Tiilimäen päiväkodin Varhaiskasvatussuunnitelma. Porin päivähoidon toiminta-ajatus Päivähoidon toiminnan tarkoituksena on vastata joustavasti erilaisiin.

Esitys aiheesta: "Tiilimäen päiväkodin Varhaiskasvatussuunnitelma. Porin päivähoidon toiminta-ajatus Päivähoidon toiminnan tarkoituksena on vastata joustavasti erilaisiin."— Esityksen transkriptio:

1 Tiilimäen päiväkodin Varhaiskasvatussuunnitelma

2 Porin päivähoidon toiminta-ajatus Päivähoidon toiminnan tarkoituksena on vastata joustavasti erilaisiin päivähoidon tarpeisiin Porin muuttuvissa olosuhteissa monipuolisin ja laadukkain toimintamuodoin. Päivähoito huomioi lasten yksilölliset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja erityisen tuen tarpeet sekä tukee perheitä heidän kasvatustehtävässään ja vanhemmuudessaan.

3 Tiilimäen päiväkodin toiminta-ajatus  Luomme turvallisen, lämpimän sekä kodinomaisen ilmapiirin.  Vietämme kiireetöntä ja mukava yhdessäolo aikaa lasten kanssa. Työntekijät ovat lapsia varten ja panostamme läsnäoloon lasten kanssa.  Huomioimme lasten yksilöllisyyden.  Haluamme yhteistyön vanhempien kanssa olevan avointa, luottavaa ja rehellistä.  Luomme lasten itsetunnon myönteistä kehitystä tukevan kasvu- ja oppimisympäristön.  Toimintamme on arjenlähtöistä.  Tiilimäen päiväkodissa eletään luonnonläheisesti hyvää ja kiireetöntä arkea lämpimässä vuorovaikutussuhteessa. Päiväkodissamme kasvaa iloisia ja hyväkäytöksisiä, toiset huomioonottavia lapsia.

4 1. Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet  KUVA!

5 1.1 Arvoperusta  erilaisuuden hyväksyminen  lapsen yksilöllisyyden huomioiminen  turvallinen ja lämmin kasvatusilmapiiri  tasa-arvoinen ja tasapuolinen lasten kohtaaminen  asiakaslähtöisyys  luottamus vanhempien kanssa  avoin ja rehellinen vuorovaikutus päivähoidon ja perheiden välillä  aikuinen on lasta varten ja läsnä lapsille  lasten kuuleminen

6 1.2 Hyvinvoiva lapsi  Tuntee olonsa turvalliseksi.  Tuntee olevansa hyväksytty ja saa oikeudenmukaista kohtelua.  On luottavainen.  Uskaltaa näyttää kaikki tunteensa, niin positiiviset kuin negatiivisetkin.  Perustarpeista on huolehdittu.  Rakentaa positiivisen palautteen kautta itsetuntoaan sekä minäkuvaansa.  Saa onnistumisen kokemuksia ja erilaisia elämyksiä.  Tuntee kuuluvansa joukkoon.

7 1.3 Päivähoidon tavoitteet  Huolehditaan lapsen perushoidosta.  Kannustetaan ja tuetaan lasta itsenäisyyteen sekä omatoimisuuteen.  Vahvistetaan lapsen itsetuntoa.  Luodaan turvallinen ja hyvän ilmapiirin omaava kasvatusympäristö.  Harjoitellaan hyviä käytöstapoja.  Vahvistetaan lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitoja.  Toiminta on lapsen kehitystasoa vastaavaa.

8 2. Varhaiskasvatusympäristö

9 2.1 Fyysinen ympäristö  Tiilimäen päiväkodissa toimii toimintakautena 2015-2016 kaksi kokopäivä ryhmää. Menninkäiset ovat 3-6-vuotiaiden ryhmä ja Päivänsäteet ovat alle 4-vuotiaiden ryhmä.  Ulko- ja sisätilojen turvallisuus on tärkeää.  Erilaiset välineet ja materiaalit ovat lasten saatavilla. Näin he voivat aktiivisesti omaa mielikuvitusta käyttäen hyödyntää niitä leikeissä.  Myös oppimisympäristöä muokataan toimintaamme tukevaksi niin, että tilat mahdollistavat toiminnallisen oppimisen, omaehtoisen liikkumisen ja leikkimisen. Ympäristö innostaa lasta monipuoliseen tutkimiseen sekä leikkiin.  Lapsilla on mahdollisuus leikkiä omaa kehitystasoaan vastaavia leikkejä sekä saada kehitystasonsa mukaista toimintaan ja liikuntaa.  Luomme esteettisesti miellyttävän kodinomaisen ympäristön lapsille.

10 2.2. Psyykkinen ympäristö  Huomioimme lapset ja heidän erilaiset tarpeensa yksilöllisesti.  Arvostamme ja hyväksymme lapset sellaisina kuin he ovat. Annamme lapsille tilaa ja aikaa kehittyä omaa tahtia sekä olla oma itsensä.  Päiväkotimme on avoin, joustava, iloinen, turvallinen ja positiivinen kasvatusympäristö.  Lapsi tulee kuulluksi ja aikuinen on läsnä häntä varten.  Psyykkinen ympäristömme on lapsen itsetuntoa tukeva ja myönteistä minäkuvaa vahvistava.

11 2.3 Sosiaalinen ympäristö  Takaamme päiväkodin arjessa lapsille tutut ja turvalliset aikuiset.  Toimimme yhteisten sovittujen sääntöjen mukaisesti.  Sääntöjä on pohdittu myös yhdessä lasten kanssa.  Ratkaisemme lasten kanssa yhdessä erilaisia ristiriitatilanteita sekä ohjaamme lapsia ratkaisemaan niitä näyttämällä mallia.  Tuemme lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja kaverisuhteiden muodostumista. Ketään ei jätetä yksin, vaan aikuinen auttaa tarvittaessa löytämään kaverin kaikille.  Aikuinen näyttää lapsille arjessa mallia sekä esimerkkiä omalla toiminnallaan ja käytöksellään.

12 3. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa  Kasvattaja:  luo lapsille päiväkodissa turvallisen ilmapiirin ja ympäristön.  toimii lapsille itse mallina ja esimerkkinä omalla käyttäytymisellään.  kuuntelee lasta, on lapsille läsnä sekä huomioi jokaisen lapsen arvokkaana ja tärkeänä yksilönä.  on tukeva, innostava sekä kannustava lapsille.  suunnittelee, toteuttaa sekä arvioi omaa työtään ja toimintaansa jatkuvasti. Tärkeää on myös, että kasvattaja pitää yllä omaa ammattitaitoaan.  on osana moniammatillista kasvatusyhteistyötä, jota tehdään eri tahojen kanssa.  tukee ja auttaa perheitä kasvatustyössä.

13 4. Lapselle ominainen tapa toimia

14 4.1 Leikkiminen  Leikki on välttämätöntä lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Lapsi oppii leikin kautta. Leikki opettaa ymmärtämään sosiaalista vuorovaikutusta, moraalia ja arvoja.  Leikissä lapsi harjoittelee erilaisia sääntöjä sekä rooleja.  Aikuisten tehtävä on taata lapsille riittävä aika pitkäkestoiseen leikkiin.  Aikuinen auttaa, ohjaa, mallintaa sekä rikastuttaa lasten leikkiä.  Leikin kannalta tärkeää on, että on erilaiset tilat sekä välineet, jotka tukevat ja mahdollistavat monipuolisen leikin.

15 4.2 Liikkuminen  Lapsilla on mahdollisuus omaehtoiseen liikkumiseen.  Liikumme monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä.  Vähintään kerran viikossa on aikuisen ohjaamaa liikuntaa, jossa näkyy myös tavoitteellisuus.  Erilaiset liikuntavälineet ovat lasten saatavilla, jolloin he voivat hyödyntää niitä myös leikeissään.  Päivittäinen liikuntasuositus toteutuu päiväkodin arjessa.

16 4.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu  Kannustamme lasta ilmaisemaan itseään taiteen kautta.  Tuemme lasten omia mielenkiinnon kohteita ja mahdollistamme niiden harjoittamisen päiväkodissa.  Hyödynnämme päiväkodissa taiteen eri muotoja mm.:  Musiikkia laulujen ja leikkien  Teatteri- ja näyttämötaidetta: teatterikäyntejä ja nukketeatteria.  Kuvataidetta eri muodoissa.  Elokuva- ja mediataidetta.  Kirjallisuustaidetta: kirjat, sadut,  lorut ja runot.

17 4.4 Tutkiminen  Ohjaamme lasta tutkimaan, havaitsemaan sekä tekemään johtopäätöksiä ympäristöstä.  Pohdimme asioita yhdessä lasten kanssa ja vastaamme lapsen pohdintoihin asiallisesti.  Kehitämme lapsen kiinnostusta ja motivoimme halua oppia.  Havainnoimme mikä lasta ympäristössä kiinnostaa sekä sitä, mitä lapsi havainnoi ja rikastutetaan tätä.  Kannustamme lasta aktiiviseen ajatteluun.  Teemme ja opimme asioita yhdessä.  Kannustamme lasta aina ympäristön havainnointiin sekä pohdintaan, sillä oppiminen alkaa aina ihmettelystä.

18 4.5 Kielellinen ilmaisu ja kommunikointi  Puheen, kielen ja kommunikoinnin kehitys pohjautuu vuorovaikutukseen.  Rohkaistaan lasta puhumaan, ilmaisemaan itseään, tarpeitaan ja toiveitaan sekä kuuntelemaan muita.  Kielen avulla lapsi oppii jäsentämään ympäröivää maailmaa.  Kielellisen kehityksen tukena käytetään muun muassa satuja, riimejä, loruja, lauluja, kuvia ja tukiviittomia.  Lapsen kielen kehityksen tukeminen tapahtuu luontevasti arjen toiminnoissa.

19 5. Sisällölliset orientaatiot

20 5.1 Matemaattinen orientaatio  Tarkoituksena on herätellä lapsen matemaattista kiinnostusta erilaisten välineiden, pelien ja leikkien kautta.  Päiväkodissa matematiikka on vertailua, luokittelua ja laskemista leikinomaisesti sekä toiminnallisesti arkielämän tilanteissa: ruokailut, pukeutumiset, laulut, leikit, kirjat ja ulkoilut.  Kasvattaja vertailee, päättelee ja laskee asioita lasten kanssa ja kiinnittää lasten huomion eri muotoihin sekä seuraa ajan kulkua yhdessä lasten kanssa.  Tuemme myös lapsen spontaania huomion kiinnittämistä matemaattisiin asioihin.  5-vuotiailla on omia NalleMatikka-tuokioita, joissa Karhuperheen mukana tutustutaan erilaisiin matemaattisiin käsitteisiin ja harjoitellaan niitä leikin kautta.

21 5.2. Luonnontie- teellinen orientaatio  Luonnossa liikkuminen on lapselle luontaista. Päiväkodissa hyödynnämme lähiympäristöä.  Luonto erilaisine eläimineen, kasveineen ja vuodenaikojen vaihteluineen tarjoaa lasta kiinnostavia ilmiöitä, joita havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla lapsi tutustuu ja syventyy luonnon ilmiöihin.  Kasvattaja pysähtyy lapsen havaintojen, mielenkiinnon kohteiden, kysymysten ja ihmettelyn äärelle ja mahdollistaa lapselle erilaisten ilmiöiden tutkimisen.  Tarkkailemme ja keskustelemme siitä, kuinka luonto muuttuu vuodenaikojen mukaan sekä havainnoimme ja keskustelemme päivittäin säästä.

22 5.3. Historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio  Historiallis-yhteiskunnallisen orientaation tarkoituksena on rakentaa lasten kanssa kuvaa menneisyydestä, nykyisyydestä ja vallitsevasta kulttuurista.  Päiväkodissa käsittelemme erilaisia perinteisiä juhlia, pyhiä sekä tapahtumia keskustelemalla, juhlimalla sekä huomioimalla ne päiväkodin arjessa. Lisäksi tutustumme perinteisiin erilaisin leikein, loruin, lauluin ja kirjoin.  Tärkeä osa historiallis-yhteiskunnallista sisältöaluetta päiväkodissamme ovat myös vierailut ja retket Satakunnan museoon, Korsmannin taloon, taidemuseoon, lähiympäristöön, puistoihin, Stadionille, toisiin päiväkoteihin sekä palvelukoti Honkalaan. Näiden vierailujen kautta saamme tietoa menneisyydestä, perinteistä sekä ympäröivästä yhteiskunnasta.

23 5.4. Esteettinen orientaatio  Tavoitteena on kiinnittää lapsen huomio esteettisiin asioihin.  Esteettinen orientaatio avautuu havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen, luomisen, kuvittelun ja intuition avulla.  Yhdessä lapsi ja kasvattaja tutustuvat lähiympäristöön, jonka myötä lapsi oppii huomaamaan ympäristön kauneuden ja pitämään huolta ympäristöstä. Tätä harjoittelemme esimerkiksi huolehtimalla päiväkodin pihasta.  Esteettisessä orientaatiossa on oleellista elämyksellisyys, kokemuksellisuus ja tunteet. Siihen kuuluvat liikunnan, musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen, käden taitojen sekä teatterin ja draaman sisällöt.  Päiväkodissa pyrimme huomioimaan esteettisyyden luomalla kodikkaan, viihtyisän ja tunnelmallisen ympäristön, jota koristavat lasten tekemät taideteokset.

24 5.5. Eettinen ja uskonnollis- katsomuksellinen orientaatio  Päiväkodissa tarkastellaan arvo- ja normimaailman kysymyksiä. Lasten päivittäinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joiden kautta voidaan pohtia oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa sekä totuutta ja valhetta. Myös oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, kunnioituksen ja vapauden kysymyksiä voidaan käsitellä luontevasti päivittäisten tapahtumien yhteydessä.  Harjoittelemme toisten huomioimista sekä oikeudenmukaisuutta.  Haluamme välittää lapsille mallia positiivisesta elämänasenteesta.  Haluamme, että lapset oppivat välittämään yhteisestä maailmastamme.

25  Uskonnollis-katsomuksellisen orientaation myötä lapset tutustuvat suomalaiseen kulttuuriin ja uskontoon. Keskeisessä roolissa ovat lasten omat kysymykset ja pohdinnat. Oleellista on erilaisuuden kohtaaminen ja suvaitsevaisuus.  Teemme yhteistyötä Teljän seurakunnan kanssa. Noin kerran kuukaudessa päiväkodissamme käyvät pappi sekä nuorisotyönohjaaja pitämässä meille Pikkukirkkoa. He siunaavat keväisin esikoululaiset koulutielle. Tämän lisäksi teemme yhteisiä kirkkoreissuja muiden päiväkotien kanssa.  Arjessa huomioimme uskonnollisia pyhiä sekä juhlia, joita vietämme lasten kanssa ja joista keskustelemme yhdessä.

26 6. Ryhmäkohtainen vasu Ryhmä laatii joka vuosi oman varhaiskasvatussuunnitelman toimintakauden alussa henkilökunnan tutustuttua lapsiin. Vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta sitä täydennetään sekä arvioidaan toimintavuoden aikana. Ryhmävasu laaditaan siten, että kaikki lapset voivat osallistua toimintaan ikätasonsa ja taitojen mukaisesti. Tavoitteena arjessa on lasten osallisuus toimintaa suunniteltaessa.

27  RUOKAILUKÄYTÄNNÖT  Ruokailuissa opetellaan hyviä ruokailutapoja, joihin kuuluu ”kiitos” ja ”ole hyvä” sekä muille ruokarauhan antaminen. Omassa pöydässä saa keskustella kavereiden ja aikuisen kanssa.  Kannustamme lapsia maistelemaan rohkeasti erilaisia ruokia. Lapset harjoittelevat ruuan ottamista. Itse otettu ruoka syödään.  Lapset osallistuvat ruokailun kattamiseen pikkuapulaisina aikuisen kanssa. He kattavat pöydät valmiiksi, kutsuvat kaikki syömään ja kertovat päivän ruuan.  Aikuinen ruokailee lasten kanssa näyttäen mallia hyvistä tavoista sekä keskustelemalla lasten kanssa ruuasta.

28  SIIRTYMÄTILANTEET:  Tilanteesta toiseen siirryttäessä porrastetaan mahdollisuuksien mukaan.  Tukena voidaan käyttää kuvia ja viihdytysleikkejä.  Siirtymätilanteissa opetellaan oman vuoron odottamista ja kärsivällisyyttä.

29  ULKOILU  Ulkoilu on tärkeä osa lapsen päivää. Sen ansiosta lapset jaksavat keskittyä, kun saavat raikasta ilmaa. Ulkoilu mahdollistaa vapaamman ja vauhdikkaamman liikkumisen.  Pyrimme ulkoilemaan säällä kuin säällä. Sen vuoksi on tärkeää, että lapsilla on sopivat ulkoiluvarusteet.  Ulkona leikitään yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti. Turvallisuudesta huolehtivat ulkoilua valvovat aikuiset.  Ulkoilemme päiväkodissa aamu- ja iltapäivisin.

30  SIISTEYSKASVATUS:  Kädet pestään heti päiväkotiin saapuessa ja ulkoilujen, ruokailujen ja wc:ssä käynnin yhteydessä.  Pienten ryhmässä harjoitellaan kuivaksi.  Isojen ryhmässä harjoitellaan omatoimisuutta wc:ssä.  Harjoitellaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista.  Huolehditaan hiusten siisteydestä ja pidetään hiukset kiinni. Näin estetään täiden leviäminen.

31  LEPO:  Kaikki lapset menevät ruokailun jälkeen lepäämään.  Lepohetken alussa kuunnellaan satuja/musiikkia.  Heräillä olevat lapset nousevat rauhalliseen toimintaan.

32 7. Kasvatuskumppanuus  Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista. Varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja kasvatusvastuu. Vanhemmat tuntevat yleensä omat lapsensa. Vanhempien tietämystä ja näkemyksiä kunnioitetaan varhaiskasvatuksessa.  Yhdessä vanhempien kanssa tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä kiinnitetään huomiota lasten vahvuuksiin.  Jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen Varhaiskasvatussuunnitelma, johon yhdessä vanhempien kanssa kirjoitetaan lapsen tarinaa. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan yhdessä sovitut asiat. Varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana on yhteinen kasvatusvastuu. Tavoitteenamme on käydä entistä osallistavampia kasvatuskeskusteluja vanhempien kanssa.  Henkilökunnalla on salassapitovelvollisuus.

33  Kasvatuskumppanuus on:  Avointa ja rehellistä päivittäin tapahtuvaa vuorovaikutusta vanhempien ja lasten kanssa.  Tavoitteellista toimintaa lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi.  Avoimuutta, luottamusta, yhteistyötä, neuvottelua ja kunnioitusta.  Moniammatillisuutta eri tahojen kanssa.

34  Vanhemmuuden roolikartta:

35  Muksunetti on uusi yhteistyömuoto vanhempien kanssa. Se on ikkuna päiväkodin arkeen, jossa vanhemmat pääsevät kurkistamaan päiväkotipäiväämme sekä näkevät erilaisia touhujamme päiväkodissamme. On välttämätöntä, että kaikki vanhemmat ovat Muksunetissä, jotta taataan viestinnän kulku päiväkodin ja perheen välillä.

36 8. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa  Lapsen erityisen tuen tarve perustuu kasvatushenkilöstön sekä vanhempien havaintoihin lapsesta tai lapsen aiemmin todettuun tuen tarpeeseen.  Tuki yritetään aloittaa mahdollisimman varhain varhaiskasvatuksen keinoin.  Tarvittaessa konsultoidaan vanhempien kanssa sovitulla tavalla eri asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita.

37  Lapsella voi olla erityisen tuen tarvetta kun lapsen kehityksessä on erityisiä haasteita:  kielen ja kommunikaation alueella  tarkkaavaisuudessa  tunne-elämän tai sosiaalisen kanssakäymisen alueella  kognitiivisella alueella, esim. oppimisvalmiuksien riskejä tai pulmia  lapsella on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus  lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia

38 Erityisen tuen polku: Huolen herääminen ja puheeksiotto vanhempien kanssa. Vanhempien luvalla yhteys konsultoivaan varhaiskasvatuksen erityisopettajaan. Lapsen havainnointi. Mahdolliset muut yhteistyötahot ja niihin ohjaus. Yhteistyöpalaverit. Erityinen tuki päivähoidossa.

39 Erityisen tuen muodot:  Silloin kun erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevan lapsen hoito järjestetään tavallisessa päiväkotiryhmässä tuen muotoja ovat:  Lapsiryhmän koon pienennys tai lapsen/ryhmän avustaja.  Pienryhmätoiminta ja toiminnan suunnittelu erityiset tarpeet huomioiden.  Lisäksi erityiskasvatusta järjestetään integroiduissa erityis- ja pienryhmissä.

40 9. Yhteistyötahot Päivä-koti Neuvo la Vanhem- mat Puhete- rapeutit Perhe- neuvo- la Seura- kunt a Psyko- logit Toimin- tatera- peutit Satakun- nan keskus- sairaala Kirjas- to Koulut ja oppilai- tokset Päivä- kodit Lasten- suojelu Ensi- ja turva- koti Varhais- kasvatuk- sen erityiso- pettaja Vapaa- aika virasto Liikunta- ja kulttuuri- laitokset

41 10. Arviointi  Arvioinnin avulla seuraamme arjen sujumista sekä ohjaamme koko kasvatusprosessia parhaaseen mahdolliseen suuntaan.  Arvioinnissa ensisijaisen tärkeää on vanhemmilta saatu palaute.  Asiakaspalaute-kyselyt.  Arviointi on pohjana toiminnan kehitykselle.  Arviointi on työntekijän ja tiimin itsearviointia kerran viikossa olevassa tiimipalaverissa. Arviointia käydään myös ryhmien kesken.  Yhteistä arviointia tapahtuu koko talon infoissa, suunnittelupäivissä sekä ope-palavereissa.  Vähintään kaksi kertaa vuodessa ja useammin halutessa/tarvittaessa keskustellaan vanhempien kanssa lapsista sekä heidän kehityksestään.

42 ”Lapsi, joka saa paljon moitteita oppii tuomitsemaan. Lapsi, joka joutuu kohtaamaan vihamielisyyttä, oppii tappelemaan. Lapsessa, jota rohkaistaan, kasvaa itsetunto. Lapsi, joka saa kokea reilua peliä, oppii oikeudenmukaisuutta.”