Kielioppijuttuja S-verbit, s-passiivi, Vara ja bli -passiivi.

Esitys aiheesta: "Kielioppijuttuja S-verbit, s-passiivi, Vara ja bli -passiivi."— Esityksen transkriptio:

1 Kielioppijuttuja S-verbit, s-passiivi, Vara ja bli -passiivi

2 Erilaiset s-verbit Ruotsissa on paljon s-päätt.verbejä Ne eivät ole passiivisia, vaikka päättyvät s:n! Näitä ovat – Deponenttiverbit (tavallinen s-verbi) – Resiprookkiverbit (s=toisiaan/toistansa) – Absoluuttinen merkitys (jonkin ominaisuus) – Mediaaliverbit (suomessa –ua/-yä –johdannaiset verbit)

3 Deponenttiverbit (normaali s-verbi) -s –pääte kuuluu verbin vartaloon -s ei anna mitään erityistä merkitysvivahdetta Yleensä fyysistä tai mentaalista toimintaa tai emotionaalista kokemusta Suomenna: (onko fyys/ment/emot verbi?) Vi ses väl ikväll? Vi hörs! Han trivs väldigt bra i Åbo.

4 Dep.verbi Etsi suomennokset: andas:avundas: fattas:glädjas: hoppas:kräkas: minnas:kännas: svettas:synas: trivas:vistas:

5 Taivuta eri aikamuodoissa mallin mukaan (huom. verbin luokka!) Hoppas I (inf.)hoppas (prees.)hoppades (imp.)hoppats (sup.) Kännas IIKännsKändesKänts Finnas IVFinnsFannsFunnits Andas I Svettas I Skämmas II Minnas II Tyckas II Åldras I

6 Resiprookkiverbit (toisensa/toistansa) Joillakin verbeilla s- merkitsee (yleensä) kahden välillä tapahtuvaa toimintaa Vertaa: Vi ses imorgon! -- Vi ser varandra imorgon Suomenna: Ses:träffas: Pussas:kramas: Mötas:skiljas: Mejlas:

7 Absoluuttinen merkitys (ominaisuus) Joissakin tapauksissa –s –pääte tarkoittaa jonkin asian/esineen ominaisuutta Suomenna: Tröjan sticks: Nässlan (=nokkonen) bränns: Hunden bits:

8 Mediaaliverbit (suom.-ua/-yä) Näiden merkitys on aktiivin ja passiivin rajamailla Muodostetaan toisesta verbistä: – Suomessa –ua/-yä –johdannaisella – Ruotsissa s-päätteellä Driva=ajaa (pakottamalla)  drivas=ajautua Förändra=muuttaa  förändras=muuttua

9 Mediaaliverbit Suomenna: förskjutas:förstärkas: förvandlas:krossas: kvävas:samlas: tredubblas:tändas: utvecklas:

10 Passiivin eri kiertoilmaukset Vertaa: s-pass. Dörren låstes. bli-pass. Dörren hade av misstag blivit låst. Normalt är den öppen. Vara-passiivi Dörren är nu låst. Ingen kommer in utan nyckel. *Lisäksi Det- ja Man-rakenteet. Man låste dörren. - Det berättades … (att dörren var låst.)

11 Passiivien erot S-passiivi korostaa toimintaa & puhutaan toiminnasta Bli-passiivi korostaa olotilaan siirtymistä & puhutaan kohteesta. Vara-passiivi korostaa vallitsevaa olotilaa & puhutaan kohteesta.

12 DET ja MAN Jos ei ole subjektia, käytetään sanaa DET – Det lagades en stor mängd spaghetti – Det festades på Ruisrock Huom! MAN-rakenne on ruotsissa aktiivi, suomessa (helpompi jos) käännös passiiviin! – Man lagade en stor mängd spaghetti – Man festade på Ruisrock – * Man bjuds på spaghetti = One is served spaghetti = Man on tekemisen kohde, ei tekijä!

13 S-passiivi Muodostus: vastaavan aktiivimuodon loppuun lisätään –s Vain preesensissä tapahtuu pieni muutos:  Preesensin pääte –r/-er katoaa, tilalle –s –pääte  * jos pääte on prees. –er, on olemassa pidempi (vanhempi, virallisempi) rinnakkaismuoto –es Esim. Böcker säljes. Sommarställen uthyres.  Jos r-kirjain kuuluu vartaloon, -r ei katoa, -s –pääte sen perään (göra, föra, lära…) Esim. Arbetet görs/utförs/lärs noggrannt.

14 S-pass: Muodostus eri aikamuodot (I) Flytta, flyttar, flyttade, flyttat (aktiivi)  flyttas, flyttas, flyttades, flyttats (s-passiivi) (II) stänga, stänger, stängde, stängt (aktiivi)  stängas, stängs(/stänges), stängdes, stängts (s-pass) Käännä: Koulu suljetaan kesäkuussa. Koulu suljettiin kesäkuussa. Auto on siirretty Yliopistonkadulle. Auto oli siirretty Yliopistonkadulle.

15 S-passiivi I målas, målas, målades, målats IIstängas, stängs, stängdes, stängts III nås, nås, nåddes, nåtts IVgripas, grips, greps, gripits Muodosta s-passiivit: Skicka (I) Programmera (I) Planera (I) Använda (II) Köpa (II) Bestämma (II) Sy (III) Göra (IV) Hålla (IV)

16 Suomenna + Mikä aikamuoto, miten muodostettu? Öppnas här! Varuhuset stängs klockan 21.00. Led-lampor säljs på andra våningen. Det har skrivits mycket om energieffektivitet. Helsingfors stad grundades av kung Gustaf Vasa år 1550. Senatstorget besöks av många turister dagligen. Byggnaderna på senatstorget ritades av C.L. Engel

17 Muunna man-lauseeksi (eli aktiiviin, suomennos on edell. passiivi) Nya gågator byggs hela tiden. Man bygger nya gågator hela tiden. Cykelvägarna i centrum har förbättrats. Man förbättrar cykelvägarna i centrum. Varför förbjuds inte nattrafiken? Varför förbjuder man inte nattrafiken? Någonting måste göras men ingenting har gjorts. Man måste göra någonting men man har inte gjort någonting (men man har ingenting gjort = epätavallinen rakenne) Invånarnas nattsömn (yöuni) får inte störas längre Man får inte störa invånarnas nattsömn.

18 Tee s-passiivi Man använder led-lampor i många byggnader. Led-lampor används i många byggnader Vi har använt för mycket resurser för det här. Det har använts för mycket resurser för det här Vi måste spara miljön. Miljön måste sparas. Nordbor återvinner bl.a. plast, papper, metall och glas. Bl.a. plast, papper, metall och glas återvinns av nordbor. Man kan spara upp till 95% av energin Upp till 95% av energin kan sparas

19 Monen verbin ketju Jos lauseessa on monta eri verbiä, -s –pääte lisätään yhteen verbiin Tavallisesti pääverbiin eli ketjun viimeiseen Suomenna: Doping skall straffas strängare. Blommorna bör hinna vattnas före resan.

20 S-passiivin agentti Passiivissa ei yleensä kerrota tekijää Tämä on kuitenkin mahdollista agenttirakenteen avulla eli AV-prepositiolla Suomennoksessa auttaa, jos miettii ”kenen toimesta” jokin asia on tehty

21 Agentti Vår omgivning påverkar oss starkt.  Vi påverkas starkt av vår omgivning. Många beundrade henne.  Hon beundrades av många. De fotograferade laget ivrigt.  Laget fotograferades ivrigt av dem.

22 Partisiippi Partisiippi on verbistä muodostettu adjektiivi Ruotsissa: part.preesens ja part.perfekti part.prees on taipumaton: -ande/-ende part.perf. taipuu en, ett ja mon/määr muodoissa

23 Partisiipin preesens Pääte: –ande/-ende Suom. päätteet: –va/-vä, -llen Stråla  strålande (säteilevä, säteillen) Le  leende (hymyilevä, hymyillen) ge (*giva)  givande (antoisa) Bli (*bliva)  blivande (tuleva) Ta (*taga)  tilltagande (lisääntyvä) Må väl  välmående (hyvinvoiva) (partikkelista etuliite!)

24 Part. perfekti Käytetään kuten adjektiivia Ts. Taipuu pääsanan suvun ja luvun mukaan Muodostus (verbit I-III): – Imperfektistä poistetaan –e – Tämä on en- suvun muoto  tvätta, tvättar, tvättade, tvättat  tvättad Bilen är tvättad. Fönstret är tvättat. Bilarna är tvättade.

25 Tvätta I:tvättad, tvättat, tvättade (päätteet: ad, at, ade) Gömma II:gömd, gömt, gömda (d, t, a) Löste II:löst, löst, lösta (t, t, ta) Klä sig III:klädd, klätt, klädda (dd, tt, dda) Sålde (ep.):såld, sålt, sålda Vahvat verbit (IV) part.perf. Muodostetaan supiinista Korvaa –it päätteillä –en, -et, -na Skrivit:skriven, skrivet, skrivna Blivit: Försvinna: Vinna:

26 Bli-passiivi Muodostus: bli + partisiipin perfekti – Partisiippi noudattaa pääsanan sukua/lukua! – Verbi voi olla eri aikamuodoissa! Ei sovellu sanomista, ajattelemista, havaitsemista ilm. verbien kanssa! Suomenna: Jag blev hämtad med taxi Håret ska bli klippt Bilen blir reparerad Huset blir sålt Jounalister hade blivit kidnappade

27 Vara-passiivi Muodostus: vara + partisiipin perfekti – Partisiippi noudattaa pääsanan sukua/lukua! – Verbi voi olla myös muissa aikamuodoissa! Suomenna: Kampen är vunnen Vägen var avspärrad Ämnet har varit förbjudet redan länge