Prosessioikeus I: Oikeudenkäynnin perusteet

Esitys aiheesta: "Prosessioikeus I: Oikeudenkäynnin perusteet"— Esityksen transkriptio:

1 Prosessioikeus I: Oikeudenkäynnin perusteet
Minna Kimpimäki, 2009

2 Aikataulu Ma , klo 10-12, 14-16, ls 3 Ti , klo 10-12, 14-16, ls 3 LK klo 10-12, ls 3 UK klo 10-12, ls 3

3 I Prosessi ja prosessioikeus

4 Prosessioikeus aineellinen oikeus (materiaalinen oikeus) vs.
prosessioikeus (muodollinen oikeus) prosessioikeus: menettelyoikeudellisia sääntöjä: miten aineellisen oikeuden normit voidaan toteuttaa sääntelevät oikeudenkäynti- ja täytäntöönpanomenettelyä (menettelyä ja lainkäyttöorganisaatiota koskevat säännökset)

5 Prosessin päälajit siviiliprosessi: oikeussuoja yksityisoikeudellisille intresseille vireilletulo riippuu osapuolten tahdosta rikosprosessi: rikosoikeudellista vastuuta koskeva vaatimus yleensä vireille syyttäjän toimesta (vrt. asianomistajan toissijainen syyteoikeus) hallintoprosessi: julkisoikeudellista oikeussuhdetta koskeva erimielisyys

6 Erityisiä lainkäytön muotoja
hakemuslainkäyttö: yksityisoikeudelliset oikeussuhteet / intressit – hakijan oikeusaseman vahvistaminen vastaisen varalle insolvenssimenettelyt summaariset prosessit: suppeatutkintainen prosessi eräissä siviili- ja rikosasioissa välimiesmenettely

7 Prosessioikeuden oikeuslähteet
prosessilait oikeudenkäymiskaari (OK) L oikeudenkäynnistä rikosasioissa (ROL) hallintolainkäyttölaki oikeushallintoa, täytäntöönpanoa ja oikeusapua koskevat lait perustuslaki kansainväliset sopimukset, EY/EU-oikeus maantapa, prejudikaatit, lakien esityöt, oikeudelliset periaatteet, kirjallisuus

8 II Tuomioistuimet ja tuomarit

9 Tuomioistuimet tehtävänä valtiolle kuuluvan tuomiovallan käyttäminen: yksittäisten oikeusriitojen ja rikosasioiden ratkaiseminen ratkaisut tuomioistuimen nimissä: tuomiovalta kuuluu tuomioistuimelle, ei yksittäiselle tuomarille

10 Tuomioistuinten riippumattomuus
riippumattomuus: lainkäyttötehtävän toteuttaminen vapaana kaikkinaisesta ulkoisesta painostuksesta ulkonainen itsenäisyys lainkäytön ulkopuolisista tekijöistä lainsäätäjästä, hallitusvallasta, poliittisesta vallankäytöstä, taloudellisesta vallasta yleinen luottamus tuomioistuimen ja tuomarin itsenäiseen asemaan

11 Riippumattomuuden takeet
valtiosääntöoikeudelliset takeet riippumattomuudelle PL 1:3: tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet… tuomioistuinten vakinaisuus (perustuvat lakiin, tilapäisten tuomioistuinten kielto) tuomarin asema on riippumaton tuomarin erottamattomuus PL 103 §: tuomarien virassapysymisoikeus

12 Tuomioistuimen puolueettomuus
tuomioistuimen ja tuomarin itsenäisyys yksittäisessä tapauksessa tapauskohtainen jäävittömyys ja objektiivisuus, vapaus ennakkoluuloista ja ennakkokäsitteistä puolueeton oikeudenkäynti

13 Tuomioistuinjaotus yleiset tuomioistuimet (siviili- ja rikosasiat)
käräjäoikeudet, hovioikeudet, korkein oikeus hallintotuomioistuimet (hallintolainkäyttöasiat) hallinto-oikeudet, korkein hallinto-oikeus erityistuomioistuimet markkinaoikeus, työtuomioistuin, vakuutusoikeus, valtakunnanoikeus, ympäristölupavirastot

14 Käräjäoikeudet käräjäoikeudet 1.12.1993 alkaen alueellinen toimivalta
Käräjäoikeuslaki (L /581) alueellinen toimivalta tuomiopiirinä yksi tai useampi kunta asiallinen toimivalta yleinen: riita- ja rikosasiat, joista ei erikseen toisin määrätty

15 Hovioikeudet HovioikeusL (21.1.1994/56)
6 hovioikeutta (Turku, Vaasa, Itä-Suomi, Helsinki, Kouvola, Rovaniemi) keskeisin tehtävä toimia muutoksenhakuasteena (valitukset ja kantelut KO:n ratkaisuista) eräissä asioissa ensimmäisenä oikeusasteena oikeushallintoasioita (mm. virkanimitysasioita) presidentti, hovioikeudenlaamannit, hovioikeudenneuvokset, asessorit, viskaalit, kansliapäälliköt, muu henkilökunta ei maallikkojäseniä Uudistushanke: muutoksenhaku KO:sta HE 105/2009 vp.

16 Korkein oikeus uudistettu laki korkeimmasta oikeudesta /665 (voimaan ) oikeusasioissa ylin muutoksenhakutuomioistuin (ennakkoratkaisutuomioistuin) varsinainen muutoksenhaku ja ylimääräinen muutoksenhaku myös oikeushallintotehtäviä (mm. lausunnot) presidentti, oikeusneuvokset, esittelijäneuvokset, oikeussihteerit, kansliapäällikkö

17 Alueellinen toimivalta (OK 10 luku, ROL 4 luku)
OK 10 luku uudistettu L /135) yleinen oikeuspaikka riita-asioissa on vastaajan koti- tai asuinpaikan tuomioistuin / oikeushenkilön kotipaikan tai pääasiallisen hallintopaikan tuomioistuin valinnaiset oikeuspaikat ehdottomat oikeuspaikat perhe- ja jäämistöoikeudellisissa asioissa toissijaiset oikeuspaikat oikeuspaikkasopimus ROL 4 luku yleinen oikeuspaikka rikosasioissa on rikoksen tekopaikan tuomioistuin mahdollisuus yhdistää juttuja, jos sama henkilö tehnyt rikoksia useamman tuomiopiirin alueella

18 Käräjäoikeuksien tuomarit ja muu henkilökunta
laamanni (viraston päällikkö), käräjätuomarit (KäräjäoikeusL 1 §) lautamiehet (KäräjäoikeusL 6-13 §) osallistuvat asian ratkaisemiseen (myös oikeuskysymykset), yksilöllinen äänivalta käräjäviskaalit (KäräjäoikeusL 3a-4a §) notaarit (KäräjäoikeusL 4-4a, §) kansliahenkilökunta sihteerit, käräjäsihteerit, hallintopäälliköt, haastemiehet, vahtimestarit mahdollisuus määrätä kansliahenkilökuntaan kuuluva ratkaisemaan asioita (KäräjäoikeusL 19 §) mm. kirjaamisasioita, yksipuolisia tuomioita, avioeroasioita…

19 Käräjäoikeuksien päätösvaltaisuus
lainmuutos /811, voimaan lautamieskokoonpano (pj + 3 lautamiestä) (OK 2:1) rikosasioissa mahdolliset lisäjäsenet (OK 2:2) kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpano siviiliasioissa (OK 2:3) mahdollinen myös rikosasioissa (OK 2:1) yksi lainoppinut tuomari (OK 2: 5-6) riita-asian valmistelu & pääkäsittely (jos asian laatu & laajuus ei vaadi kolmen tuomarin kokoonpanoa), todisteiden vastaanottaminen pääkäsittelyn ulkopuolella, eräät turvaamistoimi- ja pakkokeinoasiat, tietyt rikosasiat, kirjallinen menettely rikosasioissa, hakemusasiat

20 Maallikkotuomarien tarpeellisuus?
keskusteltu maallikkotuomarien tarpeellisuudesta perusteluina mm. Traditio, kansan oikeustaju, oikeuslaitoksen luottamuksen ylläpitäminen, tuomioistuinten demokraattinen kontrolli, elämänkokemuksen välittäminen, lautamiesten paikallistuntemus, tuomarinharkinnan parantaminen, oikeudenkäytön julkisuus, lautamiehillä oleva erityisasiantuntemus, kustannusten pienuus

21 Virkatuomarien yleiset kelpoisuusehdot
laki tuomareiden nimittämisestä 11 §: OTK (OTM) -tutkinto Suomen kansalainen tarpeellinen perehtyneisyys ja tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet (”oikeamielinen”) oltava 18 vuotta täyttänyt, velvollisuus erota 67 vuotta täytettyään tuomarinvala tai –vakuutus laki tuomareiden nimittämisestä 12 §: suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat vaatimukset tuomiopiirin väestön enemmistön kieli? yksi- vai kaksikielinen tuomioistuin?

22 Lautamiehen yleiset kelpoisuusehdot
KäräjäoikeusL 6-7 § kotipaikka KO:n tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa Suomen kansalainen ei konkurssissa, toimintakelpoisuutta ei rajoitettu sopivuus toimimaan lautamiehenä ei alle 25 -vuotias, ei 63 vuotta täyttänyt ei voi olla virkaa yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa; ei esitutkintaan, ulosottoon, poliisivalvontaan liittyviä tehtäviä; ei syyttäjä/asianajaja tms. kunnanvaltuusto valitsee valtuuston toimikaudeksi

23 Erityiset kelpoisuusehdot
juttukohtainen eli erityinen kelpoisuus: tuomarin esteettömyys ei riitä, että toimii puolueettomasti, vaan on myös näytettävä puolueettomalta ulospäin esteellisyyssäännökset ehdottomia, otettava viran puolesta huomioon esteellisyysperusteet koskevat sekä virkatuomareita että luottamusmiestuomareita

24 Esteellisyysperusteet (OK 13:4-7)
tuomarin tai hänen läheisensä suhde asianosaiseen lähisukulaisuus orgaanihenkilöasema oikeushenkilön päätöksentekoelimessä vastapuoli muussa asiassa palvelussuhde, riita- tai vihamiessuhde tms. tuomarin tai hänen läheisensä suhde asiaan asianosainen asiassa / muu prosessirooli asiassa käsitellyt asiaa toisessa tuomioistuimessa tai välimiehenä; toiminut edustajana, avustajana, asiamiehenä, todistajana, asiantuntijana asian ratkaisusta riippuva intressi hyöty tai vahinko, oma vastaava asia muu näihin rinnastettava syy epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa

25 III Prosessioikeudelliset periaatteet

26 Euroopan ihmisoikeusyleissopimus, art. 6
oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin oikeudenmukainen ja julkinen oikeudenkäynti kohtuullisen ajan kuluessa laillisesti perustetussa ja riippumattomassa tuomioistuimessa syyttömyysolettama rikoksesta syytetyn vähimmäisoikeudet

27 Oikeusturva, PL 21 § ”Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hallinnon takeet turvataan lailla.”

28 Periaatteista käytäntöön: oikeudenkäynnin kesto
EIT: lukuisia langettavia tuomioita Suomelle oikeudenkäyntien viipymisestä kohtuullista aikaa arvioitaessa huomioon mm. asian vaikeus, valittajan ja viranomaisten toiminta, asian merkitys valittajalle onko oikeussuojakeinoa? Onko viivästys tunnustettu ja hyvitetty?

29 Oikeussuojakeinot/hyvitys
rangaistuksen kohtuullistaminen/rangaistukseen tuomitsematta jättäminen RL 6:7, RL 6:12 asian kiireelliseksi määrääminen OK 19 luku ( /363, voimaan ) hyvitys oikeudenkäynnin viivästymisestä L oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ( /362, voimaan )

30 Prosessioikeuden johtavat periaatteet
prosessiperiaatteet: menettelyperiaatteet (oikeudenkäyntimenettely, sen muoto ja ulkoinen eteneminen) rooliperiaatteet (asianosaisten ja tuomioistuimen rooli ja keskinäinen suhde oikeudenkäynnissä) ratkaisuperiaatteet (tuomioistuimen ratkaisutoiminta) tavoiteperiaatteet (esim. varmuus, prosessiekonomia) arvoperiaatteet (esim. kuulemisperiaate, prosessuaalinen yhdenvertaisuus)

31 Tavoitteiden ja periaatteiden merkitys
tuovat esille prosessioikeuden ja lainkäytön arvoperustan oikeuskulttuurissa hyväksytyt arvot ja tavoitteet sääntelyn laajentuminen eräät asiat sääntelyn piiriin ja pois tuomioistuimen vapaan harkinnan alueelta toimivat laintulkinta-argumentteina täsmentävät ja täydentävät ratkaisunormina olevia sääntöjä

32 Prosessin laatutavoitteet (tavoiteperiaatteet)
varmuus: oikeudenkäynnin tulee antaa varmat takeet oikeaan ratkaisuun pääsemisestä (luotettavuus) tuomio-oikeellisuus ja ennustettavuus nopeus: asian käsittely ja ratkaisu mahdollisimman joutuisasti ilman aiheetonta viivytystä kohtuuhintaisuus: oikeudenkäynnin ei tule muodostua kohtuuttoman kalliiksi vain tarpeelliset toimet, vain välttämättömässä laajuudessa, mahd. vähin kustannuksin

33 Lainkäytön saavutettavuus
access to justice kansalaisella oltava todelliset mahdollisuudet saattaa asiansa tuomioistuinkäsittelyyn prosessikynnyksen alentaminen esim. oikeusapu, oikeudenkäyntikulusäännökset, tuomarin aktiivinen rooli (mahdollisuus prosessata ilman avustajaa), vaihtoehdot perinteiselle tuomioistuinmenettelylle

34 Julkisuusperiaate kansalaisten oikeus saada tietoja tuomioistuimen ja muiden lainkäyttöelinten toiminnasta mahdollisuus valvoa ja kontrolloida kansalaisten mielenkiinnon ja luottamuksen ylläpito asiakirjajulkisuus, käsittelyjulkisuus, tiedottaminen julkisuus pääsääntö PL 21 §, L oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (L /370) 1 §

35 Poikkeukset oikeudenkäynnin julkisuudesta
tietyt tiedot pidettävä salassa (9 §) salassapitomääräys (10 §) suljettu käsittely (15 §) yleisön läsnäolon rajoittaminen (20 §) tuomioistuimen neuvottelu (23 §) ratkaisun määrääminen salassapidettäväksi (24 §) (L oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa)

36 Julkisia tietoja/oikeus tiedonsaantiin
oikeudenkäyntiä koskevat perustiedot (4 §) ratkaisu: lopputulos ja lainkohdat (24 §) asianosaisen oikeus tiedonsaantiin (12 §) poikkeukset: tietyt yhteystiedot, asiakirjat ennen julkiseksi tulemista, eräät pakkokeinoasiakirjat, tiedot tuomioistuimen neuvotteluista tiedottaminen ratkaisusta (27 §) julkinen seloste (25 §) jos asia yhteiskunnallisesti merkittävä tai synnyttänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa pääpiirteittäinen selostus asiasta ja ratkaisun perusteluista (L oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa)

37 Kontradiktorinen periaate
PL 21 §: oikeus tulla kuulluksi osapuolen oikeus esittää oikeudenkäynnissä vaatimuksensa ja väitteensä sekä lausua mielipiteensä vastapuolen esityksestä, oikeus kuulustella vastapuolen todistajia kuullaan tai varataan tilaisuus tulla kuulluksi saatava tietoon myös tuomioistuimen viran puolesta hankkima selvitys & informoitava tarvittaessa viran puolesta huomioon otettavista seikoista ja lainsoveltamiskysymyksistä

38 Oikeudenkäynnin suullisuus
pääsääntönä oikeudenkäynnin suullisuus OK 6:3 ”Pääkäsittely on suullinen…” pääkäsittelyssä prosessisubjektit esittävät asiansa suullisesti (puheen avulla) ilman kirjelmiä oikeudenkäyntikirjelmän tai muun kirjallisen lausuman lukemis- ja (oikeudelle) jättämiskielto

39 Oikeudenkäynnin välittömyys
oikeudenkäyntiaineisto esitettävä välittömästi sille tuomioistuimen kokoonpanolle, joka ratkaisee asian ratkaisun perustana tuomarin välittömät näkö- ja kuulohavainnot OK 24:2: huomioon vain aineisto, joka esitetty pääkäsittelyssä/sitä täydennettäessä kielto vaihtaa tuomareita kesken prosessin OK 6:1: uusi pääkäsittely, jos joudutaan kesken käsittelyn ottamaan uusi jäsen

40 Oikeudenkäynnin keskitys
pääkäsittely yhdessä yhtäjaksoisessa menettelyssä, ilman lykkäyksiä OK 6:5, ROL 6:9 ”Asia on käsiteltävä pääkäsittelyssä yhtäjaksoisesti…” jouduttaa asian käsittelyä lisää oikeudenkäynnin varmuutta, helpottaa aineiston hallintaa ja arviointia mahdollistaa välittömyyden toteutumisen edellyttää asian huolellista valmistelua

41 IV Prosessin asianosaiset

42 Prosessin asianosaiset
prosessisubjektit omat tehtävänsä: prosessitoimet asianosainen: henkilö, jonka nimissä prosessia käydään riita-asioissa: kantaja ja vastaaja hakemusasioissa: hakija ja kuultava rikosasioissa: virallinen syyttäjä, asianomistaja ja rikosasian vastaaja (syytetty)

43 Asianosaiskelpoisuus
yleinen oikeudellinen kyky olla oikeudenkäynnissä asianosaisena yksittäisestä oikeudenkäynnistä riippumaton abstrakti ominaisuus kaikilla luonnollisilla henkilöillä syntymästä kuolemaan saakka myös julkis- ja yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt ovat asianosaiskelpoisia ehdoton prosessinedellytys: tuomioistuin ottaa viran puolesta huomioon

44 Asiavaltuus asiavaltuus l. asialegitimaatio
kuka on yksittäisessä konkreettisessa oikeudenkäynnissä oikea henkilö esiintymään kantajana, asianomistajana tai vastaajana asianosaisen suhde tiettyyn yksittäiseen oikeudenkäyntiin ehdoton prosessinedellytys

45 Oikeudenkäyntikelpoisuus
oikeudenkäyntikelpoisuus l. prosessikelpoisuus kyky itsenäisesti suorittaa prosessitoimia abstrakti, yksittäisestä oikeudenkäynnistä riippumaton ominaisuus puuttuu yleensä vajaavaltaisilta, kaikilta oikeushenkilöiltä oikeudenkäyntikelpoisuutta vailla oleva asianosainen ei voi prosessata itse, prosessitoimet hoitaa oikeudenkäyntikelpoinen edustaja OK 12:1: edunvalvoja, huoltaja tai muu laillinen edustaja

46 Muu oikeudellinen edustaminen (OK 15 luku)
asiamies- eli valtuusmiesedustus: edustusvalta perustuu asianosaisen tahdonilmaisuun (valtuutukseen) oikeudenkäyntiasiamies prosessia varten valtuutettu edustaja, asianosainen ei itse esiinny oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti Oikeudenkäyntiavustaja toimii prosessissa henkilökohtaisesti saapuvilla olevan asianosaisen rinnalla tätä auttaen ei pakkoa oikeudenkäyntiasiamiehen tai –avustajan käyttämiseen

47 Sivullisen osallistuminen oikeudenkäyntiin
eräissä tapauksissa sivullisella oikeus valvoa etujaan prosessissa sivullinen voi nostaa oman kanteen (OK 18:4) Vaatimuksesta käsitellään samassa oikeudenkäynnissä alkuperäisen kanteen kanssa sivullisesta tulee asianosainen sivullinen voi osallistua väliintulijana oikeudenkäyntiin nostamatta omaa kannetta (OK 18:8) ei asianosainen, oltava väliintulointressi koskee ko. väliintulijan oikeutta

48 Oikeusapu oikeusapulaki (L 5.4.2002/257)
oikeusapua valtion varoista henkilölle, joka ei taloudellisen asemansa vuoksi kykene suorittamaan sen hoitamisen vaatimia menoja korvauksetta tai omavastuuosuudella oikeudellinen neuvonta, tarpeelliset toimenpiteet, avustaminen tuomioistuimessa ja vapautus kuluista oikeusapua antaa julkinen oikeusavustaja, tuomioistuinasioissa voidaan avustajaksi määrätä suostumuksensa antanut yksityinen avustaja VNA oikeusavun palkkioperusteista, /290 haetaan oikeusaputoimistosta

49 V Oikeudenkäynnin kulku ja asianosaisten rooli prosessissa

50 Oikeudenkäyntimenettelyn vaiheet
normin vastainen käyttäytyminen prosessin saattaminen vireille kantajan haastehakemus siviiliasiassa / rikosilmoitus rikosasiassa jutun valmistelu käräjäoikeudessa / esitutkinta ja syyteharkinta asian käsittely tuomioistuimessa tuomio seuraamuksen täytäntöönpano

51 a. Siviiliprosessi

52 a1. Siviiliprosessin tyypit ja asianosaisten rooli siviiliprosessissa

53 Dispositiiviset / indispositiiviset asiat
dispositiivinen asia onko halutun oikeusseurauksen osalta olemassa sopimusvapaus? onko haluttu oikeusseuraus mahdollista saada aikaan vapaaehtoisin tahdonilmaisuin? indispositiivinen asia voidaanko haluttuun oikeusseuraukseen päästä vain tuomioistuimen ratkaisun kautta? (esim. isyyden vahvistaminen) valtaosa jutuista dispositiviisia

54 Asianosaisten ja tuomioistuimen väliset suhteet siviiliprosessissa
määräämisperiaate (dispositiivinen periaate) / virallisperiaate (offisiaaliperiaate) kuka voi määrätä oikeudenkäynnin aloitettavaksi ja lopetettavaksi ja kuka määrittää oikeudenkäynnin kohteen? käsittelymenetelmä / tutkintamenetelmä kenen tehtävänä oikeudenkäynnissä tarvittavien tosiseikkojen esittäminen ja todisteiden hankkiminen?

55 Määräämisperiaate (dispositiivinen periaate)
asianosaisella on valta määrätä haluaako oikeussuojaa, missä laajuudessa haluaa oikeussuojaa, missä muodossa haluaa oikeussuojaa tuomioistuin ei voi tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut, tuomioistuin ei voi ottaa huomioon oikeustosiseikkaa, johon asianosaiset eivät ole vedonneet, kanne on hyväksyttävä siltä osin kuin vaatimus myönnetty oikeaksi, kanne hylättävä siltä osin kuin siitä luovuttu, asianosaiset voivat tehdä haluamansa sisältöisen sovinnon, tunnustettu tosiseikka riidaton: ei kaipaa enempää näyttöä, asianosaiset disponoivat todistuskeinoista

56 Virallisperiaate tuomioistuin toimii asianosaisten vaatimuksista riippumatta menettelyn kulusta päättää tuomioistuin tuomioistuin voi ottaa huomioon sellaisiakin seikkoja, joihin asianosainen ei ole vedonnut asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu (indispositiiviset asiat) noudatetaan osittain virallisperiaatetta

57 Käsittelymenetelmä / tutkintamenetelmä
oikeudenkäynnin eteenpäin vieminen ja oikeudenkäyntiaineiston hankinta kuuluvat asianosaisille, tuomioistuin keskittyy muodolliseen prosessinjohtoon tutkintamenetelmä asian selvittämisvelvollisuus ja –vastuu kuuluu tuomioistuimelle (materiaalinen prosessinjohto) siviiliprosessissa noudatetaan pääasiassa käsittelymenetelmää tai yhteistoimintamenetelmää

58 Tuomioistuimen rooli siviiliprosessissa
materiaalinen prosessinjohto: sen selvittäminen mitä asianosaiset oikeudenkäynnissä tahtovat huolehdittava siitä, että asia tulee perusteellisesti käsitellyksi ja ettei siihen sekoiteta mitään, mikä ei siihen kuulu aineiston selventäminen, täydentäminen ja rajoittaminen sekä asianosaisten informointi muodollinen prosessinjohto: prosessin ulkoisen kulun tarkoituksenmukainen järjestäminen

59 Siviilikanteiden tyypit
suorituskanteet (velvoittamiskanteet) kantaja vaatii, että vastaaja velvoitettaisiin johonkin suoritukseen vahvistuskanteet kantaja pyrkii saamaan tuomioistuimen vahvistuksen sille, että tietty oikeussuhde hänen ja vastaajan välillä on olemassa (positiivinen vahvistuskanne) tai ei ole olemassa (negatiivinen vahvistuskanne) muotoamiskanteet pyyntö saada tuomio, joka itsessään muuttaa tiettyä voimassaolevaa oikeussuhdetta tai oikeustilaa

60 a2. Siviiliprosessin vireilletulo ja eteneminen

61 Siviiliprosessin vireilletulo
asianosaisen aloitteesta kirjallinen haastehakemus tuomioistuimeen (alioikeuden kanslia) OK 5:1 kantajan pyyntö, että toinen henkilö haastetaan vastaamaan haastehakemuksesta ilmenevään vaatimukseen eli kanteeseen kanne määrittää oikeudenkäynnin rajat

62 Haastehakemuksen sisältö OK 5:2
nimet, yhteystiedot yksilöity vaatimus yksityiskohtaiset oikeustosiseikat, joihin vaatimus perustuu mahdollisuuksien mukaan todisteet, jotka aikoo esittää, ja mitä aikoo kullakin todisteella näyttää toteen asiakirja, johon vaatimus perustuu sekä kirjalliset todisteet oheistettava oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus millä perusteella tuomioistuin toimivaltainen (ellei muuten ilmene)

63 Suppea haastehakemus OK 5:3
suppeampi haastehakemus jos kantajan käsityksen mukaan riidaton asia ja koskee tietyn määräistä saamista, hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka häätöä vain seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu (ei tarpeen ilmoittaa todisteita)

64 Haastehakemuksen tutkiminen ja haasteen antaminen
kun asia on tullut vireille, alkaa asian kirjallinen valmistelu yleensä kansliakäsittelynä yhden tuomarin toimesta jos haastehakemus puutteellinen: täydennyskehotus - päätös tutkimatta jättämisestä, jos ei korjata määräajassa (OK 5:5) mahdollisuus suoraan hylätä hakemus, jos selvästi perusteeton (OK 5:6) käytännössä harvinaista kirjallinen haaste vastaajalle (OK 5:8-12)

65 Tiedoksianto (OK 11 luku)
todisteellisen tiedoksiannon tavat postitse saantitodistusta vastaan virkakirjeenä, vastaanottotodistuksella haastemiehen toimesta jos epäillään välttelevän tiedoksiantoa: sijaistiedoksiannon mahdollisuus (samaan talouteen kuuluvalle / liikkeenharjoittajan työntekijälle / paikalliselle poliisiviranomaiselle) kuulutus kansainvälinen yhteistyö

66 Vastaajan vastaus jos vastaaja myöntää kanteen, KO antaa tuomion kantajan hyväksi (OK 5:27) jos vastaaja ei vastaa (tai kiistää perusteluitta / selvästi merkityksettömin perustein), KO voi dispositiivisessa asiassa antaa yksipuolisen tuomion (OK 5:13) jos vastaaja kiistää kanteen, asian käsittelyä jatketaan (OK 5:13) kirjallisen valmistelun jatkaminen (OK 5:15 a) valmisteluistunto (OK 5:15 c) suoraan pääkäsittely (OK 5:15 b) ratkaiseminen kirjallisen valmistelun perusteella (OK 5:27 a)

67 Kanteen peruuttaminen / kanteesta luopuminen
kantaja voi peruuttaa kanteen: juttu jää sillensä, asiassa ei anneta ratkaisua, asiassa voidaan nostaa uusi kanne sen jälkeen, kun vastaaja vastannut, mahdollista vain, jos vastaaja ei vaadi tuomiota (OK 14:5) kantaja voi myös luopua kanteesta (ilmoittaa tuomioistuimelle, että kanne voidaan hylätä): tuomioistuin antaa hylkäävän tuomion, samassa asiassa ei voida enää nostaa uutta kannetta (OK 5:13, OK 5:14, OK 5:27, OK 12:13)

68 Suullinen valmisteluistunto OK 5:17-26
istunnossa selvitettävä, mistä asianosaiset ovat erimielisiä ja onko sovintomahdollisuuksia asianosaisten suullisesti ilmoitettava kaikki vaatimukset ja niiden perusteet sekä aiotut todisteet & otettava kantaa kaikkeen vastapuolen lausumaan tuomioistuimen pyrittävä saamaan asianosaiset sopimaan asia tuomioistuin voi vahvistaa sovinnon (OK 5:27, OK 20 luku) kirjallinen yhteenveto poikkeuksellisesti suullisesti tavoitteena, että pääkäsittely voidaan viedä sujuvasti ja yllätyksettömästi läpi (yhtäjaksoisuus)

69 Prekluusio (OK 6:9) prekluusio pääsääntönä
asiassa, jossa sovinto on sallittu ei saa pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan/todisteeseen, johon ei ole vedonnut valmistelussa vrt. jos pätevä syy vrt. todiste voidaan ottaa vastaan, jos asianosaiset siihen suostuvat

70 Pääkäsittely (OK 6:2) TI selostaa yhteenvedon avulla, mihin asian valmistelussa päädytty tiedustelee vastaavatko esitetyt vaatimukset edelleen asianosaisten kantaa asianosaiset perustelevat kantaansa & lausuvat vastapuolen perustelujen johdosta todistelu loppulausunnot

71 Asianosaisen läsnäolovelvoite (OK 12:6)
valmistelu asianosainen määrätään saapumaan henkilökohtaisesti, jos henkilökohtaisen läsnäolon katsotaan edistävän asian valmistelua pääkäsittely asianosainen määrätään saapumaan henkilökohtaisesti sakon uhalla, jollei katsota, ettei henkilökohtainen läsnäolo asian selvittämiseksi ole tarpeen riita-asiassa, jossa sovinto ei sallittu kehotettava aina saapumaan tuomioistuimeen sakon uhalla

72 Asianosaisen poissaolo
jos molemmat osapuolet poissa: asia jätetään sillensä (OK 12:9) jos vastapuoli jäänyt pois: dispositiivisessa asiassa asiaosaisen vaatimuksesta yksipuolinen tuomio (OK 12:10) tai jos vastaaja jo vastannut kanteeseen: oikeus saada asia ratkaistuksi tuomiolla (OK 12:11) OK 12:11 ei koske valmistelua (KKO 2000:22) indispositiivisessa asiassa jos kantaja ei saavu paikalle: asia sillensä (OK 12:18) jos vastaaja ei saavu paikalle korkeampi uhkasakko, nouto (OK 12:19) ratkaisu, jos asia saadaan riittävästi selvitetyksi tai sillensä, jos kantaja ei vaadi ratkaisemista (OK 12:21)

73 Tuomio tuomioistuimen pääasiaratkaisu: tuomio (OK 24:1)
suullisesti pääkäsittelyn päätyttyä TAI laajassa ja vaikeassa asiassa 14 päivän sisällä pääkäsittelyn päättymisestä (OK 24:8) tuomio on perusteltava (OK 24:4) huomioon vain oikeudenkäyntiaineisto, joka esitetty pääkäsittelyssä (OK 24:2) äänestyksessä voittaa mielipide, jota jäsenten enemmistö kannattanut, äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja kannattanut (OK 23:6) lainvoima / oikeusvoima

74 Siviiliprosessin kulku
haastehakemus, vireilletulo kirjallinen valmistelu, haaste vastaajalle vastaaja kiistää vastaaja ei vastaa vastaaja myöntää suullinen valmistelu tuomio OK 5:27a yksipuolinen tuomio tuomio pääkäsittely sovinto yksipuolinen tuomio tuomio, jos kanteesta luovuttu tai kanne myönnetty tuomio

75 Oikeudenkäyntikulut riita-asiassa
pääsääntö: jutun hävinnyt osapuoli velvollinen korvaamaan voittaneen asianosaisen tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kulut (OK 21:1) poikkeuksia: indispositiiviset asiat (OK 21:2) osittainen voitto (OK 21:3) tarpeeton oikeudenkäynti (OK 21:4) velvollisuuden vastaisen menettelyn aiheuttamat kulut (OK 21:5) oikeudellisesti erityisen epäselvä asia (OK 21:8 a) kohtuuttomuus (OK 21:8 b)

76 Hakemuslainkäyttö (OK 8 luku)
esim. lainhuuto, pesänjakajan tai edunvalvojan määrääminen, avioero vireille hakemuksella (OK 8:1) ei kaksiasianosaissuhdetta silti voi olla tarpeen varata jollekin henkilölle tilaisuus tulla kuulluksi (OK 8:5-6) käsittely kansliassa tai istunnossa (OK 8:3) ratkaisuna yleensä päätös (ei tuomio) (OK 8:10)

77 Riita-asioiden sovittelu tuomioistuimissa
laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa (L /663) oikeudenkäynnille vaihtoehtoinen sovittelumenettely osapuolten suostumus & asian soveltuvuus menettelyyn & tarkoituksenmukaisuus (3 §, 4 §) sovittelijana ao. tuomioistuimen tuomari (5 §) sovinto voidaan vahvistaa tuomioistuimessa (8 §) täytäntöönpanokelpoisuus

78 Ryhmäkanne ryhmäkannelaki (L 13.4.2007/444)
kantaja ajaa kannetta kanteessa määritellyn ryhmän puolesta (1 §) kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset riita-asiat (1 §) samaa vastaajaa vastaan vaatimuksia, jotka perustuvat samoihin tai samankaltaisiin seikkoihin (2 §) käsittely ryhmäkanteena tarkoituksenmukaista (2 §) ryhmä riittävän täsmällisesti määritelty (2 §) kuluttaja-asiamies panee kantajana vireille & käyttää puhevaltaa (4 §) ryhmään ilmoittautuminen (8 §) käsittely riita-asiain käsittelyjärjestyksessä määrätyissä tuomioistuimissa (1 §, 3 §)

79 b. Rikosprosessi

80 b1. Rikosprosessin periaatteita ja asianosaisten rooli prosessissa

81 Euroopan ihmisoikeussopimus, art. 6
syyttömyysolettama rikoksesta syytetyn vähimmäisoikeudet: tieto syytteiden sisällöstä ja perusteista ymmärtämällään kielellä riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä tarvittaessa oikeusapua korvauksetta oikeus kuulustella/kuulusteluttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan oikeus saada maksutta tulkin apua, jos ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä

82 Rikosprosessin keskeisiä periaatteita
in dubio pro reo epäselvässä tapauksessa tuomittava syytetyn eduksi, syyttäjällä todistustaakka in dubio pro mitius lakia sovellettava sen tulkinnan mukaisesti, joka johtaa syytetyn kannalta lievempään lopputulokseen in favor defensionis puolustuksen suosimisperiaate: pyritään takaamaan syytetyn tasavertainen asema syyttäjään nähden prosessissa

83 Syyttömyysolettama ja vaitiolo-oikeus
syytettyä pidetään syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on tuomioistuimessa näytetty toteen vaitiolo-oikeus syytetyn ei tarvitse millään tavalla osallistua syyllisyyskysymyksen selvittämiseen – voi pysyä passiivisena, ei totuudessapysymisvelvollisuutta

84 Asianosaisten rooli rikosprosessissa
akkusatorinen / inkvisitorinen menetelmä akkusatorinen menetelmä: aloite prosessin käynnistämiseen tuomioistuimen ulkopuolelta, syyttäjän tehtävänä huolehtia oikeudenkäynnin eteenpäin viemisestä ja tarpeellisen oikeudenkäyntiaineiston hankkimisesta inkvisitorinen menetelmä: tuomioistuin tekee aloitteen prosessin käynnistämiseksi ja hankkii tarvittavan oikeudenkäyntiaineiston nykyinen rikosprosessi akkusatorista

85 Syyttäjäorganisaatio
L yleisistä syyttäjistä, A valtakunnansyyttäjänvirastosta, L kihlakunnansyyttäjästä kaksiportainen syyttäjälaitos valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä, valtionsyyttäjät johtava kihlakunnansyyttäjä, kihlakunnansyyttäjät, apulaissyyttäjät

86 Syyttäjien tehtävät yhteistyö poliisiviranomaisten kanssa esitutkinnassa syyteharkinta syytteen ajaminen tuomiovalta rangaistusmääräysasioissa

87 Asianomistaja oikeuskirjallisuus ja oikeuskäytäntö määrittävät
rikosoikeudellinen määritelmä: rikoksen kautta välittömästi loukatun tai vaarannetun oikeushyvän eli oikeudellisesti suojatun edun haltija prosessioikeudellinen määritelmä (Granfelt, 1925) rikoksen kautta ensi kädessä loukatun oikeushyvän haltija se, jolle välittömästi rikoksen kautta syntynyt yksityinen oikeudellinen vaade se, jonka oikeuspiiriä tapahtunut politiarikkomus välittömästi vaarantaa

88 Asianomistajan asema prosessuaalisessa mielessä asianomistaja on henkilö, jolla on oikeus vaatia rikoksesta rangaistusta toissijainen syyteoikeus: asianomistaja voi nostaa syytteen, mikäli syyttäjä ei nosta syytettä / peruuttaa syytteen (ROL 1:14-15) oikeus yhtyä syyttäjän ajamaan syytteeseen (ROL 1:14) asianomistajarikoksissa syyttäjä ei saa nostaa syytettä ilman asianomistajan syyttämispyyntöä (ROL 1:2) oikeudenkäyntiavustaja (ROL 2:1 a) ja/tai tukihenkilö (ROL 2:3) asianomistajalla oikeus esittää rikokseen perustuvia yksityisoikeudellisia vaatimuksia syyteasian yhteydessä (ROL 3 luku)

89 Yksityisoikeudelliset vaatimukset rikosprosessissa (ROL 3 luku)
adheesioprosessi: rikokseen perustuvat yksityisoikeudelliset vaatimukset voidaan käsitellä rikosasian yhteydessä (ROL 3:1) vaatimuksen tulee perustua syytteessä esitettyyn tapahtumainkulkuun tuomioistuin voi erottaa yksityisoikeudellisen vaatimuksen käsittelyn omaksi riita-asiain oikeudenkäynniksi (ROL 3:3) syyttäjä voi asianomistajan pyynnöstä ajaa yksityisoikeudellisia vaatimuksia (ROL 3:9) jos voi tapahtua ilman olennaista haittaa, eikä ole ilmeisen perusteeton

90 Syytetty syytetty / vastaaja: henkilö johon rangaistusvaatimus (syyte) kohdistetaan esitutkinnassa: epäilty langettavan tuomion jälkeen: tuomittu ei velvollisuutta myötävaikuttaa asian selvittämiseen, ei velvollisuutta pysyä totuudessa oikeus käyttää avustajaa – vrt. ei velvollisuutta tähän (OK 15:1, ROL 2:1) eräissä tapauksissa tuomioistuimen määräämä julkinen puolustaja (ROL 2:1)

91 b2. Rikosprosessin vaiheet

92 Esitutkinta EsitutkintaL 30.4.1987/449
selvityksen hankkiminen siitä, onko riittävää aihetta syytteen nostamiseen esitutkinnan pääperiaatteet: ilman aiheetonta viivytystä (6 §) objektiivisuusperiaate (7 §) syyttömyysolettama (7 §) välttämättömyys ja hienotunteisuus (8 §) esitutkinnan toimittaminen kuuluu poliisille (13 §) tutkinnanjohtajana yleensä pidättämiseen oikeutettu virkamies (14 §)

93 Syyteharkinta esitutkinnan päätyttyä asia siirtyy syyttäjälle syyteharkintaa varten täyttääkö teko jonkin rikoksen tunnusmerkistön? onko todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi (näytön riittävyys)? syyttämättä jättäminen ellei näyttö yllä syytekynnykseen tai teko ei ole rikos syyttäminen / syyttämättä jättäminen / rangaistusmääräyksen antaminen

94 Syytepakkoperiaate / opportuniteettiperiaate
pääsääntönä syytepakkoperiaate (legaliteettiperiaate) virallisella syyttäjällä ehdoton velvollisuus nostaa syyte, kun sen edellytykset täyttyvät (ROL 1:6) poikkeus: eräissä tapauksissa tarkoituksenmukaisuusperiaate (opportuniteettiperiaate) seuraamusluonteinen syyttämättäjättäminen (teon vähäisyys, tekijän nuoruus, kohtuuttomuus, konkurrenssi) (ROL 1: 7-8)

95 Haastehakemus, ROL 5:3 vastaaja asianomistaja
syytteenalainen teko, tekoaika ja –paikka, muut tiedot jotka tarvitaan teon kuvailemiseksi rikos johon syyttäjä katsoo vastaajan syyllistyneen vaatimus ja lainkohdat, johon se perustuu asianomistajan vaatimukset, joita syyttäjä ajaa syyteasian yhteydessä todisteet, joita aikoo esittää sekä, mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen syytteen nostamisen edellytyksenä oleva asianomistajan pyyntö / suostumus tuomioistuimen toimivallan perustavat seikat, ellei toimivalta muuten ilmene haastehakemuksesta

96 Kanteenmuutoskielto ja syytesidonnaisuus
kanteenmuutoskielto (ROL 5:17) syytettä ei saa oikeudenkäynnin aikana muuttaa syyttäjä voi rajoittaa syytettään, ilmoittaa toisen lainkohdan kuin haastehakemuksessa, vedota uuteen seikkaan syytteen tueksi tuomioistuin voi sallia syytteen laajentamisen koskemaan saman vastaajan toista (samantapaista) tekoa syytesidonnaisuus: tuomioistuin on sidottu syytteen teonkuvaukseen (ROL 11:3) tuomioistuin ei ole sidottu syyttäjän ilmoittamaan rikosnimikkeeseen

97 Haaste jos haastehakemus puutteellinen tuomioistuin voi pyytää syyttäjältä täydennystä määräajassa (ROL 5:5) tuomioistuin antaa haasteen (ROL 5:8) vastaajaa kehotetaan vastaamaan häntä vastaan esitettyihin vaatimuksiin (ROL 5:9) ilmoittamaan kantansa ja mahdollisen kiistämisen perusteet sekä ilmoittamaan todisteet, joihin vetoaa

98 Vastaajan vastaus, suullinen valmistelu
vastaajan vastaus kirjallisesti määräajassa tai suullisesti istunnossa (ROL 5:9) mahdollisesti suullisen valmistelun istunto (ROL 5:10) jos pääkäsittelyn keskittäminen edellyttää tällaisen järjestämistä (esim. asian laajuus)

99 Pääkäsittely ROL 6:7 syyttäjä esittää vaatimukset perusteineen Alku-
keskustelu syyttäjä esittää vaatimukset perusteineen asianomistaja esittää vaatimukset perusteineen vastaaja vastaa vaatimuksiin lyhyesti syyttäjä selostaa tapahtumat, asian taustan ja sivuaa näyttöä asianomistaja selostaa omalta osaltaan tapahtumat vastaaja/asiamies selostaa omalta osaltaan tapahtumat & ottaa kantaa rubrisointiin ja korvausvaatimuksiin Todistelu kirjalliset todisteet, selostetaan todisteiden sisältö asianomistajan kuuleminen todistelutarkoituksessa vastaajan kuuleminen todistelutarkoituksessa todistajien kuuleminen Loppu- keskustelu näytön arviointi, johtopäätökset syyllisyyskysymykseen, oikeudellinen arviointi seuraamuskysymys vahingonkorvaukset Tuomio

100 Tuomio (ROL 11 luku) heti / laajassa ja vaikeassa asiassa 14 pv:n kuluessa (ROL 11:7) tai niin pian kuin mahdollista äänestystapauksessa voittaa se mielipide, jota enemmistö on kannattanut (ROL 10 luku) tasatilanteessa vastaajalle lievempi mielipide

101 Vastaajan poissaolo rikosasiassa
syytetyn läsnäolo pääsääntönä (ROL 8:1) vrt. jos henkilökohtaisen läsnäolon ei katsota olevan tarpeen asian selvittämiseksi tietyissä tapauksissa voidaan ratkaista syytetyn poissaolosta huolimatta jos kutsuttu pääkäsittelyyn uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta ja rangaistus enintään sakkoa tai 3 kk vankeutta (tai syytetyn suostumuksella enintään 6kk vankeutta) (ROL 8:11-12) tuomio (ei yksipuolinen tuomio) uhkasakko / nouto syytetyn läsnäolon turvaamiseksi (ROL 8:5)

102 Ratkaiseminen pääkäsittelyä toimittamatta (ROL 5 a luku)
kirjallinen, summaarinen rikosprosessi tunnustettuja tekoja varten syytetyn täysi-ikäisyys, suostumus ja tunnustus pääkäsittelyn järjestäminen kokonaisuutena arvioiden tarpeetonta asianomistaja ei vaadi pääkäsittelyn toimittamista ei säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko – 2 v. ei voida tuomita ankarampaa rangaistusta kuin 9 kk vankeutta 6 kk, jos ei varattu tilaisuutta suullisen lausuman antamiseen

103 suostumus kirjalliseen
Rikosprosessin kulku esitutkinta asian päättyminen esitutkintaan syyteharkinta syyttämättä- jättämispäätös / rangaistusmääräys- menettely haastehakemus ja haaste kirjallinen vastaus / suullinen valmistelu suostumus kirjalliseen käsittelyyn pääkäsittely tuomio

104 Todistelukustannukset ja muut oikeudenkäyntikulut (ROL 9 luku)
syytetty, joka tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen on velvollinen korvaamaan aiheutuneet todistelukustannukset valtiolle (ROL 9:1) mahdollista kohtuullistaa / jättää tuomitsematta (rikoksen laatu, tuomitun henkilökohtaiset ja taloudelliset olot) jos syyte hylätään, jätetään tutkimatta tai jätetään sillensä: valtio velvollinen korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (ROL 9:1 a) asianomistajan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus oikeudenkäymiskaaren ja oikeusapulain säännösten mukaisesti (ROL 9:11)

105 Lähestymiskielto L lähestymiskiellosta (L 4.12.1998/898)
perusteltu aihe olettaa, että tulisi tekemään henkeen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen (2 §) perusmuotoinen / laajennettu kielto / perheensisäinen lähestymiskielto kirjallinen / suullinen pyyntö (5 §) tiedoksi kieltoon määrättäväksi vaaditulle (5 §) vrt. väliaikainen voidaan määrätä kuulematta rikosprosessin säännöt soveltuvin osin voimassa (6 §)

106 Sovittelu L rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (L /1015) rikokset, joiden arvioidaan soveltuvan soviteltaviksi laatu, tekotapa, tekijän ja uhrin välinen suhde yms. Ei alaikäiseen kohdistuneita rikoksia, jos uhrilla erityinen suojan tarve suostumus, tarkoituksenmukaisuus rikokseen perustuvat vahingonkorvausvaatimukset / muut vähäiset riita-asiat sovittelussa syntyneen sopimuksen huomioonottaminen asianomistajarikoksissa syytetoimet yleensä raukeavat virallisen syytteen alaisissa rikoksissa usein syyttämättäjättäminen (kohtuusperuste) tuomioistuin voi jättää tuomitsematta tai ottaa sovittelun huomioon rangaistusta määrättäessä

107 VI Todistelu

108 Todistustaakka (OK 17:1) todistustaakkanormit osoittavat kumpi osapuoli kärsii haittaseurauksen riittävän näytön puuttumisesta tuomioistuimen ratkaisupakko siviiliprosessissa kantaja näyttää toteen ne seikat, jotka tukevat kannetta / vastaajan näytettävä ne seikat, joihin vetoaa rikosasioissa syyttäjä näyttövelvollinen in dubio pro reo

109 Vapaa todistusteoria OK 17:2: ”Oikeuden tulee harkittuaan huolellisesti kaikkia esiintulleita seikkoja, päättää, mitä asiassa on pidettävä totena…” vapaa todistusharkinta vapaa todistelu todistusharkinta pystyttävä perustelemaan (OK 24:4)

110 Poikkeukset vapaasta todistelusta
kirjalliset kertomukset (OK 17:11, OK 17:32) tuomarilla yksityisesti olevat tiedot asiaan vaikuttamaton/tarpeeton todistelu (OK 17:7) oikeus kieltäytyä todistamasta, vaitiolo-oikeus/-velvollisuus (OK 17:20, OK 17:23, OK 17:24)

111 Todistelua ei tarvita yleisesti tunnettu/viran puolesta tiedetty asia (OK 17:3) jura novit curia dispositiivisissa riita-asioissa: tunnustetut tosiseikat / tosiseikat, joista osapuolet yksimielisiä (OK 17:4)

112 Todistuskeinot kirjalliset todisteet (OK 17:11b-17)
todistajat (OK 17:18-43) asiantuntijat (OK 17:44-55) tuomioistuimen määräämät asiantuntijat vrt. asianosaisen käyttämä asiantuntija (OK 17:55) katselmus (OK 17:56-60) asianosaisen kuuleminen (OK 17:61-65) vapaa kuulustelu / kuulustelu totuusvakuutuksen nojalla