Ikääntyminen ja ikääntyvien palvelut. Ikääntyminen ja sosiaalinen ikääntyminen  Minkä ikäinen on ikäihminen?  Mitä sosiaalinen ikääntyminen tarkoittaa?

Esitys aiheesta: "Ikääntyminen ja ikääntyvien palvelut. Ikääntyminen ja sosiaalinen ikääntyminen  Minkä ikäinen on ikäihminen?  Mitä sosiaalinen ikääntyminen tarkoittaa?"— Esityksen transkriptio:

1 Ikääntyminen ja ikääntyvien palvelut

2 Ikääntyminen ja sosiaalinen ikääntyminen  Minkä ikäinen on ikäihminen?  Mitä sosiaalinen ikääntyminen tarkoittaa?  Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2013 (STM ja Suomen Kuntaliitto)  Osallisuus ja toimijuus (vanhusneuvostot ja kansalaisraati)  Asuminen ja elinympäristö (esteettömyys ja turvallisuus)  Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen (varhainen tuki, ravitsemussuositukset, muistiohjelma)  Oikea palvelu oikeaan aikaan (palvelutarpeen selvitys)  Palvelujen rakenne  Hoidon ja huolenpidon turvaajat (verkostot)  Johtaminen

3 Henkilöstö  Henkilöstömitoitus asumispalveluissa ja laitoshoidossa laatusuosituksen mukaan  Henkilöstömitoitus asumispalveluissa ja laitoshoidossa laatusuosituksen mukaan:  0,5 hoitotyöntekijää/asiakas tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodissa  0,60-0,70 hoitoyöntekijää/asiakas terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa  Kotihoidossa  Kotihoidossa välittömän työajan osuuden tavoite on 60-70 % työajasta.  Laatusuositusten mukaan välittömään työaikaan kuuluvat:  Asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi  Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen ja päivittäminen  Hoitotoimenpiteiden ja lääkehoidon toteutus  Asiakkaan tukeminen kuntoutumista edistävää työotetta käyttäen (myös kodin ulkopuolella tapahtuvissa toiminnoissa kuten ulkoilussa, kaupassa käynnissä ja asioinnissa)  Asiakkaan asioiden hoitaminen kodin ulkopuolella  Asiakkaan omaisen/läheisen tukeminen  Asiakastietojen kirjaaminen (kun ne tehdään asiakkaan kanssa)  Yhteydenpito asiakkaan kanssa puhelimitse ja muun teknisen välineen avulla

4 Vanhuspalvelulaki (1.7.2013)  Tavoitteena on: hyvinvointia  Edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja vähentää hyvinvointieroja osallisuutta voimavaroja  Tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja itsenäistä suoriutumista  Edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin palvelutarpeen arviointiin  Turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy sekä määrältään ja laadultaan riittävät palvelut  Kunnan on asetettava vanhusneuvosto, joka tuo ikäihmisten äänen kuuluville päätöksentekoon.  Pitkäaikainen hoito on toteutettava ensisijaisesti iäkkään kodissa tai muussa kodinomaisessa asuinpaikassa.  Palvelutarve on kartoitettava ilman aiheetonta viivytystä.  Iäkkäälle henkilölle on nimettävä vastuutyöntekijä, mikäli hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamisen tai etuuksien saamisen suhteen.

5 Vanhuspalvelulain mukainen henkilöstömääritys  Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Jos toimintayksikön tiloissa hoidettavana olevan iäkkään henkilön toimintakyky on alentunut siten, että hän tarvitsee huolenpitoa vuorokaudenajasta riippumatta, toimintayksikössä on oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina.

6 Iäkkään palvelutarpeesta ilmoittaminen ilmoitusvelvollisuuden  Vanhuspalvelulaki määrittelee ammattihenkilölle ilmoitusvelvollisuuden iäkkään henkilön palvelutarpeesta silloin, kun iäkäs henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.  Ammattihenkilön on myös ilmoitettava kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle iäkkään henkilön kotiuttamisesta terveydenhuollon laitoshoidosta hyvissä ajoin ennen kotiuttamista.

7 Hoivatarpeen arviointi  Iäkkäillä henkilöillä on lain määräämä oikeus hoivatarpeen arviointiin.  SAS-ryhmä (selvitä – arvioi - sijoita) suosittelee hoivan tarpeessa olevalle asianmukaista palvelua sekä hoito- tai hoivapaikkaa.  Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään aina kotihoidon asiakkaille.  perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista.  tehdään yhdessä asiakkaan, hänen omaisensa, kotihoidon työntekijän ja kotihoidonohjaajan kanssa; tarpeen mukaan mukana myös muut yhteistyötahot. 7

8 Toimintakyvyn mittarit  RAVA = ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn ja päivittäisen avun tarpeen arviointi (näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakon toiminta, suolen toiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke).  RAI (Resident Assesment Instrument) = vanhustenhoidon arviointi- ja seurantajärjestelmä. Mittarissa on satoja kysymyksiä, joiden pohjalta voidaan tehdä koti- tai laitoshoidon hoito- ja palvelusuunnitelmia ja mitata hoidon kustannuksia ja laatua.  MMSE-testi (Mini Mental State Examination) = muistia ja toimintakykyä mittaava asteikko, jota käytetään arvioitaessa henkisen toimintakyvyn heikentymistä ja dementoitumista. MMSE sisältää useita kognition osa-alueita arvioivia tehtäviä (esim. muistiin, ajatteluun ja oppimiseen liittyviä taitoja). 8

9 Ikäihmisten palvelut ja etuudet  Kuntouttava kotihoito  Kuntouttava kotihoito = kotipalvelu + kotisairaanhoito + kotihoidon tukipalvelut  Muut palvelut ja etuudet kotona asumisen turvaamiseksi  Palveluohjaus  Lääkärin tai hammaslääkärin kotikäynnit  Ateriapalvelu, kauppapalvelu, saunomisapu, kuljetuspalvelu, siivouspalvelu, turvapalvelut, asunnon muutostyöt  Eläkkeensaajan hoitotuki: hoitotuki, korotettu hoitotuki ja erityishoitotuki  Asumistuki  Toimeentulotuki  Sairauskulujen korvaus  Ikäihmisten sosiaaliturva  Ikäihmisten sosiaaliturva: työeläke, kansaneläke, eläkkeensaajan asumistuki, takuueläke, hoitotuki sekä terveyteen ja toimintakyvyn heikkenemiseen liittyvät etuudet, lääkekorvaus, lääkekatto, laitoshoidon maksukatto  Omaishoito

10 Kotihoidon luokat  Tuettu kotihoito  Melko omatoiminen asiakas, joka tarvitsee kotihoidon apua satunnaisesti (1-2 tuntia)  Valvottu kotihoito  Asiakas tarvitsee apua muutamana päivänä viikossa (3-6 tuntia)  Tehostettu kotihoito  Asiakas tarvitsee apua joka viikonpäivä ainakin kerran (10-20 tuntia)  Kotisairaalatoiminta  Vaihtoehto sairaalan vuodeosastolle  Esim. sairaalasta kotiutuneille, hoitopaikkaa odottaville tai terminaalihoidossa oleville potilaille 10

11 Omaishoito  Hoidettavalle hoito ja palvelut  Hoitajalle hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut.  Hoitajana voi toimia omainen tai muu läheinen  Palvelut ja palkkio määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa.  Palkkion vähimmäismäärä on noin 384-769 €/kk hoitoisuusluokituksen mukaisesti.  Palkkio on verotettavaa tuloa ja siitä kertyy eläkettä.  Omaishoitajalla on oikeus 3 vapaapäivään/kk. Vapaapäivien ajalta omaishoitajalle maksetaan omaishoidon tukipalkkiota. Vapaapäiviä voi kerätä pidemmiksi lomajaksoiksi. Hoito järjestetään silloin: - palvelujärjestelmän hoitoyksiköissä - omaishoitajan lomittaja tulee kotiin - kunta antaa omaishoitajille palveluseteleitä, joilla voi ostaa sijaispalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. 11

12 Omaishoidon tuen hoitopalkkion korvausluokat joissakin päivittäisissä 1. Hoidettava tarvitsee hoitoa, huolenpitoa, avustamista ja ohjausta joissakin päivittäisissä toiminnoissaan. Hoidettavan voi jättää yksin korkeintaan 1-3 tunniksi 2. Hoidettava tarvitsee paljon hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa esim. WC- käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa. Hoitotyö sitoo hoitajan lähes kokopäiväisesti. Hoidettavan voi jättää yksin korkeintaan 1-3 tunniksi. ympärivuorokautisesti runsaasti huolenpitoa 3. Hoidettava tarvitsee ympärivuorokautisesti runsaasti huolenpitoa ja valvontaa. Hoidettava tarvitsee toisen henkilön apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan, kuten WC-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa eikä häntä voi jättää yksin. Hoitajan on huolehdittava hoidettavasta kaikkina vuorokauden aikoina. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen etuus ja vaihtelee kunnittain. 12

13 Iäkkäiden asuminen  Senioriasuminen  tavallisen ja palveluasumisen välimuoto  Vuokra- tai omistusasuntoja, jotka on tarkoitettu hyväkuntoisille yli 55-60 –vuotiaille  Lyhytaikainen asumispalvelu  Keskimäärin 2 viikkoa kerrallaan asumispalveluyksikössä  Esim. omaishoidon vapaan toteuttamiseksi  Palveluasuminen  Palvelutalot ja palvelukodit  Yksiöitä, kaksioita ja ryhmäkotiasuntoja  Asumiskustannukset koostuvat vuokrasta + muista asumiskustannuksista ja palvelumaksusta (määritelty Hoito- ja palvelusuunnitelmassa)  Tehostettu palveluasuminen = vanhainkotihoitoa (laitoshoitoa)  Vanhainkoti  Tarjoaa asumispalvelua sellaisille ikäihmisille, jotka eivät enää selviydy kotona tai palveluasumisessa.  Koukkuniemen vanhainkoti Tampereella on Suomen suurin vanhainkoti (972 hp)

14 Laitoshoito Lyhytaikainen, pitkäaikainen tai osavuorokautinen hoito  Lyhytaikaisen laitoshoidon maksu on max 38,10 € /hoitopäivä  Pitkäaikainen laitoshoito (yli 3 kk) sisältää hoidon, ruoan, lääkkeet, puhtauden, vaatetuksen ja sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut.  Pitkäaikaisen laitoshoidon maksu on 85 % nettotuloista. Omaan käyttöön pitää jäädä vähintään 97 € kuukaudessa ja mahdollinen rintamalisä.  Hoidon porrastaminen ja palveluketju:  Hoidon porrastaminen ja palveluketju: mahdollisimman lyhyt laitosjakso, avohuollon korostaminen. 14