jätehuollon toimijoiden valvontaa ja seurantaa tehostetaan.  Jätehuollon toimijoiden vastuita täsmennetään.  Osa käsitteistä muuttuu (hyödyntäminen, käsittely, loppukäsittely, vaarallinen jäte).  Tuottajan vastuu pakkausjätteiden jätehuollon järjestämisestä laajenee.  Kierrätysvaatimuksia tiukennetaan.  Jätteen käsittelyä kaatopaikalla rajoitetaan.

5 Jätehuollon etusijajärjestys (1/2)  Ensisijaisesti vähennettävä jätteen määrää ja haitallisuutta. – Jos jätettä syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä jäte. – Ellei kierrätys ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä muulla tavoin, esimerkiksi energiana. – Jäte voidaan sijoittaa kaatopaikalle tai loppukäsitellä muulla tavoin vain, jos hyödyntäminen ei ole mahdollista.

6 Jätehuollon etusijajärjestys (2/2)  Sitoo ammattimaisia toimijoita, myös kuntaa ja kunnallisia toimijoita. – Muiden otettava huomioon ”mahdollisuuksien mukaan”.  Toteutetaan mm. seuraavasti: – Toiminnanharjoittajalta edellytetään lupahakemuksessa ja viranomaisilta lupaharkinnassa aiempaa selvästi perusteellisempaa selvitystä jätteiden eri käsittelyvaihtoehdoista. – Materiaalien käytön tehokkuus otettava huomioon ympäristöluvan lupamääräyksissä. – Asetuksilla säädetään mahdollisimman kunnianhimoiset kierrätystavoitteet. – Biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikalle rajoitetaan nykyisestä.

7 Jätehuollon järjestäminen  Jätteen haltijalla (esim. kiinteistön omistajalla tai yksityishenkilöllä) päävastuu.  Poikkeukset: – Kunta vastaa asuinkiinteistöistä sekä julkisista ja vastaavista palveluista tulevien yhdyskuntajätteistä. – Tuottaja vastaa tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden jätehuollosta (keräyspaperi, pakkaukset, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, ajoneuvon renkaat, ajoneuvot sekä paristot ja akut).  Jätteen haltijan laiminlyödessä velvollisuutensa vastuu siirtyy kiinteistön haltijalle, jos tämä on sallinut toiminnan.

8 Kunnan vastuulle kuuluvat jätteet (1/3) Nykyinen vastuunjako säilyy pääpiirteissään: kunnan vastuulla kotitalousjätteet, julkisen toiminnan yhdyskuntajätteet sekä asumisen ja maa- ja metsätalouden vaaralliset jätteet. Kunnan vastuulle lisäksi yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuslaitosten yhdyskuntajätteet (n. 1-2 % yhdyskuntajätteestä). Kunnan vastuuta selvennetään myös kivijalkayritysten jätteiden sekä putkikeräys- ym. järjestelmien jätteiden osalta.

9 Kunnan vastuulle kuuluvat jätteet (2/3)  Kunnan vastuulle eivät kuulu em. toiminnoissa syntyvät jätteet, jotka toimitetaan tuottajan järjestämään jätehuoltoon tai juomapakkausten palautusjärjestelmään. − Kunta voi täydentää tuottajan järjestämää vastaanottoa. − Kunta voi järjestää erilliskerätyn pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöstä.  Kunta voi hakemuksesta vapauttaa julkisen toiminnan ja yksityisen sosiaali-, terveys- ja koulutustoiminnan jätteen haltijan velvollisuudesta liittyä kunnan järjestämään jätehuoltoon.

10 Kunnan vastuulle kuuluvat jätteet (3/3)  Muut elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätteet säilyvät jätteen haltijan vastuulla (n. 30-40 % yhdyskuntajätteestä).  Kunnalle velvollisuus tarjota kapasiteettinsa puitteissa jätehuoltopalveluja elinkeinonharjoittajalle muun palvelutarjonnan puuttuessa: tavoitteena jätehuollon toimivuuden turvaaminen.

11 Jätteenkuljetus kiinteistöstä  Kunta vastaa, että sen vastuulle kuuluvan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä paikasta: – kunnan keskitetysti järjestämänä tai – kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena:  kiinteistö tilaa kuljetuksen ja kuljettajan toimittaa jätteen kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.  Kunta voi päättää, että tietyillä alueilla ei järjestetä kiinteistökeräystä esim. syrjäisen sijainnin vuoksi.  Jos ei järjestetä kiinteistöittäin, kunnan on järjestettävä alueellinen vastaanottopaikka.

12 Tuottajien vastuu pakkausjätteistä laajenee Nykyisessä laissa osittainen tuottajavastuu: – Käytännössä tuottaja on vastannut vain elinkeinotoiminnan pakkausjätteiden hyötykäytöstä; kuluttajapakkauksista on huolehtinut kunta, joka on kattanut kustannukset kunnan jätemaksuilla. Uudessa laissa tuottaja eli tuotteen pakkaaja tai pakatun tuotteen maahantuoja vastaa pakkausten jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista – Vähimmäisvaatimukset vastaanottopaikkojen määrästä säädetään asetuksella.

13 Muutokset keräyspaperin tuottajavastuussa  Painetun paperituotteen maahantuojille myös tuottajavastuuvelvoite – Aiemmin ainoastaan painopaperin valmistajat ja maahantuojat tuottajia.  Tuottajan järjestettävä keräyspaperin kuljetus kiinteistöltä maksutta, jos kiinteistö sijaitsee muulla kuin pientalo- tai haja-asutusalueella (ts. myös kerros- ja rivitaloalueiden pientaloista).

14 Muutoksia tuotteen jakelijan velvollisuuksiin  Jakelijalla (eli yleensä kauppiaalla) on velvollisuus vastaanottaa – pantillisia juomapakkauksia kohtuullinen määrä myynnissä olevaan määrän nähden – kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, jos tilalle ostetaan uusi vastaava laite tai osoittaa joku yhtä helposti saavutettavissa oleva vastaanottopiste.

15 Valvonnan ja seurannan tehostaminen  ”Omavalvonnan” edistäminen – Kirjanpitovelvollisuuksia lisätty – Toiminnanharjoittajan järjestämä jätehuollon seuranta ja tarkkailu  Jätteenkuljetusten valvonnan parantaminen – jätteen kuljettajan hakemus jätehuoltorekisteriin, – jätteen kerääjän ilmoitus jätehuoltorekisteriin, – siirtoasiakirjavelvollisuus, – tiedonantovelvollisuus kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta  Laiminlyöntimaksu

16 Uudistuksen tavoitteet 2016 Materiaalitehokkuus parantunut, jätteen määrä ja haitallisuus vähentyneet Jätehuolto Suomessa vastaa EU:n edistyksellisten maiden tasoa. Käytössä on monipuolinen valikoima vaihtoehtoisia jätteen käsittelymenetelmiä, joista valitaan sopivin etusijajärjestyksen mukaisesti. Vähintään 50 % yhdyskuntajätteestä kierrätetään tai käsitellään biologisesti. Kierrätykseen soveltumaton jäte hyödynnetään energiana. Kaatopaikalle sijoitetaan vain hyvin vähän jätettä.

17 Jätelainsäädännön kokonaisuudistus verkossa: www.ymparisto.fi/jatelainuudistus