Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Sydän ja verenkierto.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Sydän ja verenkierto."— Esityksen transkriptio:

1 Sydän ja verenkierto

2 SYDÄN sydänpussi sydän lihas, kaksi puoliskoa, molemmissa eteinen ja kammio Sydänläpät oikeanpuoleinen eteiskammioläppä hiippaläppä = vasemmanpuoleinen eteiskammioläppä keuhkovaltimon läppä Sepelvaltimot = sydämen omia verisuonia sydämen pinnalla, jotka tuovat hapettunutta verta sydänlihaksen käyttöön

3 Keuhkoverenkierto l, pieni verenkierto = sydämen ja keuhkojen välinen verenkierto
Systeeminen verenkierto l, iso verenkierto = sydämen ja muun elimistön välinen Systole = sydämen supistumisvaihe Diastole = sydämen lepovaihe

4

5

6 Sydämen supistuminen - Veri kulkee reittiä:
Iso verenkierto  oikea eteinen  oikea kammio  keuhkoverenkierto  vasen eteinen  vasen kammio  iso verenkierto Sydänläpät estävät verta virtaamasta väärään suuntaan!!!

7 Sydän äänet Koiralla ja kissalla kaksi sydänääntä:
1, sydänääni: pehmeämpi, vaimeampi, matalampi - eteiskammioläppien sulkeutuminen 2, sydänääni: voimakkaampi, terävämpi, lyhyempi, korkeampi - kammioiden ja valtimoiden välisten läppien sulkeutuminen Epänormaalit sydänäänet johtuvat yleensä kovettuneista tai vuotavista sydänläpistä EKG:lla saadaan esille esim. sydämen laajentumat, rytmihäiriöt.

8 Sydämen syketiheys TAKYKARDIA = tiheälyöntisyys
SFR (lyöntejä/min) Koira - pentu Kissa - pentu Hiiri Hevonen TAKYKARDIA = tiheälyöntisyys BRADYKARDIA = hidaslyöntisyys RESPIRATORINEN SINUSARYTMIA koirilla normaalia = sisäänhengityksessä rytmi nopeutuu, uloshengityksessä hidastuu

9 VERISUONISTO Verenkiertojärjestelmä on suljettu systeemi! SYDÄN
VALTIMOT HIUSSUONET LASKIMOT

10 VALTIMOT Paksuseinäisiä ja kimmoisia suonia, sijaitsevat ”syvällä” HIUSSUONET Yhden punasolun kokoisia suonia, ohutseinäisiä

11 HIUSSUONET Näissä tapahtuu kaasujen (happi/hiilidioksidi), ravinteiden ja kuona-aineiden vaihto veren ja kudosten välillä Aineet vaihtuvat: DIFFUUSIOLLA - suuremmasta pitoisuudesta pienempään: hiussuonen seinämän välisten aukkojen kautta (vesiliukoiset aineet), solujen läpi (rasvaliukoiset aineet) tai solurakenteiden kuljettamina (esim. jotkut hormonit) SUODATTUMALLA - neste puristuu paineen vuoksi seinämän läpi

12 LASKIMOT - Ohutseinäisiä - Läpällisiä esim. raajoissa, jotta veri ei valu väärään suuntaan - Hiussuonista veri menee pikkulaskimoihin, niistä pienten laskimoiden kautta isoihin laskimoihin ja niistä onttolaskimoihin

13 Imusuonisto Kerää hiussuonista tihkuneen ylimääräisen nesteen ja kuljettaa sen imusolmukkeisiin  Imusolmukkeissa imuneste puhdistetaan (valkosolut) Imusolmukkeista imuneste siirtyy suurempia imuteitä pitkin lähelle sydäntä, jossa yhdistyvät onttolaskimoihin Imuneste eli lymfaneste Koiralla noin 2 ml/kg/tunti

14

15 vERENPAINE Verenpainetta säätelevät keskushermosto, ääreishermosto ja verisuonten seinämät VEREN PAINEEN MITTAUS ON VALTIMOVEREN PAINEEN MITTTAMISTA!!! Systolinen paine = valtimoiden korkein paine (sydämen systolessa) Diastolinen paine = valtimoiden matalin paine (sydämen diastolessa) KO 120/70 KI 140/90

16

17 Verenkierron tehtävät
Kuljettaa happea, hiilidioksidia, ravinteita, jäteaineita, vasta- aineita, valkosoluja, hormoneja ja lämpöä Ylläpitää homeostaasia, nestetasapaino, happo/emästasapaino Siirtää voimaa kudosten suodatusta varten

18 Veren koostumus VERISOLUT Punasolut l. erytrosyytit
Valkosolut l. leukosyytit Verihiutaleet l, trombosyytit - PLASMANESTE

19 hEMATOKRIITTI Kertoo punasolujen määrän

20 punasolut ei jakaudu/uusiudu/korjaudu
Syntyvät punaisessa luuytimessä, muodostumista säätelee erytropoietiinihormoni Punasolujen ikä: koira: vrk kissa: vrk Tuohoutuvat maksassa ja pernassa: vapautuu bilirubiinia - Pääasiallinen tehtävä hapen ja hiilidioksidin kuljetus verenkierrossa

21 Hemoglobiini = punasolun sisältämä proteiinikompleksi, joka kuljettaa happea veressä (Hb) Sisältää rautaa, mistä syystä antaa verelle sen punaisen värin Raudan puutteessa hemoglobiini laskee = raudanpuuteanemia

22 VALKOSOLUT Tumallisia soluja, joilla normaalit soluorganellit
Tärkeä tehtävä elimistön puolustamisessa Granulosyytit ja monosyytit syntyvät luuytimessä, lymfosyytit imukudoksessa (perna, imusolmukkeet)

23 Neutrofiilit Noin 70% valkosoluista
Määrä lisääntyy erityisesti bakteeri- infektioissa: Menevät nopeasti tulehduspaikalle ja fagosytoivat eli ”syövät” vierasta materiaalia/bakteereja tehokkaasti. Neutrofiilit kuolevat itse tässä tehtävässä  märkäerite = kuolleita neutrofiileja, kuolleita bakteereja ja kuollutta kudosta

24 lymfosyytit Suurin osa lymfosyyteistä lymyilee imukudoksessa - siirtyvät imunesteen kautta ajoittain verenkiertoon ja kudosten ja imunesteen kautta takaisin imukudokseen Imukudosta: imusolmukkeet, perna, kateenkorva.

25 Syntyvät luuytimessä Osallistuvat verihyytymän valmistukseen
Trombosyytit Syntyvät luuytimessä Osallistuvat verihyytymän valmistukseen

26 Hyytymishäiriöt K-vitamiinipuutos:
- K-vitamiini aktivoi hyytymistekijöitä - puutos esim. maksavioissa ja ROTANMYRKKYMYRKYTYKSISSÄ

27 Plasman tehtävät KULJETUS:
Kuljettaa ravinteita, suoloja, aineenvaihduntatuotteita, rasvahappoja, vitamiineja ym. Jos veren proteiinipitoisuus laskenut (esim. maksavika, munuaisvika, suolistosairaus)  neste karkaa suonista  kudosnesteen määrä lisääntyy  turvotus


Lataa ppt "Sydän ja verenkierto."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google