Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Osuuskuntien ja niiden jäsenten muuttunut verotus 2015 YRITYSVEROTUKSEN ERITYISKYSYMYKSIÄ- LUENTOSARJA 11.1. – 28.1.2016 AALTO- YLIOPISTO,KAUPPAKORKEAKOULU.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Osuuskuntien ja niiden jäsenten muuttunut verotus 2015 YRITYSVEROTUKSEN ERITYISKYSYMYKSIÄ- LUENTOSARJA 11.1. – 28.1.2016 AALTO- YLIOPISTO,KAUPPAKORKEAKOULU."— Esityksen transkriptio:

1 Osuuskuntien ja niiden jäsenten muuttunut verotus 2015 YRITYSVEROTUKSEN ERITYISKYSYMYKSIÄ- LUENTOSARJA 11.1. – 28.1.2016 AALTO- YLIOPISTO,KAUPPAKORKEAKOULU Dosentti Pauli K Mattila

2 Taustatietoja osuuskunnista ja niiden maksamista tuloveroista 2013 Verohallinnon Elinkeinoverotilaston (2013) mukaan: Osuuskuntien liikevaihto oli 20,8 miljardia euroa (2 374 kpl) Osakeyhtiöiden liikevaihto oli 412,8 miljardia euroa (156 058 kpl) Henkilöyhtiöiden 9,1 miljardia euroa (31 358 kpl) Elinkeinonharjoittajien 11,4miljardia euroa (153 730 kpl) Saman tilaston mukaan: Osuuskunnille maksuunpantiin tuloveroa 72miljoonaa euroa Osakeyhtiöille maksuunpantiin tuloveroa 4,3 miljardia euroa Osuuskuntien liikevaihtoon suhteutettu tulovero oli varsin vaatimaton, jos sitä verrataan osakeyhtiöiden vastaaviin suureisiin.

3 Erilaisia osuuskuntia Osuuskuntien kirjo on valtavan suuri niin liikevaihdon kuin toimintamuotojen suhteen. Osuuskunnat voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääryhmään, joita ovat kuluttajaosuuskunnat, tuottajaosuuskunnat ja osuuspankit. Moni osuuskunta toimii konsernimuodossa, jossa osa toimintaa voi tapahtua myös listatussa osakeyhtiössä ( esim. Atria Oyj, HKScan Oyj ja Metsä Board Oyj). Taloudellisesti merkittävimmät osuuskunnat ovat kuluttajaosuuskunnat (S-ryhmä ja Osuuskunta Tradeka-yhtymä), tuottajaosuuskunnat (esim. puu-, maito-, liha- ja kananmunaosuuskunnat) sekä osuuspankit (OP-ryhmä). Edellä mainittujen perinteisten osuuskuntien rinnalle on alkanut syntyä ns. uusosuuskuntia, jotka tuottavat jäsenille esimerkiksi hankinta- ja markkinointipalveluja (tyypillisiä tällaisia ovat vesi-, energia- ja laajakaistapalvelut). Uusosuuskuntana pidetään myös työosuuskuntia, jotka tarjoavat jäsentensä työpanosta asiakkaille.

4 Osuuskunnat yritysmuotona Osuuskunnista on säädetty osuuskuntalaissa (421/2013) ja osuuskuntalain voimaanpanolaissa (422/2013). Uusi osuuskuntalaki tuli voimaan 1.1.2014 ja sillä kumottiin vanha osuuskuntalaki vuodelta 2001, jolla taas oli kumottu vuoden 1954 laki. Osuuskuntien pääasiallinen tarkoitus ei ole voiton tuottaminen vaan jäsenten taloudenpidon edistäminen. Uusi osuuskuntalaki mahdollistaa toiminnan osakeyhtiöimäisesti. Uuden lain mallina oli vuoden 2006 osakeyhtiölaki. Uutta osuuskuntalakia voidaan pitää varsin radikaalina. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että osuuskuntalain sisälle ujutettiin koko osakeyhtiölaki. Radikaalista lain tasolla tapahtuneesta muutoksesta huolimatta osuuskuntien käyttäytymisen on otaksuttu muuttuvan varsin vähän.

5 Osuuskunnan toiminnan tarkoitus Osuuskuntalain 1 luvun 5 § ”Osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. Toiminnan tarkoituksesta voi säännöissä määrätä toisin.” Merkittäviä periaatteellisia ulospäin näkyviä uusia osuuskuntalain piirteitä ovat ainakin ne, että: * osuuskunnan voi nyt perustaa yksi ainoa jäsen, * osuuskunnan tarkoitus voi olla puhtaasti voiton tavoittelu ja * osuuskunta voidaan viedä julkiseen kaupankäyntiin (pörssiosuuskunta).

6 Ylijäämän käsite Uusi osuuskuntalaki ei tunnista enää osuuskunnan osuudelle, lisäosuudelle tai sijoitusosuudelle maksettua korkoa. Osuuskunnan tilikauden tuloksen (voiton) nimi on ylijäämä, jota myös jatkossa käytetään verotuksessa. Jos sääntöjen mukaan osuuskunnan tarkoitus on voiton tuottaminen, omassa pääomassa ylijäämän voi nimetä voitoksi ja alijäämän tappioksi.

7 Osuuskunnan oma pääoma Osuuskuntalain 8 luku Omapääoma 1 § Oman pääoman lajit ja käyttö Osuuskunnan oma pääoma jakautuu sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Osuuspääoma, vararahasto ja osakepääoma sekä kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto ovat sidottua pääomaa. Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien ylijäämä ovat vapaata omaa pääomaa. Jos sääntöjen mukaan osuuskunnan tarkoitus on voiton tuottaminen, omassa pääomassa ylijäämän voi nimetä voitoksi ja alijäämän tappioksi. Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneestä ylikurssirahastosta ja kumotun osuuskuntalain (1488/2001) 6 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetusta erästä säädetään osuuskuntalain voimaanpanosta annetussa laissa (422/2013). Oman pääoman jakamisesta ja muusta käyttämisestä säädetään tämän luvun lisäksi 16—19 luvussa.

8 Osuuskunnan pääomainstrumentit Osuuskunnan perinteisiä pääomainstrumentteja ovat varsinaiset osuudet, lisäosuudet ja sijoitusosuudet. Varsinaisia osuudet (ns. jäsenosuudet) on tarkoitettu vain osuuskunnan jäsenille, jotka käyttävät osuuskunnan palveluja. Lähtökohtaisesti jäsenellä on yksi osuus, mutta jäsen voi olla velvollinen hankkimaan useammankin osuuden sen mukaan miten paljon hän käyttää osuuskunnan palveluja hyväkseen. Lisäosuuksia voivat hankkia jäsenten ohella myös ulkopuoliset ja niissä on kysymys pääomansijoituksista, joille odotetaan saatavan tuottoa. Sijoitusosuuksia voivat hankkia niin jäsenet kuin ulkopuoliset ja ne ovat puhtaita sijoitusinstrumentteja. Käytännössä sijoitusosuudet ovat varsin harvinaisia. (Voimaanpanolain 16 §:n mukaan näihin sovelletaan uuden lain osakkeita koskevia säännöksiä.)

9 Osuuskunnan varojen jako Varojenjakotavat (16 luvun 1 §) Osuuskunnan varoja voi jakaa jäsenille ja osuuksien ja osakkeiden omistajille vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään: 1) ylijäämän jakamisesta ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta; 2) 17 luvussa osuuden palautuksesta; 3) 18 luvussa osuus- ja osakepääoman sekä vararahaston alentamisesta; 4) 4 luvun 6 §:ssä ja 19 luvussa omien osuuksien ja osakkeiden hankkimisesta ja lunastuksesta; sekä 5) 23 luvussa osuuskunnan purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta Muu liiketapahtuma, joka vähentää osuuskunnan varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Myös ns. suosiva voitonjako on mahdollista : ” Vapaata omaa pääomaa voi kaikkien jäsenten suostumuksella jakaa myös muulla kuin 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jollei säännöistä johdu muuta (OKL 16 luvun 8 §:n 4 momentti).

10 Varojenjakoon liittyviä vaatimuksia Maksukyky (OKL 16 luvun 2 §) Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää osuuskunnan olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Jaon perustuminen tilinpäätökseen (OKL 16 luvun 3 §) Varojen jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Jos osuuskunnassa on lain tai sääntöjen mukaan valittava tilintarkastaja, tilinpäätöksen on oltava tilintarkastettu.

11 Ylijäämän jakamista koskevat vaatimukset Ylijäämä ja sen jakaminen Oikeus ylijäämään ja sen jakoperusteet (OKL 16 luvun 5 §) Ylijäämää saa jakaa jäsenille ja osuuden ja osakkeen omistajille vain, jos säännöissä niin määrätään. Jos jaossa noudatettavasta perusteesta ei määrätä säännöissä, jako toimitetaan sen mukaan kuin jäsenet ovat käyttäneet hyväkseen osuuskunnan palveluita. Jaettava määrä (OKL 16 luvun 6 §) Jollei osuuskunnan maksukykyä koskevasta 2 §:stä muuta johdu, osuuskunta saa jakaa vapaan oman pääoman määrän, josta on vähennetty vararahastoon siirrettävä määrä ja muut sääntöjen mukaan jakamatta jätettävät varat.

12 Osuuskunnat ja peitelty osinko VML 29.5 §:n mukaan peitellyn osingon verotusta koskevaa 1 momentin säännöstä sovelletaan myös muihin yhteisöihin kuin osakeyhtiöihin. Osuuskunta on yhteisö (TVL 3 §) ja näin ollen suoraan VML 29.1 §:n soveltamispiirissä. VML 29.1 § koskee tavallisesta olennaisesti poikkeavaa hinnoittelua, kun taustalla on osakkuusasema osakeyhtiössä tai jäsenyys osuuskunnassa. Peitellyn osingon säännöksen tarkoitus on estää yhteisön jakaman voiton kahdenkertaisen tai osin kahdenkertaisen verotuksen kiertäminen tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun avulla. Osuuskuntien (kuluttaja- ja tuottajaosuuskunnat) tarkoitus ei ole voiton tuottaminen vaan jäsenten taloudenpidon edistäminen omakustannusperusteisella hinnoittelulla, minkä vuoksi VML 29.1 § ei luontevasti sovi osuuskuntiin.

13 KHO 2011:103 A Oy harjoitti hankinta- ja materiaalitoimintoyhtiönä muun muassa tavarakauppaa, siihen liittyvää maahantuontia ja vientiä, huolintaa, kuljetusta, tuotteiden pakkaustoimintaa, valmistamista ja valmistuttamista. A Oy:n osakkeet omisti neljä suomalaista vähittäis- ja tukkukaupan alalla toimivaa yhtiötä, joista mikään ei omistanut yli puolta yhtiön osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. A Oy myi kaikki varsinaisessa toiminnassaan tuottamansa palvelut ja tuotteet osakkailleen. A Oy:n ja sen osakkaiden tekemän ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan A Oy oli tarkoitus muuttaa osuuskunnaksi. Yhtiön osakkaista tulisi osuuskunnan jäseniä siten, että osuuskunnassa A Oy:n omistus- ja äänivaltasuhteet säilyisivät osakkaiden välillä. Osuuskunta tulisi myymään tuotteita ja palveluita jäsenilleen sekä ulkopuolisille asiakkaille. Hakemuksen mukaan osuuskunnan myynti jäsenille hinnoiteltaisiin omakustannushintaan lisättynä voittomarginaalilla, joka olisi pienempi kuin osuuskunnan myydessä tuotteita ja palveluita ulkopuolisille asiakkaille. Osuuskunnan myynti ulkopuolisille hinnoiteltaisiin markkinaehtoisesti käypään hintaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että osuuskunnan myydessä hakemuksessa kuvatulla tavalla tuotteitaan ja palveluitaan jäsenilleen alhaisemmalla hinnalla kuin osuuskunnan ulkopuolisille asiakkaille, jäsenet eivät saa käyvän hintatason alittavan hinnan johdosta verotusmenettelystä annetun lain 29 §:ssä tarkoitettua peiteltyä osinkoa. Ennakkoratkaisu verovuosille 2010 ja 2011. VML 29 § 1 momentti, 3 momentti ja 5 momentti

14 KHO:n päätöksen perusteluja KHO 2011:103 perustelut: ” Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 1 kohdan säännöksestä ilmenee lainsäätäjän tarkoituksena olevan, että osuuskunnan suorittamaa ylijäämänpalautusta kohdellaan verotuksessa eri tavoin kuin osakeyhtiön jakamaa osinkoa. Ylijäämänpalautuksen vähennyskelpoisuudesta seuraa, että osuuskunnan jäsenen tässä muodossa saamaan etuun on tarkoitettu kohdistuvan yhdenkertainen verotus. Jäsenten ollessa verovelvollisia elinkeinonharjoittajia omakustannushinnan perimisestä jäseniltä seuraa, että säästö alhaisemmasta hinnasta tulee verotetuksi jäsenen tulona, kun korkeampaa hintaa käytettäessä sama tulo tulisi verotetuksi osuuskunnan tulona. Tähän nähden ei ole perusteltua kansallisen verojärjestelmän kannalta tulkita verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 1 momenttia niin, että osuuskunnan tulisi kantaa jäseniltään sama hinta kuin muilta asiakkailta.

15 Arvio tilanteesta KHO:n ratkaisussa 2011:103 on katsottu ylijäämän palautuksen vähennyskelpoisuutta koskevasta säännöksestä seuraavan, että jäsenen tässä muodossa saamaan etuun on tarkoitettu kohdistuvan vain yhdenkertainen verotus. Päätöksestä ilmenee, että verotuksessa voidaan hyväksyä myös alihinnoittelu osuuskunnan ja sen jäsenen välisessä kaupankäynnissä, kun jäsenen alihinnoittelusta saama etu otetaan jäsenen verotuksessa huomioon. VML 29 §:n säännöstä voidaan sinänsä soveltaa myös osuuskuntiin. Säännös tulee niin osuuskuntien kuin osakeyhtiöiden osalta sovellettavaksi järjestelyihin, joissa jollekin osakkaalle tai jäsenelle annetaan poikkeuksellisia etuja. Uusi myöhempänä selostettu ylijäämäpalautuksen verotusta koskeva EVL 18.4 § ei muuttanut osuuskuntien suhdetta peiteltyyn osinkoon ainakaan tilanteissa, joissa ylijäämänpalautus olisi kokonaisuudessaan osuuskunnalle vähennyskelpoinen meno ja saajalle täysimääräisesti veronalainen tulo.

16 Miksi verotusta nyt piti muuttaa? Perusteluiksi on mainittu (HE 130/2014 ja VaVM 32/2014): 1.Hallitusohjelman: painopistemuutos yrityksen verotuksesta omistajan verotukseen, 2.Osuuskuntien toiminnassa tapahtuneet rakennemuutokset (esim. isot konsernirakenteet), 3.Uusi osuuskuntalaki (mahdollisuus toimia lähes samoin kuin osakeyhtiöt, osuuskunta voidaan julkisesti noteerata, osuuskunnan voi perustaa yksi henkilö ja osuuskunnan tarkoitus voi olla vain voiton tavoittelu), 4.Yritysmuotoneutraalisuuden parantaminen, 5.Verosuunnittelun mahdollisuuksien rajoittaminen (etenkin kansainvälisissä suhteissa) ja 6.Aikaisempi verotusta koskeva sääntely ollut puutteellista (normipula).

17 Eduskunnassa tehty muutos Valtiovarainvaliokunnan mietinnön kannanotto (VaVM 32/2014) Yleisperustelut ”Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna. Muutos koskee lievennetyn verotuksen piirissä olevaa varojenjaon raja-arvoa. Esityksessä täksi arvoksi on ehdotettu 2 500 euroa. Valiokunta ehdottaa, että raja nostetaan 5 000 euroon. Esitys voidaan hyväksyä muulta osin sellaisenaan, joskin se antaa aihetta joihinkin verojärjestelmän linjakkuutta koskeviin huomautuksiin. - Samalla on kuitenkin todettava, että esitys on tietoinen ja toimiva kompromissi osuuskuntatoimintaa ohjaavien vahvojen perinteiden ja modernia yritystoimintaa heijastelevan uuden osuuskuntalain välillä. Juuri tähän perustuu sen hyväksyttävyys.” Mietinnössä todetaan, että voitonjaon verosäännöksiä on tarve kehittää edelleen (näin myös jo VaVM 32/2013, joka koski osingonjaon verotusta) Metsäosuuskuntien verotusta (ylijäämäpalautus) tulisi arvioida laajemmin osana koko metsätalouden verotusta (esim. sukupolvenvaihdosten verotus) Mietintöön liitetyssä vastalauseessa verovapaa osa olisi haluttu nostaa 10 000 euroon ja säätää 100 euron saannoille täysi verovapaus

18 Mihin muutokset tulivat? Muutokset koskevat verotusta, joka toimitetaan TVL:n, EVL:n tai MVL:n nojalla. Tarkistuksia tuli myös rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin (lähdeverolaki) ja pieni tekninen tarkistus sairausvakuutuslakiin. Muutoksia jouduttiin tekemään myös ennakonpidätystä koskeviin päätöksiin. Muutosten piirissä ovat osuuskunnat itse ja niiden jäsenet ja osuuskuntiin sijoituksia tehneet verovelvolliset. Osuuskunnan jakamaa ylijäämää koskevia säännöksiä sovelletaan myös entisen tapaan kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksamaan voitto-osuuteen ja korkoon sekä keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksaman takuupääoman korkoon. Lait tulivat voimaan vuoden 2015 alusta ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa.

19 Rinnastuksia osinkotulon verotukseen Koska osuuskuntalaki sallii osuuskunnille toiminnan osakeyhtiöin tavoin, osakeyhtiötä ja sen jakamaa osinkoa koskevia säännöksiä voidaan laajasti soveltaa myös osuuskuntiin ja niiden jakamiin ylijäämiin. Hallituksen esityksessä on sijoitettu TVL 33 e §:n viimeiseen momenttiin useita viittauksia TVL:n muihin osinkoverotusta koskeviin kohtiin ja todettu, että mitä niissä on säädetty osinkotulon verottamisesta koskee myös ylijäämäjaon verottamista. Osinkotulon verottamista koskevia periaatteista sovelletaan ylijäämään esimerkiksi, kun on kysymys: Työperusteisesta ylijäämästä (TVL 33.3 b §), Suosivasta voitonjaosta, Svop-jaon verottamisesta ylijäämänä ja poikkeuksellisesti luovutuksena (TVL 33 f § ja EVL 6.7 d §), Peitellystä osingosta (VML 29 § ja TVL 33.1 d §),. Yleishyödyllisen yhteisön saamasta ylijäämästä ja Yhtymän saaman ylijäämän verottamisesta.

20 Terminologisia huomiota Osuuskuntalaki ei tunnista enää osuuskunnan osuudelle, lisäosuudelle tai sijoitusosuudelle maksettua korkoa. Tilikauden tuloksen (voiton) nimi on ylijäämä, jota myös käytetään verotuksessa. Osuuskunnasta saadulla ylijäämällä tarkoitetaan osuuspääoman korkoa ja muuta osuuskuntalain 16 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua osuuskunnan jakamaa ylijäämää (TVL 33.1 e § ja EVL 6.1 d §). Ylijäämänjako ja ylijäämänpalautus ovat tilinpäätöksessä vahvistetun ylijäämän käyttämistä tarkoittavia ilmaisuja. Nämä varojenjakotavat on pidettävä erossa jäsenasiakkaille annetuista tavanomaisista alennuksista, hyvityksistä tai bonuksista. Tehdyt muutokset eivät koske lainkaan tavanomaisia asiakashyvityksiä (esim. erilaiset kauppojen ja finanssilaitosten bonusjärjestelmät). Termi ylijäämänpalautus on verotuksessa varattu vain tilanteisiin, joissa osuuskunta jakaa ylijäämää jäsenten ostojen ja myyntien suhteessa elinkeinoa tai maataloutta harjoittavalle jäsenelle (EVL 18.4 §). Vanhan osuuskuntalain perusteella annettuihin sijoitusosuuksiin ja sijoitusosuuspääomaan sovelletaan, mitä nyt uudessa laissa säädetään osakkeista ja osakepääomasta.

21 Luonnollisen henkilön saaman ylijäämän TVL:n mukainen verotus Osuuskunnasta saatu ylijäämä (TVL 33 e §) Julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saadusta ylijäämästä 85 prosenttia on pääoma-tuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saadusta ylijäämästä 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa 5 000 euroon saakka (HE: 2500) Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten ylijäämien määrä ylittää 5 000 euroa, koroista 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Jos saatu ylijäämä on elinkeinotoiminnan tai maatalouden tuloa, 5 000 euron osan katsotaan kohdistuvan henkilökohtaiseen tuloon, maatalouden tuloon ja elinkeinotoiminnan tuloon tässä järjestyksessä. Edellisestä poiketen osuuskunnasta, jossa on ylijäämäjaon päättämistä edeltävän tilikauden lopussa alle 500 osuusmaksun maksanutta jäsentä, saadusta ylijäämästä 75 prosenttia on ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin tästä osuuskunnasta saatu ylijäämä ylittää määrän, joka vastaa 8 prosentin vuotuista tuottoa verovelvollisen kaikista kyseisen osuuskunnan osuuksista tai osakkeista ylijäämän jaosta päättämistä edeltävän tilikauden lopussa osuuskunnan omaan pääomaan merkitylle määrälle. Säännöksen tavoite: estää tulonmuunto (at >pt) TVL 53 §:n 10 kohdan mukaan ylijäämänpalautus on kokonaan verovapaata, jos se liittyy luonnollisen henkilön elantomenoihin kuuluviin ostoihin.

22 Luonnollisen henkilön saaman ylijäämän verotus EVL/MVL-tulolähteessä Osuuskunnasta saatu ylijäämä Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saamasta ylijäämästä on 85 prosenttia veronalaista tuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa (EVL 6 d § ja MVL 5 §:n 14 k.) Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saamasta ylijäämästä 25 prosenttia on veronalaista tuloa ja 75 prosenttia on verovapaata tuloa 5 000 euroon saakka. Ylijäämästä, joka ylittää 5 000 euroa, on 75 prosenttia veronalaista tuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Osuuskunnasta saatu EVL 18 §:n 4 momentissa tarkoitettu jakajalle vähennyskelpoinen ylijäämänpalautus on kokonaan veronalaista tuloa (EVL 6 d § ja MVL 5 §:n 17 k.)

23 Yhteisön saaman ylijäämän verotus Yhteisön saamaan ylijäämään sovelletaan mitä EVL 6 a §:ssä säädetään osingosta (EVL 6.4 d §), eli yhteisön saama ylijäämä on verovapaata tuloa, jos osuuskunta on kotimainen tai emo-tytäryhtiödirektiivissä tarkoitettu yhtiö tai yhteisö, jonka verotuksellinen kotipaikka on Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueen valtiossa ja joka on velvollinen suorittamaan tulostaan veroa vähintään kymmenen prosenttia. Edellisestä poiketen ylijäämä on kuitenkin kokonaan veronalaista tuloa, jos osuuskunta on julkisesti noteerattu ja ylijäämän saaja on muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö, joka omistaa ylijäämää jaettaessa välittömästi alle kymmenen prosenttia osuuskunnan osuuspääomasta ja osakepääomasta. Muista valtioista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tai Euroopan talousalueen valtioista saatu ylijäämä on yhteisön veronalaista tuloa.

24 Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta Osuuskuntalaissa tarkoitettu varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan pääsääntöisesti ylijäämänä erikseen säädettyjä tilanteita lukuun ottamatta (TVL 33 f § ja EVL 6.6 d §). Sääntely vastaa pitkälle osakeyhtiön vapaan oman pääoman rahastosta saadun jaon verotuksessa omaksuttua sääntelyä. Muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saatua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään veronalaisena luovutuksena TVL 45 a §:ssä säädetyin edellytyksin ja luovutusvoitto lasketaan saman lain 46 a §:ssä säädetyllä tavalla. Edellä mainitusta poiketen osuuskunnan jäsenyydestä eroamisen yhteydessä osuusmaksun palautuksen sijaan saatua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään veronalaisena luovutuksena siltä osin kuin suoritus vastaa maksettua osuusmaksua. Luovutusvoitto lasketaan tällöin TVL 46 a §:ssä säädetyllä tavalla. Tämä poikkeus koskee myös pörssiosuuskunnasta saatua varojenjakoa.

25 Ylijäämänpalautuksen vähennyskelpoisuus osuuskunnan omassa verotuksessa 1 EVL 18.4 §:ssa säädetään osuuskunnan jäsenilleen jakaman ylijäämänpalautuksen vähennyskelpoisuudesta, joka on tuntuvasti aikaisempaa rajoitetumpaa. Säännös koskee vain muita kuin julkisesti noteerattuja osuuskuntia. Nämä voivat verotuksessaan vähentää jäsenilleen jakamansa ylijäämänpalautuksen siltä osin kuin lainkohdassa erikseen säädetyt edellytykset täyttyvät. Ylijäämänpalautus on vähennyskelpoinen vain siltä osin, kuin se jaetaan elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavalle osuuskunnan jäsenelle. Tällainen osuuskunnan jäsen voi olla luonnollinen henkilö, yhtymä tai yhteisö

26 Ylijäämänpalautuksen vähennyskelpoisuus osuuskunnan omassa verotuksessa 2 EVL 18.4 §:n 1 kohdan mukaan säännös koskee vain avoimina pidettäviä osuuskuntia. Avoimella osuuskunnalla tarkoitetaan osuuskuntia, joiden jäsenmäärä on vaihtuva ja rajoittamaton. Lisäksi edellytettään, että osuuskunnan toiminta muodostuu jäsenten elinkeinoa tai maataloutta tukevasta taloudellisesta toiminnasta, ja että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluja. Osuuskunnan toiminnan tulisi perustua jäsenten elinkeino- tai maataloustoiminnan tarpeisiin. Edellytys täyttyy, jos lukumääräisesti pääosa jäsenistä osallistuu aktiivisesti osuuskunnan toiminnan ohjaamiseen ja jos osuuskunnan toiminnassa toteutetaan jäsenten tarpeita ja taloudellista etua. Osuuskunta voi järjestää jäsenilleen tarjoamansa palvelut myös tytäryhtiönsä avulla. Säännöksessä tarkoitetaan perinteisenä pidettävää osuuskuntaa, jonka keskeinen toiminta muodostuu jäsenten harjoittaman elinkeino- tai maataloustoiminnan tukemista.

27 Ylijäämänpalautuksen vähennyskelpoisuus osuuskunnan omassa verotuksessa 3 EVL 18.4 §:n 2 kohdassa edellytetään aikaisempaan tapaan, että ylijäämää palautetaan kaikille jäsenille näiden ostojen tai myyntien suhteessa. Säännöksen soveltaminen edellyttäisi lisäksi, että määräysvalta osuuskunnassa olisi jäsenillä. Edellytys täyttyisi, jos jäsenillä on osuuskunnan kokouksessa äänten enemmistö. Osuuskunta voi vähentää vain sellaisen ylijäämänpalautuksen, joka on syntynyt jäsenkaupasta tilikauden aikana. Vähennyskelpoisuus edellyttää, että osuuskunnan yhden jäsenen osuus osuuspääomasta ja äänivalta voisi olla enintään 10% yhdessä verotusmenettelylain 31 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lähipiiriin kuuluvien ja siinä tarkoitettujen etuyhteydessä olevien jäsenten kanssa. Jäsenet voivat olla luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä. Vähennyskelpoisuus edellyttää, että ylijäämänpalautus on sen saajalle veronalaista tuloa. Lisäksi edellytetään, että veron määrä on vähintään 10%. Veron vähimmäismäärän tarkastelu tapahtuu tavallisesti ylijäämänpalautuksen saavan verovelvollisen verotuksessa sovellettua nimellistä verokantaa tarkastelemalla.

28 Ylijäämäjaon käsittely ennakonpidätyksessä Ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamista koskevan päätöksen 1 §:n 4 kohdassa osuuskunnan osuuspääomalle, sijoitusosuudelle ja lisäosuudelle maksama korko on aikaisemmin vapautettu ennakonpidätysvelvollisuudesta. Kun osuuskunnasta saatu ylijäämänjako on uudessa järjestelmässä pääsääntöisesti veronalaista tuloa, tästä seuraa, että nämä suoritukset ovat aikaisemmasta poiketen ennakonpidätyksen alaisia, kun suorituksensaajana on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä. Merkittävä osa osuuskunnan maksamista voitoista jäisi kuitenkin ennakonpidätyksen ulkopuolelle EPA 1 luvun 14 §:n nojalla, koska säännöksen mukaan pääomatulosta ei toimiteta ennakonpidätystä, jos suorituksen määrä on enintään 20 euroa. Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien osuuskunnista saamat voitonjaot ovat jääneet valtaosin alle 20 euron

29 Omakustannushinnoittelu osuuskunnissa Voimalaitososakeyhtiöihin on sovellettu ns. Mankala-periaatetta, jossa on hyväksytty energian tuottaminen yhtiön osakkaille omakustannushintaan. Tällainen hinnoittelu on periaatteessa ongelmallinen ainakin suhteessa peiteltyyn osinkoon (VML 29 §) ja VML 31 §:ssä tarkoitettuun peiteltyyn voitonsiirtoon ja siitä mahdollisesti seuraavaan siirtohinnoitteluoikaisuun. VML 31 §:ää koskevissa lain esitöissä on todettu, että säännöstä ei sovelleta osuuskuntiin. Säännöksen soveltaminen edellyttää etuyhteystilannetta, joka taas tarkoittaa määräysvaltaa liiketoimen osapuolten kesken. Osuuskuntien tarkoituksena voi olla esimerkiksi tarjota edullista sähköä, talousvettä tai laajakaistapalveluja jäsenilleen, jotka ovat pääosin kuluttajia. Tällaiset hankintaosuuskunnat saattavat toimia omakustannusperiaatteella, eli ne hinnoittelevat palvelunsa siten, että osuuskunnan tuotot kattavat sen kulut, eikä tavoitteena ole ylijäämä. Käypää hintaa alempaan hintaan tehdystä hankinnasta elantomenojen vähennyksenä syntyvä etu ei liity kuluttajan tulonhankkimistoimintaan. Tämän vuoksi TVL 53 §:n 9 kohdassa ehdotetaan nimenomaisesti säädettäväksi, että veronalaista tuloa ei ole luonnollisen henkilön osuuskunnasta jäsenyyden perusteella elantomenojen vähentymisenä saama etu, joka muodostuu ostoista käypää hintaa alempaan hintaan, joka ei alita osuuskunnalle hyödykkeiden tai palveluiden tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia. Tämä säännös muistuttaa TVL 53 §:n 1 ja 2 kohtia, joissa on säädetty käypää vuokraa alemmasta hinnoittelusta syntyneen edun verovapaudesta keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä.

30 Muita verotukseen liittyviä yksityiskohtia Osuuskunnan jakama ylijäämä on Suomesta saatua tuloa (TVL 10 §:n 6 kohta), millä on merkitystä Suomessa rajoitetusti verovelvollisten verotuksessa. Ylijäämän hankkimisesta johtuneet menot ovat vähennyskelpoisia sen estämättä, että tulo on osittain verovapaata (TVL 33.7 e § ja TVL 31.4 §). Ulkomaiselta osuuskunnalta saatuun suoritukseen sovelletaan mitä ylijäämästä ja varojenjaosta on säädetty kotimaisesta osuuskunnasta saaduista vastaavista eristä, jos ulkomainen osuuskunta täyttää TVL 33 c §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut edellytykset (TVL 33 g §). Pääomatuloista voidaan TVL 58.1 §:n mukaisesti vähentää tulonhankkimisvelan korot myös silloin, kun velka kohdistuu ylijäämään hankkimiseen (TVL 33.7 e §).

31 Muutosten arvioituja taloudellisia vaikutuksia Osuuskunnat ovat vähentäneet ylijäämäpalautuksia viime vuosina 23 – 25 miljoonaa euroa. Kun vähennykset ovat tehneet lähes yksinomaan kuluttajaosuuskunnat, jotka eivät saisi enää vähennysoikeutta, yhteisöveron tuoton oletettu kasvu olisi noin 5 miljoonaa euroa. Osuuskuntien jakamien korkojen verotetun osuuden kasvu TVL-verotuksessa lisäisi verotuloja noin 7 - 8 miljoonaa euroa ja EVL/MVL-verotuksessa vajaan miljoonan euron. (Nämä luvut perustuvat 2 500 euron huojennusalueeseen, mutta rajan nosto 5 000 euroon ei vaikuta merkittävästi lopputulokseen, koska 2 500 euron raja ylittyy vain harvoin) Verojen lisäyksen yhteisvaikutus täten 10 – 15 miljoonaa euroa, mutta kun huomioon otetaan yhteisöverokannan alentuminen (24,5%>20%), verokertymän arvioidaan alentuvan 2 – 8 miljoonaa euroa.

32 Muutosten taloudellisia vaikutusarvioita yksilötasolla Esimerkiksi 100 euron ylijäämästä ei makseta vanhan järjestelmän säännösten mukaan lainkaan veroa, mutta ehdotettujen säännösten mukaan veroa maksettaisiin 7,50 euroa (oletus: pääomatuloverokanta 30%) Ylijäämän määrän ollessa noin 2 500 euroa, olisi verotus pienellä välillä enimmillään noin 1 prosenttiyksikön verran kevyempää aikaisempaan verrattuna. Esimerkiksi 2 500 euron ylijäämästä maksetaan veroa vanhojen säännösten mukaan 210 euroa, ja ehdotettujen säännösten mukaan 187,50 euroa. Ylijäämän määrän ollessa 5 000 euroa, vero kevenisi vanhasta 735 eurosta 375 euroon. Ylijäämän ollessa 10 000 euroa, vero kevenisi vielä 1 785 eurosta 1 275 euroon.


Lataa ppt "Osuuskuntien ja niiden jäsenten muuttunut verotus 2015 YRITYSVEROTUKSEN ERITYISKYSYMYKSIÄ- LUENTOSARJA 11.1. – 28.1.2016 AALTO- YLIOPISTO,KAUPPAKORKEAKOULU."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google