LASTEN REUMA SH / syksy 20101 Suomessa lastenreumaan sairastuu vuosittain 100–150 lasta, joista puolet on sairastuessaan alle viisivuotiaita. Sairastuneista.

Esitys aiheesta: "LASTEN REUMA SH / syksy 20101 Suomessa lastenreumaan sairastuu vuosittain 100–150 lasta, joista puolet on sairastuessaan alle viisivuotiaita. Sairastuneista."— Esityksen transkriptio:

1 LASTEN REUMA SH / syksy 20101 Suomessa lastenreumaan sairastuu vuosittain 100–150 lasta, joista puolet on sairastuessaan alle viisivuotiaita. Sairastuneista on n. 70 % tyttöjä.

2 Lastenreuman luokittelu Yleisoireinen lastenreuma kuumeilu, ihottuma, imusolmukkeiden tulehdusta, sisäelinoireita Oligoartriitti (harvojen nivelten tulehdus) sairastuneita niveliä 1 - 4 Seronegatiivinen polyartriitti veressä ei ole reumatekijää, sairastuneita niveliä 5 tai enemmän Aikuistyyppinen nivelreuma ”seropositiivinen polyartriitti” veressä on reumatekijä, sairastuneita niveliä 5 tai enemmän Nivelpsoriaasi ihon psoriaasi ja niveltulehdus ilman iho-oireita esiintyy kynsimuutoksia, makkaramaista sormen tai varpaan tulehdusta ja lähisukulaisella on psoriaasi Selkärankareuma ”entesiitteihin liittyvä artriitti” niveltulehdus ja entesiitti eli jänteen kiinnittymiskohdan tulehdus. Jos näistä vain toinen, pitää olla myös kaksi seuraavista: risti-suoliluunivelen (s-i-nivelen) kipu ristiselässä, HLA-B27 -antigeeni positiivinen, selkärankareuma jollakin lähisukulaisella, silmän etuosan tulehdus, yli 8-vuotias poika. Muut tautimuodot lastenreuma, jota ei saada sopimaan muihin ryhmiin SH / syksy 20102

3 3 Lastenreumaksi kutsutaan niveltulehdusta, joka alkaa tuntemattomasta syystä alle 16-vuotiaalla ja tulehdus kestää ainakin kuusi viikkoa. Määrittely on kuitenkin melko keinotekoinen, koska sairauden syy on yleensä tuntematon. Samantapaista sairautta voi esiintyä yli 16-vuotiaillakin. Lapsena sairastuneet säilyttävät myöhemminkin alkuperäisen diagnoosin. Lastenreuma ei ole yksi ja yhtenäinen tauti. Nykyisin se jaetaan seitsemään alatyyppiin. Kaikista näistä käytetään nimeä lastenreuma, juveniili idiopaattinen artriitti (JIA).

4 SH / syksy 20104 Syyt Lastenreuman syytä ei tunneta. Todennäköisesti syitä on monia, ja perinnölliset tekijät lisäävät sairastumista joihinkin tautimuotoihin. Lastenreuma ei periydy suoraan, mutta se ei käyttäydy myöskään tartuntataudin tapaan. Lastenreumaan kuuluu hyvin lapsille ominaisia tauteja (oligoartriitti) tai myös aikuisilla esiintyviä tautimuotoja (nivelreuma, nivelpsoriaasi, selkärankareuma).

5 SH / syksy 20105 Ensimmäinen lastenreuman oire on tavallisesti nivelten aamujäykkyys, jonka vanhemmat yleensä huomaavat. ◦ Jäykkyys voi esiintyä vain sairastuneissa nivelissä tai yleisemminkin. ◦ Lapset saattavat ontua nivelkivun takia tai he varovat niveliä. Heillä voi olla myös nukkumisvaikeuksia. ◦ Ainakaan pienet lapset eivät osaa kuvata kipua sanallisesti. Kipu ilmenee usein kärttyisyytenä ja sairaitten nivelten varomisena. ◦ Joskus polvi tai muu nivel turpoaa niin selvästi, että se on helppo havaita. Kuumeilu ja hento ihottuma vartalolla ovat yleisoireisen lastenreuman tunnusomaisia alkuoireita. Oireet

6 SH / syksy 20106 Lastenreuman vaikeus vaihtelee. Tauti pyrkii kuitenkin pitkittymään ja syövyttämään nivelten rustoa, luuta ja nivelsiteitä. ◦ Tämän seurauksena nivelet tuhoutuvat ja niiden toiminta on vajavaista. ◦ Nykyisin ei enää esiinny nivelen täydellistä kiinniluutumista. Silmätulehdukset eivät aiheuta aina oireita, ja voivat huomaamatta edetä jopa pysyvään näön vaurioon. Lastenreumaa sairastavilla voi esiintyy myös kasvuhäiriöitä. ◦ Pituuskasvu voi hidastua vaikean taudin tai poikkeuksellisen raskaan kortisonihoidon seurauksena. Tulehtuneessa nivelessä voi syntyä myös luun liikakasvua. Erityisesti polvessa tämä voi johtaa raajojen epäsymmetriseen pituuteen tai virheasentoon. ◦ Kasvuhäiriöitä voi esiintyä myös alaleuassa, jaloissa ja nilkoissa sekä ranteissa ja sormissa. Hoitamattomaan lastenreumaan voi liittyä henkeä uhkaavia sydäntulehduksia ja munuaistauteja. Taudin kulku

7 SH / syksy 20107 Lastenreuman keskeinen tuntomerkki on yli kuusi viikkoa kestänyt yhden tai useamman nivelen turvotus. Lapsi saattaa olla myös väsynyt ja itkuinen, kuumeinen ja hänellä voi olla ihottumaa. Veren lasko ja CRP voivat kohota. Taudin selvittelyssä tutkitaan myös reumatekijä ja tumavasta-aineet. Jos tumavasta-aineet ovat positiiviset, kysymys on suurella todennäköisyydellä joko lastenreumasta tai systeemisestä sidekudossairaudesta. Koska periytyvillä tekijöillä voi olla merkitystä, vanhemmilta tiedustellaan suvussa esiintyneistä niveltaudeista ja psoriaasista. Toteaminen

8 SH / syksy 20108 Hoito Lastenreuman toteaa alan erikoislääkäri ja seuranta kuuluu myös erikoislääkärille. Hoidon tavoitteena on saada oireet häviämään ja veren tulehdusarvot normaaleiksi. ◦ Tämä onnistuu joskus yksinkertaisella lääkityksellä ja liikehoidon kotiohjeilla. Vaikeammissa tilanteissa tarvitaan raskaampaa lääke- ja muuta hoitoa. Lastenreuman hoidossa käytetään yleisesti yhdistelmähoitoa. ◦ Tarpeeksi tehokkaan lääkehoidon ansiosta tuloksetkin näkyvät usein nopeammin ja hoitoaikaa voidaan lyhentää. Lastenreumaa hoidetaan pääosin samoilla lääkkeillä kuin aikuistenkin reumaa. Pitkäaikaisessa hoidossa käytetään yleisesti metotreksaatti-solunsalpaajalääkettä. Nykyisin lastenreumaa voidaan hoitaa myös biologisilla TNF-a-salpaajalääkkeillä. Tukihoitona tarvitaan kortisonivalmisteita. Lastenreuman hoidon tavoitteena on turvata lapsen normaali kasvu. Raajojen oikeaa asentoa voidaan auttaa ulkoisilla tuilla ja lastoilla. Lapsipotilailla seurataan myös alaleuan ja hampaiden kasvua ja tutkitaan säännöllisesti silmät. Lastenreumaa sairastavat saavat fysioterapeutilta yksilöllisen ohjelman nivelten liikkeiden ylläpitoa ja lihasten vahvistamista varten. Ammatilliseen kuntoutukseen kuuluu myös hyvän peruskoulutuksen turvaaminen.

9 SH / syksy 20109 Lastenreumaa sairastavan lapsen hoidossa on kivunlievitys yksi keskeisimmistä tavoitteista. Lastenreuman hoidon tavoitteena on turvata lapsen normaali kasvu. Hoidon tavoitteena on saada oireet häviämään ja veren tulehdusarvot normaaleiksi.

10 SH / syksy 201010 Hoidon keskittäminen ja tehostaminen ovat parantaneet lastenreuman ennustetta merkittävästi. Pysyvä invaliditeetti ja ennenaikaiset kuolemat ovat harvinaisia. Amyloidoosia (liukenemattoman valkuaisaineen kertyminen elimistöön) ei enää esiinny. Suurin osa sairastuneista pystyy nykyhoitojen avulla selviämään työelämässä jokseenkin normaalisti. Ennuste

11 SH / syksy 201011 Reumataudit ja ravinto Ravinnolla on todettu olevan vaikutusta etenkin kivun syntyyn ja kokemiseen. On myös mahdollista, että ravinnolla on vaikutusta reumatautien sairastumisriskiin ja kulkuun.

12 SH / syksy 201012 Ravinto – jatkuu… Tavoitteena täysipainoinen ruokavalio Reumasairauksissa suositellaan nykytiedon mukaan normaalia, terveellistä ruokavaliota. Suositeltavaa on käyttää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä säännöllisesti kalaa, täysjyväviljaa ja pehmeitä rasvoja. Kasviksia vähintään kuusi annosta päivässä Runsaalla, välimerentyyppisellä kasvisten käytöllä on todettu olevan edullisia vaikutuksia nivelreuman oireisiin. Kasviksia on hyvä syödä sellaisenaan, lämpiminä lisäkkeinä tai muun ruoan seassa vähintään kuusi annosta päivän mittaan. Yksi kasvisannos on esim. yksi keskikokoinen porkkana, yksi pieni omena, 2 dl marjoja, yksi keskikokoinen tomaatti, 2 dl salaattia/raastetta, 1,5 dl keitettyjä kasviksia. Päivän kasvismäärä karttuu, kun syö joka aterialla ja välipalalla kasviksia eri muodossa.

13 SH / syksy 201013 Reumataudit ja liikunta Reuma- ja tuki- ja liikuntaelinsairaalle aktiivinen liikkuminen kohtuullisessa määrin on keskeinen osa sairauden ja yleiskunnon hoitoa. Eriasteinen liikunta, tarvittaessa liikuntaa helpottavien apuvälineiden avulla, kuuluu kaikissa vaiheissa näiden sairauksien hoitoon: ehkäisijänä, varsinaisena hoitomuotona ja kuntoutuksena. Tutkimukset osoittavat, että reumasairaat hyötyvät ◦ liikkuvuusharjoittelusta ◦ lihasvoimaharjoittelusta ◦ kestävyyskuntoharjoittelusta.

14 SH / syksy 201014 Lapsen sairastuminen Sairauden alkaminen on järkytys, kun aikaisemmin terve lapsi sairastuu. Helpotukselta diagnoosi voi tuntua silloin, jos lapsella on ollut pitkään epämääräisiä oireita ja niiden syy lopulta selviää. On helpottavaa, kun lapselle ja läheisille selviää, että lastenreuman hoito on nykyään tehokasta ja ennuste yleensä varsin hyvä. Diagnoosi ja neuvonta pitäisi saada ja hoito aloittaa mahdollisimman sujuvasti.

15 SH / syksy 201015 Ensisijaista on tässä tilanteessa tukea lapsen omaa tottumista sairauteensa. Lapsen tehtävä on kasvaa ja kehittyä itsenäiseksi, tasapainoiseksi ja toimintakykyiseksi aikuiseksi, ja reumasairaus on tässä kehityskulussa lisähaaste. Pitkäaikaissairaus vaikuttaa usein vanhempien suhtautumiseen lapseen. Se voi johtaa ylihuolehtimiseen, hemmotteluun tai tervettä lasta pienempien vaatimusten asettamiseen. Tällöin vanhemmat painottavat helposti lapsen puutteita eivätkä näe hänen vahvuuksiaan. Lastenreumaa sairastavan lapsen perheessä vanhemmat ovat vetureita ja asettavat rajat, aivan kuten perheessä yleensä. Lapsen sairastuminen – jatkuu …

16 SH / syksy 201016 Lapsen sairastuminen – jatkuu … Sairastumiseen suhtautuminen Ympäristön suhtautuminen Jaksaminen Lapselle ominaisten piirteiden huomioiminen HUOMIOITAVIA NÄKÖKULMIA:

17 SH / syksy 201017 Elämänlaadulla tarkoitetaan lapsen tyytyväisyyttä ja onnellisuutta elämään, johon terveys olennaisesti liittyy. Elämänlaatu on hyvinvointia ja se perustuu lapsen omaan kokemukseen hyvinvoinnistaan ja onnellisuudestaan. Lapsi itse määrittelee asioiden merkityksen. Tutkimusten mukaan kouluikäisillä lapsilla on välineet hyvään elämänlaatuun. Pitkäaikaissairaudet vaikuttavat lasten elämänlaatuun aiheuttamalla fyysisiä, psyykkisiä, henkisiä ja sosiaalisia ongelmia. Pitkäaikaissairaus voi vaikuttaa muun muassa lapsen mielialaan, toimintakykyyn, itsenäistymiseen ja henkiseen hyvinvointiin.

18 SH / syksy 2010 LÄHTEINÄ KÄYTETTY mm. 18 http://www.reumaliitto.fihttp://www.reumaliitto.fi; luettu 26.9.2010. http://www.helistin.fihttp://www.helistin.fi; luettu 26.9.2010- Vilen, Vihunen, Vartiainen, Siven, Neuvonen & Kurvinen. 2008. Lapsuus erityinen elämävaihe. WSOY. http://www.terveyskirjasto.fihttp://www.terveyskirjasto.fi; luettu 26.9.2010 Kankaala, J. & Pulkkinen, S. 2005. Kouluikäisen reumaa sairastavan lapsen elämänlaatu. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö. Sairaanhoitaja-AMK.