Tehtävät 1. Käsitteitä Mitä tarkoittavat käsitteet:

Esitys aiheesta: "Tehtävät 1. Käsitteitä Mitä tarkoittavat käsitteet:"— Esityksen transkriptio:

1 Tehtävät 1. Käsitteitä Mitä tarkoittavat käsitteet:
a. levinneisyys: Alue, jolla lajia tavataan. b. ekolokero: ”Lajin osoite ja ammatti”, lajin asema ekosysteemissä, ilmaisee lajin elinympäristön lisäksi tapaa hyödyntää ympäristön suomia mahdollisuuksia. c. ympäristöresurssi: Elinympäristössä oleva ominaisuus, aine, valo, tila tms. jota laji pystyy jollain tavalla hyödyntämään. d. sietoisuus eli toleranssi: Eliön tai lajin kyky sietää ympäristössä ilmenevää vaihtelua.

2 Tehtävät e. optimi: Lajin tai eliön kannalta paras mahdollinen ympäristön tila, jonkin ympäristötekijän arvo tai pitoisuus, joka on lajin kannalta paras. f. minimitekijä: Se ympäristötekijä, joka ensisijaisesti rajoittaa jonkin lajin esiintymistä tietyllä alueella. g. ilmentäjälaji: Vaatimuksiltaan jonkin ympäristötekijän suhteen kapea-alainen laji, jonka esiintyminen tai puuttuminen kertoo ympäristön ominaisuuksista ko. ympäristötekijän suhteen.

3 Tehtävät 2. Luokittele ympäristötekijöitä
Luokittele seuraavat ympäristötekijät a. fysikaalisiin, b. kemiallisiin ja c. bioottisiin ympäristötekijöihin: Fysikaalisia: hiekkamyrsky, tulva, helle, sumu, salamanisku, kuivuus, metsäpalo, tuuli, routa, lumipeitteen paksuus, maaperän karkeus, pakkanen. Kemiallisia: hapan sade, maaperän ravinteisuus. Bioottisia: loinen, home, virustauti, suojaava kasvipeite, ravinto, peto.

4 Tehtävät 3. Kasvit ja kuivuus
Pohdi, mitä rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuuksia kasvit tarvitsevat selviytyäkseen a. jatkuvasta kuivuudesta Saadakseen vettä kasvit voivat kasvattaa hyvin pitkät juuret syvälle maahan. Välttääkseen liiallista haihtumista kasvien verso on yleensä pieni. Lehdet ovat tavallisesti pieniä, piikkimäisiä, paksuja tai vahapeitteisiä ja niissä on erilaisia haihtumista estäviä rakenteita. Myös kasvin varsi voi olla paksu, jolloin siihen voi varastoitua vettä (vrt. kaktukset). Jotkin kasvit ovat erikoistuneet ottamaan vettä suoraan ilmassa olevasta vähäisestä kosteudesta.

5 Tehtävät b. säännöllisestä kuiva- ja sadekauden vaihtelusta.
Sadekausi mahdollistaa kasvun ja lisääntymisen. On kasvatettava nopeasti lehtiä, joiden avulla kasvi kerää itselleen energiaa kukkimista varten. Kukinta ja siementen kypsyminen tapahtuu nopeasti. Kuivakauden tullessa kasvi voi lakastua, koska esim. siemenet sietävät hyvin kuivuutta ja odottavat suotuisaa kasvukautta. Kuivan kauden yli selviytyvät osat voivat olla maassa olevia silmuja (sipulikasvit). Monet puut karistavat lehtensä ja säilyttävät rungossaan tai juurissaan eväät uutta sadekautta varten.

6 Tehtävät 4. Miten eläimet selviävät talvesta? (yo k-05)
Selosta, millä tavoin kuvan esittämät luonnonvaraiset eläimet (A–C) selviävät talvesta ja millainen merkitys lumipeitteellä on niiden talvehtimiselle. Karhu, metsäjänis ja siili ovat kaikki tasalämpöisiä. A: Metsäjänis vaihtaa ruskean kesäturkin tuuheampaan valkeaan talviturkkiin (suojaväri) ja muuttaa ruokavaliotaan. Koska metsäjänis liikkuu talven aikana, se tarvitsee ravintoa koko talven. Sen ravintona ovat mm. lehtipuiden ja pensaiden kuori, silmut ja nuoret oksat. Kovilla pakkasilla metsäjänis pienentää lämmönhukkaa kaivautumalla hankeen. Paksu lumipeite hankaloittaa metsäjäniksen ravinnonsaantia ja liikkumista.

7 Tehtävät B: Siili kasvattaa talvihorrosta varten rasvavarastojaan. Talvihorroksessa ruumiinlämpötila laskee lähelle ympäristön lämpötilaa, aineenvaihdunta hidastuu ja sydämen lyöntitiheys laskee. Siili voi herätä ajoittain horroksesta, jos sen ruumiinlämpö laskee liiaksi. Lumi eristää ja vähentää lämmön haihtumista pienentäen energiankulutusta. Talvehtimispaikkana voi olla mm. lehtikasa. C: Karhu kasvattaa kesän ja syksyn aikana rasvavarastojaan, joita käyttää talvehtimisen aikana energianlähteenä. Syksyllä karhun turkki tuuheutuu ja se tekee itselleen talvipesän ja vaipuu talviuneen. Talviunessa ruumiinlämpötila laskee vain muutaman asteen normaalista, sydämen lyöntitiheys laskee ja verenkierto keskittyy sydämeen, aivoihin ja keuhkoihin. Kun ilman lämpötila on alhainen, lämpöolot hangen alla ovat sitä suotuisammat mitä paksumpi lumipeite on.

8 Tehtävät 5. Siementaimien kasvattaminen
Eri puolilla Suomea sijaitsevilta 20 alueelta kerätyistä männyn siemenistä kasvatettiin suuret määrät siementaimia. Taimet siirrettiin kasvamaan keskenään samanlaisiin kasvatusoloihin tutkimuslaitoksen kasvatuskentälle Pohjois-Lappiin, 69° N. Viidentoista vuoden kuluttua laskettiin, kuinka suuri osuus kultakin alueelta peräisin olevista taimista oli elossa. Tulokset ovat taulukossa; ensin leveyspiiri, jolta siemenet ovat peräisin, sitten kyseiseltä leveyspiiriltä peräisin olevien elävien taimien osuus prosentteina istutetuista.

9 Tehtävät 63° 13 66° 23 67° 28 68° 34 69° 24 63° 19 66° 30 67° 32 68° 37 69° 30 66° 14 67° 21 68° 20 68° 42 69° 47 66° 17 67° 31 68° 25 68° 28 69° 35 a. Piirrä aineistosta diagrammi. Diagrammilla pitää olla otsikko. Vaaka-akseli: leveyspiiri (° N), pystyakseli: eloonjääneiden taimien osuus (%). Hajontadiagrammi (kukin taulukon arvo merkitty pisteellä) on paras diagrammityyppi. b. Mikä on kokeen merkittävin tulos? Mitä lähempää kasvatusaluetta taimet olivat kotoisin, sitä suurempi osa niistä oli elossa 15 vuoden kuluttua. Samalta leveysasteelta peräisin olevien siementen itämisprosentit vaihtelevat eli niissä on hajontaa.

10 Tehtävät c. Anna biologinen selitys havainnoillesi.
Eri leveyspiireillä on erilainen ilmasto. Lämpö- ja valaistusolot (kasvukauden pituus, päivän ja yön suhteellinen pituus) vaihtelevat leveyspiireittäin. Eri alueiden mäntypopulaatiot ovat perinnöllisesti sopeutuneet oman alueensa lämpö- ja valaistusoloihin. Niistä poikkeavissa oloissa kuolleisuus kasvaa. d. Ystäväsi on aikeissa ostaa hakkuuaukean, jolle hän suunnittelee istuttavansa männyntaimia. Minkä neuvon voit antaa hänelle tämän tutkimuksen perusteella? Kannattaa hankkia sellaiset taimet, jotka on kasvatettu mahdollisimman läheltä hakkuualuetta kerätyistä siemenistä. Tällöin saadaan juuri paikallisiin oloihin parhaiten sopeutuneita taimia.