JÄTEVESINEUVONTA LAPIN KUNNISSA –PROJEKTI 1.5.2007 – 31.12.2007 Hanke on Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman mukainen maaseutualueiden jätevesineuvonnan.

Esitys aiheesta: "JÄTEVESINEUVONTA LAPIN KUNNISSA –PROJEKTI 1.5.2007 – 31.12.2007 Hanke on Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman mukainen maaseutualueiden jätevesineuvonnan."— Esityksen transkriptio:

1

2 JÄTEVESINEUVONTA LAPIN KUNNISSA –PROJEKTI 1.5.2007 – 31.12.2007 Hanke on Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelman mukainen maaseutualueiden jätevesineuvonnan aktivointihanke, jonka tarkoituksena on koota hyvät käytännöt Lappiin soveltuviksi ohjeiksi sekä aktivoida maaseudun asukkaita jätevesiasioiden kuntoon saattamiseksi. Hanke levittää aktiivisesti hyviä käytäntöjä koko maakuntaan ja edistää siten maaseudun ympäristötavoitteita. Hankkeen on rahoittanut Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR)

3 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Asetuksen tavoitteena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista Asetus koskee viemäriverkostoon liittymättömiä - asuinrakennuksia - loma-asuntoja - karjatilojen maitohuoneita - elinkeinotoimintaa kuten majoitus- ja ravitsemuspalveluita Asetus ei koske - vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin liittyneitä kiinteistöjä - ympäristöluvanvaraista jätevesien käsittelyä - kiinteistöjä, joilla muodostuu vähäisiä määriä jätevettä

4 Selvitys jätevesijärjestelmästä - kiinteistöt joilla on vesikäymälä selvityksen oltava valmis - muut kiinteistöt selvitys valmis 1.1.2008 mennessä (myös kantoveden varassa olevat kiinteistöt) Selvityskaavakkeita löytyy internetistä esim.: www.ymparisto.fiwww.ymparisto.fi sivuilta > vesivarojen käyttö> vesihuolto > haja-asutuksen jätevedet> selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohje sekä päiväkirja Rovaniemen kaupungin sivuilta www.rovaniemi.fiwww.rovaniemi.fi > rakentaminen > lomakkeet > jätevesijärjestelmän selvitys Selvitys pidetään kiinteistöllä ja esitetään viranomaisille pyydettäessä.

5 Jätevesijärjestelmän on oltava uuden asetuksen mukainen HETI - uusilla kiinteistöillä - peruskorjattaessa vanhaa kiinteistöä => jätevesijärjestelmää tehostettava / uusittava - kiinteistöt joiden jätevesijärjestelmä aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaran VIIMEISTÄÄN 31.12.2013 - kiinteistöillä, joilla jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia

6 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ON OLTAVA ASETUKSEN MUKAINEN – SIIS MILLAINEN? Jos sinulla on vesivessa ja jätevedenkäsittelyjärjestelmänä pelkät saostuskaivot tai saostuskaivot ja kivisilmä => joudut tehostamaan tai uusimaan jätevesijärjestelmäsi Vähimmäisvaatimus vesikäymälällä varustettujen kiinteistöjen jäteveden käsittelylle on vähintään kolmiosainen saostuskaivo ja maaperäkäsittely (imeytyskenttä tai maasuodattamo) Jokaisen jätevesijärjestelmän sopivuus kiinteistölle arvioidaan tapauskohtaisesti.

7 Mikäli jätevesijärjestelmääsi on tehostettava tai se on uusittava, hanki ensin ammattitaitoinen suunnittelija Suunnittelija selvittää mahdollisuudet liittyä viemäriverkostoon tai yhteishankkeet naapuruston kanssa. 1)Kunnallinen vesihuoltolaitoksen / osuuskunnan viemäriverkkoon liittyminen toiminta-alueella Selvitetään vesi- ja viemärilaitokselta / osuuskunnalta onko kiinteistö toiminta-alueella ja ollaanko viemäriverkostoa rakentamassa lisää (vesihuollon kehittämissuunnitelma). 2)Liittymismahdollisuus kunnalliseen vesihuoltolaitoksen / osuuskunnan viemäriverkostoon toiminta-alueen ulkopuolelta 3)Naapureiden kanssa yhteisen jätevesijärjestelmän rakentaminen 4)Omien jätevesijärjestelmien tehostamisen / uusimisen (suunnitelmat, materiaalit ja työ) tarjouskyselyt yhdessä naapureiden kanssa

8 TOIMIVA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ SAADAAN AIKAISEKSI KUN… 1)Ammattitaitoinen suunnittelija suunnittelee kohteeseen sopivan jätevesijärjestelmän 2)Haetaan jätevesijärjestelmälle rakennus- tai toimenpidelupa. 3)Jätevesijärjestelmä rakennetaan huolella noudattaen suunnitelmia 4)Jätevesijärjestelmää huolletaan ja kunnostetaan säännöllisesti

9 SUUNNITTELIJA Suunnittelija käy aina kiinteistöllä tutustumassa kohteeseen (mm. maaperä, kaivot, korkeussuhteet, jne.) Suunnitelma - karttaote kiinteistön sijainnista - asemapiirros, jossa on esitetty jätevesijärjestelmän sijoittuminen kiinteistölle - leikkauspiirros - tasopiirros - selvitys jätevesijärjestelmän puhdistustehosta - selvitys jätevesijärjestelmän mitoitusperusteista - tarvikeluettelo - kustannusarvio jätevesijärjestelmän tehostamisesta / rakentamisesta -jätevesijärjestelmän asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Suunnittelija vastaa tilaajalle siitä, että jätevesijärjestelmä on suunniteltu kyseiseen kohteeseen asetuksen vaatimusten mukaisesti.

10 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAJA Jätevesijärjestelmän rakentajan on osattava lukea suunnitelmaa ja toteuttaa rakentaminen suunnitelman mukaisesti. Rakentaja vastaa rakennuttajalle, että jätevesijärjestelmä on rakennettu noudattaen suunnitelmia.

11 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN HUOLTO JA KUNNOSTUS Kiinteistön omistajan vastuulla on jätevesijärjestelmän huolto ja kunnostus. Säännöllisen huollon ja kunnostuksen avulla jätevesijärjestelmä toimii hyvin ja on pitkä ikäisempi. Esim. jos maasuodatusjärjestelmässä sakokaivoja ei tyhjennetä riittävän usein on seurauksena kentän iän lyheneminen ja jopa suodatuskentän tukkeutuminen. Kiinteistön omistaja voi pidentää jätevesijärjestelmän ikää ja säästää kustannuksissa parhaiten vähentämällä veden kulutusta. Jäteveden laatuun voi vaikuttaa mm. pesuaineiden valinnalla. Vessanpönttöön ei saa vessapaperia lukuun ottamatta laittaa muuta kuin mikä on kertaalleen kulkenut ruuansulatuskanavan läpi!!! Kiinteistön omistajan vastuulla on loppujen lopuksi että jätevesijärjestelmä on suunniteltu ja rakennettu oikein sekä sen huolto ja kunnostus.

12 MUONION KUNNALLA ON TOIMIVA VESIHUOLTOLAITOS VIEMÄRILIITTYMISTÄ VOI KYSYÄ: Jaakko Muotka, kunnanrakennusmestari puh. 040 516 0790 sähköposti: etunimi.sukunimi@muonio.fi taietunimi.sukunimi@muonio.fi tekninen.tsto@muonio.fi www.muonio.fi > tekninen osasto>vesihuolto

13 JOS KESKITETTYYN VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTYMINEN TAI YHTEISHANKE EI OLE MAHDOLLINEN… Tutki miltä osin vanhan jätevesijärjestelmän osat ovat hyödynnettävissä. Useimmiten jätevesijärjestelmissä on esikäsittelyvaiheena saostuskaivot. Saostuskaivot ovat jäteveden esikäsittelymenetelmä, jolla erotetaan jätevedestä pohjalle laskeutuva kiintoaine ja pinnalla kelluva aines esim. rasva. Kuntotarkastuksen yhteydessä saostuskaivojen seinämät pestään painepesurilla, jolloin nähdään paremmin seinämien kunto.

14 SAOSTUSKAIVON KUNNONTARKASTAMINEN 1) saostuskaivot ovat oikeassa paikassa (mm. suojaetäisyydet kaivoon, rantaan, jne.) 2) betonisissa saostuskaivoissa on pohjat 3) kaivot eivät vuoda sisäänpäin (seurataan jonkin aikaa nouseeko jätevedenpinta tai näkyykö valumia) 4) kaivot eivät vuoda ulospäin (onko jätevedenpinta alempana kuin kaivosta lähtevän putken pää) 5) kaivon kannet ovat tiiviit 6) kaivon ympärillä oleva maa viettää kaivolta poispäin 7) kaivoissa on T-haarat (lietteen pidättämiseksi; T-haarat oikean mittaiset) 8) renkaiden ja läpivientien saumat ovat tiiviit

15 KAKSIOSAISEN SAOSTUSKAIVON MUUTTAMINEN KOLMIOSAISEKSI Kaksiosainen saostuskaivo voidaan muuttaa kolmiosaiseksi jakamalla jälkimmäinen kaivo kahteen osaan. Myös kolmannen kaivon lisääminen kaksiosaisen kaivon jälkeen on mahdollista. Sakokaivo kuva: Vesi- ja ympäristöhallitus

16 SAOSTUSKAIVOJEN MITOITUS Jätevesijärjestelmä mitoitetaan aina vähintään viidelle henkilölle 3-osainen saostussäiliö kaikille jätevesille tilavuus: henkilömäärä (asukasvastineluku) * 0,3 m 3 + 0,5 m 3 :n lietetilavuus käytännössä tilavuuden tulisi olla vähintään 2 m 3 Pelkille pesuvesille 2-osainen saostussäiliö tilavuus: henkilömäärä (asukasvastineluku) * 0,24 m 3 + 0,5 m 3, kuitenkin vähintään 1,5 m 3 Saostussäiliön ensimmäisessä osassa on oltava noin puolet koko tilavuudesta.

17 SAOSTUSKAIVOJEN JÄLKEISEN JÄRJESTELMÄN KUNNOSTAMINEN Saostuskaivojen jälkeen tuleva jätevedenkäsittelyjärjestelmä joudutaan melkeinpä aina rakentamaan uudestaan. Useimmiten valitaan tehdasvalmisteinen paketti. Mikä on - jakokaivo ja maahanimeyttämö tai - jakokaivo ja maasuodattamo tai - jokin tehdasvalmisteinen pienpuhdistamo (markkinoilla lukuisia eri malleja) Kunnostaminen tehdään aina ammattitaitoisen suunnittelijan tekemien kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti!

18 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN KUNNOSTUSHANKKEEN ETENEMINEN 1. Otetaan yhteyttä suunnittelijaan -suunnittelija käy aina paikanpäällä tekemässä mittauksia (maaperä, etäisyydet kaivoihin, jne.) -suunnittelija esittää mikä jätevesijärjestelmä on paras mahdollinen kohteeseen 2. Sakokaivojen tyhjennyksen yhteydessä tarkistetaan kaivojen kunto 3. Suunnittelija tekee suunnitelmat. 4. Toimenpideluvan hakeminen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta 5. Jätetään mahdolliset avustushakemukset 6. Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraaminen tai tehostaminen tai uuden rakentaminen suunnitelmien mukaan 7. Pyydetään jätevesijärjestelmän loppukatselmus lupaviranomaiselta 8. Jätevesijärjestelmän hoito- ja kunnostustoimenpiteet

19 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTAAN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA 1)Vesihuoltolaitoksen viemäriverkon toiminta- alue 2)Rakennusjärjestys 3)Kunnan ympäristönsuojelumääräykset 4)Kaavamääräykset 5)Pohjavesialueet 6)Tontin pinta-ala ja korkeussuhteet 7)Pohjaveden korkeusasema 8)Maaperä 9)Naapurien kaivot ja oma kaivo 10)Etäisyys rantaan 11)Onko kiinteistöllä sähköt 12)Loka-auton pääsy tontille 13)Syntyvän jäteveden määrä 14)Syntyvän jäteveden laatu

20 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SIJOITTAMINEN TONTILLE

21 ETÄISYYDET YLIMPÄÄN POHJAVEDEN PINTAAN - imeytyskentän /-ojaston pohjan pystysuoraetäisyys ylimmästä pohjavedenpinnasta ≥ 1 m - maasuodatuskentän/-ojaston pohjan pystysuoraetäisyys ylimmästä pohjavedenpinnasta ≥ 25 cm. - kuivakäymälä on sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapurille ja varustettava tiiviillä alustalla, ettei valumia pääse syntymään - jätevesien purkupaikat tulee aina sijoittaa säännöstelykorkeuden tai vesistön tulvakorkeuden yläpuolelle

22 JÄTEVESIENKÄSITTELYLLE ASETETTAVAT YLEISET VÄHIMMÄISVAATIMUKSET Jäteveden käsittelyratkaisut harkittava tapauskohtaisesti (esim. kaavamääräykset, pohjavesialueet vaikuttavat)

23 KANTOVESI (vesi tuodaan ja viedään) Kantovesi kohteessa syntyvä jätevesi voidaan kaataa maahan. Tällöinkään ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa!!! Ei saa aiheuttaa myöskään haju- tai terveyshaittaa!

24 KANTOVESI (vesi tuodaan) Vähäiset jätevedet voi johtaa maahan, mutta suositeltavaa ympäristöhaittojen välttämiseksi johtaa yksinkertaiseen käsittelyyn. SAUNA- JA KEITTIÖVESI Yhden pienen saostuskaivon kautta imeytyskaivoon tai -kuoppaan SAUNAVESI -imeytyskaivoon tai –kuoppaan KEITTIÖVESI -yhden piensaostuskaivon kautta imeytyskaivoon tai –kuoppaan - saostuskaivoon erottuu keittiövedessä mahdollisesti oleva rasva ja näin vältetään imeytyskaivon tai kuopan tukkeutuminen

25 IMEYTYSKAIVO (myydään myös tehdasvalmisteisena) (Kuva: Vesi- ja ympäristöhallinto)

26 IMEYTYSKUOPPA Kuva: Vesi-ja ympäristöhallitus

27 KEITTIÖVESIEN KÄSITTELY (kantovesi, vesi tuodaan) Kuva: Vesi- ja ympäristöhallitus Saostuskaivo + imeytyskaivo

28 KUIVAKÄYMÄLÄ – YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN JA EDULLINEN VALINTA - edullinen hankkia loma-asunnolle ja samalla jätevesien käsittely helpottuu - kompostikäymälä poistaa kotitalouden jätevesien ravinnekuormasta noin 80 % fosforista ja 90 % typestä myös orgaaninen kuormitus pienenee 40 % - omalle pihalle haja-asutusalueella (vähäiset määrät esim. kesämökillä) - - erotettu virtsa hyvä typpilannoite (hygienisoituminen vie n. 6 kk) - - erotettu kompostoitu uloste voidaan käyttää maanparannusaineena - - tai kuivakäymälän alusen uloste/virtsa jäte kompostoidaan (n. 1-2 vuotta) ja käytetään maanparannusaineena kun jäte on kompostoitunut hyvin - harmaille jätevesille (= keittiö- ja pesuvedet) jätevedenkäsittelynä kaksi saostuskaivoa, joiden jälkeen jakokaivo ja maaperäkäsittely (maaimeyttämö tai maasuodattamo) tai pelkille harmaille jätevesille soveltuva pienpuhdistamo Nykyaikainen kuivakäymälä voidaan asentaa myös talon sisälle. Käymäläseura Huussi ry:n internet sivuilta löytyy tietoa kuivakäymälöistä. www.huussi.net

29 HARMAIDEN VESIEN MAAHANIMEYTYS JA PUUCEE

30 Hyvin toimiva käymälä on vedetön, hajuton ja hygieeninen

31 VESIKÄYMÄLÄLLÄ VARUSTETUN KIINTEISTÖN JÄTEVESIEN KÄSITTELY Käsittelyvaihtoehtoja ovat: 1)kolmiosastoinen saostuskaivo ja maahanimeytys 2)kolmiosastoinen saostuskaivo ja maasuodatus 3)tehdasvalmisteinen pienpuhdistamo (markkinoilla useita malleja) 4)kaksoisjärjestelmä, jossa WC-vedet umpisäiliöön ja pesuvesille esim. kolmiosainen saostuskaivo ja maaperäkäsittely 5)kaikki jätevedet umpisäiliöön HOX! Umpisäiliötä käytetään vain erityistapauksissa, kun muuta vaihtoehtoa ei ole!!!

32

33

34

35

36 PIENPUHDISTAMOT - tarkoitetaan tehdasvalmisteisia puhdistamoita, joiden puhdistusteho perustuu biologisiin, kemiallisiin tai biologis-kemiallisiin prosesseihin. - etuina on esim. pieni tilan tarve ja soveltuvuus erilaisiin maastoihin. - tarvitsevat sähköä ja säännöllistä huoltoa - kemialliseen puhdistukseen tarvitaan aina kemikaalia, jonka lisäämisen muistaminen on usein kiinteistön omistajan vastuulla - markkinoilla pelkistä puhdistamoista aina avaimet käteen ratkaisuihin ja joiltakin laitevalmistajilta voi ostaa myös huoltopalvelun -markkinoilla useita erilaisia malleja -Suomen ympäristökeskuksen sivuilta löytyy laitevalmistajien ja maahantuojien yhteystietoja sekä tietoa testeissä saaduista pienpuhdistamoiden puhdistustuloksista www.ymparisto.fiwww.ymparisto.fi > Vesivarojen käyttö > Vesihuolto > Haja-asutuksen jätevedet > SYKEn puhdistamotiedostoVesivarojen käyttöVesihuoltoHaja-asutuksen jätevedetSYKEn puhdistamotiedosto

37 TEHDASVALMISTEISET SANEERAUSPAKETIT - markkinoilla erilaisia jätevesijärjestelmän saneerauspaketteja mm. -- saostuskaivojen jälkeen asennettavia maaperäkäsittelypaketteja (jakokaivo + imeytys- / suodatusputkistoja tai kolmas saostuskaivo ja jakokaivo + imeytys- / suodatusputkistoja)

38 UMPISÄILIÖ Umpisäiliötä käytetään vain erityistapauksissa! Esim: -tilapäisratkaisuna kun alueelle on tulossa viemäröinti lähi tulevaisuudessa - jos mikään muu vaihtoehto ei ole mahdollinen - WC- vesille kun pesuvedet johdetaan maaperäkäsittelyyn tai pienpuhdistamoon Umpisäiliö on aina varustettava täytön hälyttimellä! Umpisäiliön kunto on tarkastettava silmämääräisesti aina tyhjennyksen yhteydessä ja tyhjennykset on suositeltavaa merkitä muistiin. Vanhaa öljysäiliötä ei saa missään tapauksessa käyttää jätevesien umpisäiliönä!!! Miksi ei? Jätevedessä alkaa hapen loputtua syntyä rikkivetyä ja muita syövyttäviä aineita => metallinen öljysäiliö syöpyy puhki. Myöskään öljyn jäämät eivät kuulu luontoon.

39 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMISEEN / UUSIMISEEN ON MAHDOLLISTA HAKEA AVUSTUSTA - kunta voi myöntää avustusta järjestelmän suunnitteluun - kotitalousvähennys (www.vero.fi)www.vero.fi - korjausavustus (www.ara.fi)www.ara.fi - vesihuoltoavustus (www.ymparisto.fi)www.ymparisto.fi - yritysten investointituet (www.te-keskus.fi)www.te-keskus.fi - maatilatalouden tuet (www.te-keskus.fi)www.te-keskus.fi - maatalouden ympäristötuki (www.te-keskus.fi)www.te-keskus.fi Säännöt muuttuvat vuosittain => kysy asianomaiselta taholta jätevesi avustuksista.

40 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMISESSA / UUSIMESSA VOI SÄÄSTÄÄ… Kun valitsee kuivakäymälän vesikäymälän sijaan (jos mahdollista ja kiinnostusta asiaan riittää) Kun toteuttaa hankkeen yhteishankkeena naapurin naapuruston kanssa -joko naapurin / naapuruston kanssa yhteinen jätevesijärjestelmä tai - tilataan yhteishankkeena kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelu ja rakentaminen (yhteishankintana suunnittelu, tarvikkeet ja työ) Saneeraa vanhasta jätevesijärjestelmästä asetuksen mukainen

41 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄÄ HANKITTAESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Tiedustele hankintahinnan lisäksi: -kuinka usein järjestelmää täytyy huoltaa, voiko huollon suorittaa itse vai täytyykö tilata ammattilainen ja jos pitää tilata ammattilainen, mitä huolto maksaa -paljonko järjestelmän vaatimat käyttökustannukset ovat vuodessa esim. kemikaalin menekki ja hinta / vuosi -järjestelmän käyttöikä (esim. pumppu) - takuuaika - varaosat - jos tarvitaan kemikaalia, mistä kemikaalia voi ostaa - jätevesijärjestelmän takuuarvo = millaisiin puhdistustuloksiin järjestelmällä pääsee

42 Jätevesijärjestelmän kunnostushankkeen eteneminen 1. Otetaan yhteyttä suunnittelijaan -suunnittelija käy aina paikanpäällä tekemässä mittauksia (maaperä, etäisyydet kaivoihin, jne.) -suunnittelija esittää mikä jätevesijärjestelmä on paras mahdollinen kohteeseen 2. Sakokaivojen tyhjennyksen yhteydessä tarkistetaan kaivojen kunto 3. Suunnittelija tekee suunnitelmat. 4. Toimenpideluvan hakeminen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta 5. Jätetään mahdolliset avustushakemukset 6. Vanhan jätevesijärjestelmän saneeraaminen tai tehostaminen tai uuden rakentaminen suunnitelmien mukaan 7. Pyydetään jätevesijärjestelmän loppukatselmus lupaviranomaiselta 8. Jätevesijärjestelmän hoito- ja kunnostustoimenpiteet

43 ESIMERKKI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINNASTA Kiinteistö 120 m 2 omakotitalo, varustus painevesi ja vesivessa. Talossa ennestään 2-osainen betonirenkaista rakennettu sakokaivo ja kivisilmä. 1) Onko mahdollista liittyä keskitettyyn verkostoon (nyt tai tulevaisuudessa). Jos ei => 2) * Kysy vesihuoltolaitokselta. 2) Onko mahdollista rakentaa yhteinen puhdistamo naapureiden kanssa. Jos ei => 3) *Tarkista kunnasta onko erityisehtoja puhdistukselle kyseisellä alueella. 3) Tarkista sakokaivon kunto ja tieyhteys sakokaivolle. Kunnossa =>Tarkista mitoituksen riittävyys jos jälkimmäinen kaivo jaetaan kahteen osaan. Mikäli ei riitä rakennetaan yksi lisäkaivo. Huonossa kunnossa => Lasketaan kannattaako kunnostaa vai hankkia tehdasvalmisteinen muovinen sakokaivo. 4) Tutki maaperäpuhdistamon rakennusmahdollisuus. * pohjavesialue, vähimmäisetäisyydet (mm. vesikaivoihin, naapurin rajaan, vesistöihin, ojiin, pohjavedenpintaan), maaperän soveltuvuus imeytykseen Jollei alue ole pohjavesialueella, suojaetäisyydet riittäviä ja maaperä imeytykseen sovelias valitaan maahan imeytys.

44 Jos muut ehdot täyttyvät, mutta maaperä ei ole imeytyskelpoinen valitaan maaperäsuodattamo. Vaaituksella selvitetään mahdollinen pumppauksen tarve. Molemmat ratkaisut voidaan rakentaa myös matalaan perustettuna ratkaisuna. Pohjavesialueella voidaan rakentaa maasuodattamo, kunhan se eristetään perusmaasta vettä läpäisemättömällä kalvolla. Imeytyskenttää ei saa rakentaa pohjavesialueelle. 5) Valitse tehdasrakenteinen pienpuhdistamo. 6) Selvitä onko mahdollisuuksia järjestää yhteishankintana naapureiden kanssa suunnittelua, tarvikehankintoja tai rakentamista. Yhteishankintojen luontevia organisoijia ovat vesihuoltolaitokset ja kyläyhdistykset.

45 MIKSI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMINEN / UUSIMINEN ON VIISASTA SUORITTAA NYT - asetuksen vaatimukset on täytettävä noin 6 vuoden kuluttua - keskitetyn jätevesiviemäröinnin ulkopuolella asuu Lapissa arviolta 41 000 asukasta. Voidaan olettaa, että Valtioneuvoston asetuksen vaatimukset täyttyvät vain pienellä osalla kiinteistöistä - ammattitaitoisista suunnittelijoista on jo nyt pula - väitetään, etteivät jätevesijärjestelmien hinnat ainakaan laske vaan saattavat jopa nousta - ja…

46 Jätevesien mahdollisimman tehokas puhdistaminen on sitä ympäristötyötä, jolla voi parhaiten vaikuttaa oman ympäristönsä viihtyisyyteen ja puhtauteen

47 MUONION KUNTA RAKENNUSVALVONTA- VIRANOMAISET - rakennustarkastaja myöntää uudiskohteiden jätevesijärjestelmille rakennusluvan ja vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmille toimenpideluvan Rakennustarkastaja: Pertti Matinlompolo puh. 0400 398 062 Sähköposti: etunimi.sukunimi@muoni.fi Ympäristönsuojelusihteeri Pertti Matinlompolo puh. 0400 398 062 Ympäristötarkastaja Tarja Bergman puh. 322 6336, 0400 - 190 360 Ympäristötarkastaja Jouni Roivainen puh. 322 6341, 040 - 558 2830 Sähköposti: etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi

48