RAVINTOAINEET. Hiilihydraatit Rasvat ja kolesterolit Proteiinit Vesi Makrokivennäiset, mikrokivennäiset eli hivenaineet Vitamiinit.

Esitys aiheesta: "RAVINTOAINEET. Hiilihydraatit Rasvat ja kolesterolit Proteiinit Vesi Makrokivennäiset, mikrokivennäiset eli hivenaineet Vitamiinit."— Esityksen transkriptio:

1 RAVINTOAINEET

2 Hiilihydraatit Rasvat ja kolesterolit Proteiinit Vesi Makrokivennäiset, mikrokivennäiset eli hivenaineet Vitamiinit

3 Ravintoaineiden pilaantumisesta Hiilihydraatit käyvät, happamoituvat, homehtuvat hiivojen ja homeiden vaikutuksesta Rasvat pilaantuvat härskiintymällä eli hapettumalla Proteiinit mätänevät bakteereiden vaikutuksesta

4 Vähän kemiaa aluksi Hiilihydraatit koostuvat hiilestä (C), vedestä (H₂O) ja hapesta(O₂). Samoin rasvat koostuvat näistä kolmesta aineesta, joten ylimääräiset hiilihydraatit muuttuvat elimistössä rasvaksi, valitettavasti. Myös alkoholi koostuu hiilestä, vedystä ja hapesta. Kolmas makroravinne, proteiini, koostuu myös hiilestä, vedystä ja hapesta, mutta tämän lisäksi niissä on typpeä (N) mukana.

5 Hiilihydraatit Sokerit – Monosakkaridit Glukoosi (rypälesokeri) Fruktoosi (hedelmäsokeri) Galaktoosi – Disakkaridit Laktoosi (maitosokeri) Sakkaroosi (pöytäsokeri, ruokosokeri) Maltoosi (mallassokeri) Trehaloosi (sienisokeri)

6 Laktoosi laktoosiglukoosigalaktoosi

7 Sakkaroosi sakkaroosiglukoosifruktoosi

8 Maltoosi maltoosi glukoosi

9 Polysakkaridit Glykogeeni (eläinten varastohiilihydraatti) Tärkkelys (kasvit valmistavat) Selluloosa eli kuitu

10 Sokerit Hunajassa on inverttisokeria – fruktoosi ja glukoosi ovat erillään toisistaan seoksena – Pilkottu sakkaroosista entsyymillä tai hapolla erilleen Sakkaroosin makeusarvo on 100 Fruktoosin makeusarvo 140 (suurin) Laktoosin makeusarvo on vain 20 (maito ei maistu makealta)

11 Laktoosi intoleranssi Maitosokeria eli laktoosia pilkkoo suolessa laktaasi-niminen ruuansulatusentsyymi Vain pilkkoutunut maitosokeri pystyy imeytymään ohutsuolesta verenkiertoon Laktaasin puuttuessa laktoosi jää suoleen ja kulkeutuu suolensisällön mukana eteenpäin Maitosokeri kulkee ohutsuolen läpi paksusuoleen, jossa bakteerit käyttävät sitä ravinnokseen tällöin syntyy kaasua ja ulosteen normaali kiinteytyminen häiriintyy – kipu, kaasut, ripuli

12 Tärkkelys Pitkäketjuinen hiilihydraatti Muodostunut glukoosirenkaista 2 muotoa: – amylopektiini (useissa kasveissa ja viljoissa) nostaa verensokeria nopeammin Ruuansulatuksessa tärkkelys pilkotaan ensin disakkareiksi, sitten monosakkareiksi (maltaasi, sakkaraasi ja laktaasientsyymi pilkkovat) Ohutsuolessa imeytyminen mahdollista – Amyloosi (suoraketjuinen)

13 Kuidut Pitkäketjuinen polysakkaridi Ravintokuitu, jolla esim. Ihmiselle terveydellisiä vaikutuksia Kasvinsyöjät kykenevät hajottamaan sitä pieneliöstön avulla – Märehtiminen – Paksusuoli ja umpisuolisulatus pieneliöstön eli mikro-organismien avulla – Koprofagia (ulosteen syönti)

14 Rasvat Triglyseridit – ”Läski”, kehon rasva, veren rasvapitoisuus Sterolit – Kolesteroli, soluseinämien rakenteessa, sappihapoissa, sukuhormoneissa, hormoneissa, D-vitamiinin esiasteena Fosfolipidit – Solukalvoissa, elimistö pystyy itse valmistamaan Rasvaliukoisten vitamiinien saanti Maittavuus – liuottaa aromeja

15 Triglyseridit Glyseridi + kolme rasvahappoketjua – Ketjut eri pituisia: 2-26 hiiliatomia – Luokitellaan kaksoissidosten määrän mukaan 1.Tyydyttyneet rasvahapot – ei yhtään kaksoissidosta 2.Kertatyydyttämättömät rasvahapot – yksi kaksoissidos Hiiliketjut ovat siis suorempia ja pakkautuvat tiiviimmin, ovat kiinteitä huoneenlämmössä 3.Monityydyttämättömät rasvahapot – 2 tai useampia kaksoissidoksia Nestemäisiä, pehmeät rasvat, härskiintyvät helpommin kuin edelliset

16 Välttämättömät rasvahapot Elimistö ei pysty itse valmistamaan Saatava ravinnosta Omega 3-rasvahapot – Lähde: EPA ja DHA - rasvaiset kalat (lohi silakka makrilli) ALA - pellavaöljy, rypsiöljy, soija, saksanpähkinä Omega 6-rasvahapot – Lähde: LA -pähkinät, kasviöljyt, vihanekset AA - liha, maitotuotteet, äyriäiset

17 Kolesteroli Rasva, jota elimistö ei polta energiaksi Solut valmistavat Maksa valmistaa – säätelee kolesterolin valmistamista eli valmistaa tarpeeseen – Järjestelmä voi häiriintyä Ravinnosta, seuraavissa paljon kolesterolia: – Kananmuna (keltuainen!) – Mäti – Maksa

18 Lipoproteiinit Rasvat ovat veteen liukenemattomia aineita ja ne on pakattava proteiineihin – HDL lipoproteiini, kuljetusproteiini, kokoaa kolesterolia elimistön kudoksista ja kuljettaa sitä elimistä takaisin maksaan päin, kuljettaa kolesterolia pois verisuonten pinnasta (=hyvä kolesteroli), siitä muodostuu muita yhdisteitä – LDL, kuljetusproteiini, kuljettaa kolesterolia maksasta elimiin, verisuonten seinämiin päin, kertyminen verisuonten seinämiin – ongelmat verenkierrossa, ihmisellä sepelvaltimotauti, veritulpat (= huono kolesteroli)

19 Lipoproteiinit – Kylomikronit, kuljettavat rasvoja triglyseridimuodossa suolistosta maksaan ja rasvakudokseen – VLDL, kuljettavat maksassa syntentisoituneita triglyseridejä maksasta rasvakudokseen

20 Liiallinen kolesteroli Syömällä marjoja, hedelmiä, kauraa, ruisvalmisteita, herneitä, linssejä, papuja, liiallista kolesterolia saa poistettua liukenevien rasvojen mukana

21 Proteiinit Valkuaisaineet Aminohappoketjuista koostuva orgaaninen yhdiste Usein monen toisiinsa liittyneen aminohappoketjun muodostama kompleksi – Esim. lihasproteiini, myosiinissa on yli 4500 aminohappoa ketjuuntuneena – Insuliini on yksi yksinkertaisimmista ja siinä on 51 aminohappoa

22 Aminohappojen ominaisuuksista Ominaisuuksiin vaikuttaa esim. se, miten aminohappoketjut ovat kolmiulotteisesti laskostuneet – Kolmiulotteinen rakenne voidaan rikkoa tai muuntaa denaturoimalla – Esim. kananmunan valkuainen Keittämällä Vispaamalla Käsittelemällä hapolla Kolmiulotteinen rakenne muuttuu peruuttamattomasti – Vatsahappojen suorittama denaturointi on tärkeää, koska proteiinin sykkyrärakenteen avautuessa ruuansulatusentsyymit pääsevät pilkkomaan peptidiketjujen liitoksia

23 Aminohapot Lähes kaikilla tunnetuilla eliöillä proteiineja muodostavat samat 20 aminohappoa Aminohapot ovat sidoksissa toisiinsa peptidisidoksin Proteiinin typpiryhmä on hankittava syömällä (vrt. typensitojakasvit)

24 Typpitasapaino Eriytyminen virtsaan – Mitä vähemmän erittyy virtsaan, sitä paremmin ravinnon proteiini on mennyt lihaksiin ja muodostanut uutta proteiinikudosta, lihasmassaa – Tutkimukset urheilijoilla ja karjalla: mikä rehu kasvattaa tuotantoeläimiä tehokkaimmin Positiivinen typpitasapaino poikasena, nuorena, kasvun vaiheessa, uuden kudoksen muodostamisen aikaan

25 Typpitasapaino Negatiivinen – Vanhana, kudoksia katoaa.. – Jos hiilihydraattipitoista rehua, ruokaa ei ole tarpeeksi – proteiinien pilkkominen kudosten energiaksi, typpiryhmä poistuu ureana virtsan mukana