Yrityksen luovutus ja lopettaminen YRITYSVEROTUKSEN ERITYISKYSYMYKSIÄ- LUENTOSARJA 11.1. – 28.1.2016 AALTO- YLIOPISTO,KAUPPAKORKEAKOULU Dosentti Pauli.

Esitys aiheesta: "Yrityksen luovutus ja lopettaminen YRITYSVEROTUKSEN ERITYISKYSYMYKSIÄ- LUENTOSARJA 11.1. – 28.1.2016 AALTO- YLIOPISTO,KAUPPAKORKEAKOULU Dosentti Pauli."— Esityksen transkriptio:

1 Yrityksen luovutus ja lopettaminen YRITYSVEROTUKSEN ERITYISKYSYMYKSIÄ- LUENTOSARJA 11.1. – 28.1.2016 AALTO- YLIOPISTO,KAUPPAKORKEAKOULU Dosentti Pauli K Mattila

2 Sovellettava laki ja yritysmuoto Yrityksen luovutuksen veroseuraamukset riippuvat mm. seuraavista taustaseikoista: Luovutukseen sovellettava verolaki * TVL * EVL * MVL Luovutettavan yrityksen yritysmuoto * yksityisliike ja ammatti * henkilöyhtiö (AY ja KY) * osakeyhtiö

3 Mitkä tahot ovat mukana luovutuksissa Yrityksen luovutuksen verovaikutuksia tulee tarkastella seuraavien tahojen kannalta: 1. luovuttajan verotus (lähinnä luovutusvoitto tai –tappio) 2. luovutuksen saaja (esim. hankintameno, lahjaverotus) 3. luovutetun yrityksen oma verotus (esim. vahvistetut tappiot)

4 TVL:n mukaiset luovutukset Luovutusvoitot TVL 45 § Luovutusvoiton veronalaisuus Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa. Luovutuksena ei pidetä osakeyhtiölain (734/1978) 5 luvun 1 §:ssä mainitun vaihtovelkakirjan vaihtamista yhtiön osakkeisiin eikä siinä mainittuun optiolainaan liittyvän osakkeiden merkintäoikeuden käyttämistä. Tällaista osaketta luovutettaessa omistusaika lasketaan vaihtovelkakirjan tai osakkeiden merkintäoikeuden saannosta. (11.5.2012/219)(734/1978) 5 luvun 1 §:ssä(11.5.2012/219) Luovutuksena ei pidetä osakeyhtiön verotuksessa sen hallussa olevien omien osakkeiden luovutusta. (30.12.2008/1078)(30.12.2008/1078)

5 TVL 45 a § TVL 45 a § (30.12.2013/1237)(30.12.2013/1237) Varojenjaon verottaminen luovutuksena (ns. svop-jako) Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin verovelvolliselle palautetaan tämän yhtiöön tekemä pääomansijoitus, jos: 1) pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta; ja 2) verovelvollinen esittää tässä pykälässä tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä luotettavan selvityksen.

6 TVL 46 § Luovutusvoiton laskeminen Omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä. Muun verovelvollisen kuin yhteisön tai avoimen yhtiön taikka kommandiittiyhtiön saamasta luovutushinnasta vähennettävä määrä on kuitenkin aina vähintään 20 prosenttia ja, jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähintään 40 prosenttia luovutushinnasta. (30.7.2004/728)(30.7.2004/728) Jos luovutettu omaisuus on saatu osituksessa, omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta. (30.12.1993/1502)(30.12.1993/1502) Kun avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö luovuttaa omaisuutta, jonka yhtiömies on sijoittanut yhtiöön sitä perustettaessa tai myöhemmin, taikka yhtiömies tai entinen yhtiömies luovuttaa omaisuuttaan, jonka hän on ottanut yhtiöstä, 1 momentissa tarkoitettu omistusaika lasketaan ajankohdasta, jolloin omaisuus on sijoitettu yhtiöön tai otettu yhtiöstä, jollei kysymys ole 24 §:ssä tarkoitetusta toimintamuodon muutoksesta. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön osuuden luovutuksesta saadun voiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisätään määrä, jolla yhtiömiehen yksityisotot ovat yhteensä ylittäneet hänen vuotuisten voitto-osuuksiensa ja yhtiöön tekemiensä sijoitusten yhteismäärän.

7 Luovutushinta - saatu kokonaisvastike (raha, vaihdossa saadun omaisuuden käypä arvo) - ostajalle siirtynyt myyjän velka - ylisuuret yksityisotot henkilöyhtiöissä (TVL 46.4 §) - kauppahintasaatavan korko ei ole luovutushintaa - ostajan maksukyvyttömyydestä johtuva kauppahintasaatavan menetys otetaan huomioon (KHO 2010:66, muunto vaihtovelkakirjalainaksi)

8 Hankintamenosta 1 Vastikkeettomat saannot: perintö-, testamentti- ja lahjasaannoissa hankintameno on perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo (käypä arvo, PerVL 9 §) Jos lahjana saatu omaisuus luovutetaan vuoden sisällä lahjan saannosta, hankintameno on saantomiehen hankintamenoa (tärkeä sääntö muistaa) Ositussaannot: sovelletaan ns. jatkuvuusperiaatetta eli hankintameno ja –aika tulee suoraan puolisolta (TVL 46.2 §)

9 Hankintamenosta 2 Maksetut varainsiirtoverot (kiinteistöt ja osakkeet) ja asiantuntijapalkkiot ovat osa hankintamenoa, mutta korkomenot eivät ole hankintamenoa. Muita näkökohtia: 1. palkkana tai osinkona saaduissa käypä arvo saannon hetkellä (esim. KHO 28.10.2005 T 2765, pörssiosakkeet), 2. peiteltynä osinkona saatuihin lisätään näin verotettu osa (KHO 1988 B 544), 3. vanhojen ja niiden perusteella merkittyjen uusien osakkeiden hankintamenot lasketaan yhteen ja jaetaan yhteismäärällä (TVL 47 §), 4. lisäsijoitukset yhtiöihin (osakepääoma, svop-rahasto yms.) lisäävät osakkeiden hankintamenoa ja kiinteistöyhtiöissä rahoitusvastike, jos yhtiö sen rahastoi ja 5. arvo-osuusjärjestelmässä fifo-periaate, ellei verovelvollinen muuta näytä (TVL 47 §)

10 Määräaikojen laskennasta Vakiintunutta oikeus- ja verotuskäytäntöä: Osakkeet 1. osakeyhtiötä perustettaessa merkityt osakkeet katsotaan saaduiksi jo merkintää tehtäessä perustamiskirjan allekirjoittamisen yhteydessä (KVL 668/1960), 2. osakeannissa saadut osakkeet katsotaan saaduiksi silloin, kun on saatu ne osakkeet, joihin merkintä perustuu (esim. KHO 1965 II 565 ja 1971 B 541). Muutoin kuin aikaisemman osakeomistuksen perusteella saadun osakkeen hankintahetki on tämän osakkeen oma saantoajankohta (esim. ylimerkintätilanne), 3. osakkeiden splittaus ei ole uusi saanto, 4. osakkeiden muunto toisenlajiseksi ja osakesarjojen yhdistäminen ei katko omistusaikoja. Osakesarjojen yhdistämisen yhteydessä saadut kompensaatio- osakkeet (yhdistämiskorvaus) katsottiin saaduiksi vanhojen osakkeiden perusteella (KHO 2009:71), 5. bonusosakkeet katsotaan saaduiksi jo silloin, kun on saatu ne osakkeet, joiden hankintaan bonusosakkeet liittyvät ja 6. osinkona tai palkkana saadut osakkeet katsotaan saaduiksi silloin, kun osinko on ollut nostettavissa tai palkka maksettu.

11 Verovapaa yritysluovutus 1 Vuoteen 1986 asti luovutusvoitot olivat laajasti verovapaita Kun luovutusvoittoja alettiin verottaa laajemmin, sukupolvenvaihdosluovutukset haluttiin pitää verovapaina (TVL 48.1 §:n 3 kohta) Säännöksen rakenne: 1. luovutuskohde, 2. omistusaika, 3. sukulaisuussuhde ja 4. jatkoluovutusta koskeva sanktio. Säännös antaa täyden verovapauden.

12 Verovapaa yritysluovutus 2 Avoimen ja kommandiittiyhtiön osuus Tätä kohtaa on pidetty tulkinnallisena: - onko luovutettava luovuttajan koko osuus - riittääkö mikä osuus tahansa yhtiöstä - onko oltava vähintään 10 % yhtiöosuuksista Vallitseva tulkinta: osuuden ei tarvitse olla vähintään 10 % ja myös osuus yhtiöosuudesta voidaan luovuttaa verovapaasti (VeroH:n ohje 17.3.2010) TVL 48.1 §:n 3 kohta antaa täyden verovapauden, jolloin TVL 46.4 §:n mukainen lisäyskään ei johda verotukseen KHO 2010:54: ylisuuret yksityisnostot johtavat verotukseen myös lahjoitustilanteessa (tapauksessa eivät täyttyneet TVL 48.1 §:n 3 k:n edellytykset)

13 Verovapaa yritysluovutus 3 Yhteisön osakkeet ja osuudet, jotka oikeuttavat vähintään 10 prosentin omistusosuuteen yhtiössä Kysymys omistusosuudesta, ei äänivallasta Kohdeyhtiön ei tarvitse olla EVL-yhtiö (voi olla vaikka perheen yhtiöitetty loma-asunto) Ei toiminnan jatkamisvaatimusta (yhtiön substanssi voidaan myydä ja passivoida yhtiö) Vaadittu 10 prosenttia on luovutuskohtainen, mutta jos luovutus tehdään yhteisesti kahdelle saajalle, 10 prosenttia riittää

14 Verovapaa yritysluovutus 4 Vaadittu sukulaisuussuhde Verovapaan luovutuksen saajana tulee olla joko yksin tai puolisonsa kanssa luovuttajan lapsi tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa. Lista on tyhjentävä. Luovutuksensaajana voi siis olla esimerkiksi lapsi yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa. Lain sanamuodon mukaan saajana ei voi olla yksin lapsen puoliso. Jos luovutus tehdään erikseen lapselle ja hänen puolisolleen, luovutukset tulee tehdä samanaikaisesti. Ehdot eivät täyty, jos ostaja on lapsen osakeyhtiö tai henkilöyhtiö tai jos yhtiö hankkii yhtiön osakkeet ja yhtiö siirtyy yksin lasten omistukseen. Estettä ei ole sille, että hankinta tapahtuu lapsen elinkeinotulolähteeseen.

15 Verovapaa yritysluovutus 5 Saatua varallisuutta ei saa luovuttaa 5 vuoteen saannosta. Jos luovutus tapahtuu 5 vuoden aikana, hankintamenosta vähennetään määrä, jonka verotuksesta on luovuttu saantomiehen verotuksessa. Luovutus tarkoittaa samaa kuin muutoinkin luovutusvoittoverotuksessa, eli myyntiä, vaihtoa ja yhtiön purkamista, mutta ei puhdasta lahjoitusta. Luovutuksena ei pidetä yhtiön toiminnan alasajoa, kunhan yhtiötä ei pureta eikä myydä. Toimintaa ei tarvitse jatkaa. Jatkuvuusperiaatteella tehtyä yritysjärjestelyä ei pidetä luovutuksena. Jos luovutus koskee vain osaa yhtiöstä, sanktio laukeaa vain tältä suhteelliselta osalta. Sanktio koskee myös tappiollisia luovutuksia. Hankintamenon leikkaus puree myös hankintameno-olettamaan.

16 Liikkeen ja ammatin luovutus Liikkeen tai ammatin kokonaisluovutus on harvinaista. Yleensä kysymys on yksittäisten varojen luovuttamisesta. Kun liikkeen- tai ammatinharjoittaja luovuttaa yrityksensä tai sen osan, luovutus arvioidaan EVL:n säännösten mukaan. Kaikista liikevarallisuuseristä saadut vastikkeet ovat veronlaista elinkeinotuloa, josta vähennetään verotuksessa vähentämättä olevat hankintamenot. Verotuksessa voidaan mahdollisesti soveltaa ns. tulontasausta (TVL 128 – 129 §) ja ns. minimipääomatuloa koskevaa säännöstä (TVL 38.2 §)

17 Liikkeen ja ammatin lopettaminen Liikkeen ja ammatin lopettamista on pidetty ns. viimeisenä liiketoimena. Jos osa varoista realisoidaan, luovutukset arvioidaan EVL:n mukaan (ks. edellinen kuva). Ne varat, joita ei luovuteta, katsotaan otetuiksi yksityiskäyttöön. Tällöin sovelletaan EVL 51.1 b §:ää, joka kuuluu seuraavasti: ” Verovelvollisen ottaessa liikkeestään tai ammatistaan yksityistalouteensa vaihto- tai käyttöomaisuutta tai muuta omaisuutta, palveluksia tai muita etuuksia tai oikeuksia, katsotaan luovutushinnaksi otetun etuuden tai oikeuden alkuperäistä hankintamenoa vastaava määrä tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta.”

18 Henkilöyhtiön purkaminen Jos henkilöyhtiön toiminta lopetetaan ja varat jaetaan yhtiön osakkaille, verotus määräytyy EVL 51.3 b §:n ja 51.1 d §:n mukaisesti seuraavasti: ” Yhtymän osakkaan ottaessa yhtymästä kiinteistön, rakennuksen, rakennelman, arvopaperin tai oikeuden katsotaan luovutushinnaksi omaisuuden tai oikeuden todennäköinen luovutushinta. Muun yhtymästä otetun omaisuuden, palvelun tai etuuden luovutushinnaksi katsotaan alkuperäinen hankintameno tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta. Yhtymän osakkaan verotuksessa katsotaan hankintamenoksi yhtymän verotuksessa luovutushinnaksi luettava määrä.”

19 Osakeyhtiön purkaminen Osakeyhtiön purkaminen vaikuttaa yhtiön ja sen osakkaan verotukseen. Osakkaan katsotaan luovuttaneen osakkeensa ja saaneen vastikkeeksi purkautuvasta yhtiöstä saadun jako-osan. EVL 6 b § otettava huomioon, joka voi johtaa verovapaaseen luovutusvoittoon/vähennyskelvottomaan luovutustappioon. Purkautuvan yhtiön verotuksessa sovelletaan EVL 51.1 d §:n mukaista tulouttamista: ” Purkautuvan yhteisön verotuksessa vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä.”

20 Osakekauppa/liiketoimintakauppa Yrityskauppoja tehtäessä on aina arvioitava, kannattaisiko kauppa tehdä osakekauppana tai liiketoimintakauppana. Myyjän ja ostajan näkemykset voivat mennä pahasti ristiin: - myyjälle osakekauppa edullinen, jos EVL 6 b § - ostajalle liiketoimintakauppa usein edullisempi, koska näin syntyy verotuksessa vähennyskelpoista hankintamenoa, jota ei synny osakekaupassa - myös mahdollisten vahvistetuttujen tappioiden kohtalo tulisi arvioida - varainsiirtovero tulisi myös ottaa huomioon - yritysluovutuksen muotoon vaikuttavat myös muut kuin verotukselliset seikat (esim. vastuukysymykset)