Elinkeinoverotus - Käyttöomaisuusosakkeiden verovapaat luovutukset Apulaisprof. Tomi Viitala.

Esitys aiheesta: "Elinkeinoverotus - Käyttöomaisuusosakkeiden verovapaat luovutukset Apulaisprof. Tomi Viitala."— Esityksen transkriptio:

1 Elinkeinoverotus - Käyttöomaisuusosakkeiden verovapaat luovutukset Apulaisprof. Tomi Viitala

2 Verovapaat osakeluovutukset Konsernin tytäryhtiön osakkeet voidaan tietyin edellytyksin luovuttaa verovapaasti EVL 6b §:n nojalla: ”Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön saama käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinta ei ole veronalaista tuloa eikä osakkeiden hankintameno vähennyskelpoinen meno, jos osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia.” EVL 6b § on merkittävin poikkeus EVL:n laajaan tulo- ja menokäsitteeseen EVL 6b § tuli voimaan 19.5.2004 kansainvälisen kehityksen ”pakottamana” (mm. Ruotsi 2003, Norja 2004) 2

3 Verovapaat osakeluovutukset Verovapauden tavoitteena on –Turvata Suomen kilpailukyky kansainvälisten konsernien sijaintivaltiona Ennen EVL 6b §:ää suomalaiset konsernit ketjuttivat omistuksiaan laajasti erityisesti Hollannin kautta, jossa tytäryhtiöosakkeiden luovutukset ovat olleet jo pitkään verovapaita –Estää tytäryhtiöiden voittojen kahdenkertainen verotus Myös tytäryhtiöstä saadut osingot ovat verovapaita emoyhtiölle; osakkeiden luovutus on vaihtoehtoinen tapa osingonjaolle realisoida tytäryhtiöiden voittoja 3

4 Verovapaat osakeluovutukset Symmetriaperiaatteen mukaisesti osakkeiden luovutustappiot ovat vähennyskelvottomia –Kansainvälisesti on yleistä, että tytäryhtiöosakkeiden luovutukset ovat verotuksessa vähennyskelvottomia  jos Suomessa ei olisi vastaavaa säännöstä, tappiollisia tytäryhtiöosakkeiden luovutuksia pyrittäisiin kanavoimaan Suomeen 4

5 Verovapaat osakeluovutukset EVL 6b §:ään liittyy paljon ”seurannaissääntelyä” Konsernin lainasaamisten menetysten ja ns. konsernituen vähennyskelvottomuus (EVL 16 § 7k) Osakkeiden arvonalennuspoistojen vähennys- kelvottomuus (EVL 42.1 §) Purkutappio käytännössä vähennyskelvoton (EVL 51.2 d §) Edellä mainitut säännökset turvaavat verotuksen symmetriaa suhteessa osakeluovutusten tappioiden vähennyskelvottomuuteen ja estävät verosuunnittelua 5

6 Verovapauden edellytykset - luovuttajaa koskevat (subjekti-)edellytykset Verovapaus koskee ainoastaan osakeyhtiötä, osuuskuntaa, säästöpankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä Luovutusvoiton verovapaus koskee myös vastaavia ulkomaisia yhteisöjä, jos luovutettavat osakkeet liittyvät yhteisön Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan Verovapaus ei koske pääomasijoitustoimintaa harjoittavia yhteisöjä Luovuttajan tulee olla EVL:n mukaan verotettava 6

7 Pääomasijoittaja Merkittävin verovapautta rajoittava subjektiedellytys  tarkoituksena ei ole vapauttaa yhtä toimialaa veroista Pääomasijoittajan käsitettä ei ole laissa määritelty Määritelmä on täsmentynyt lain esitöiden ja oikeuskäytännön perusteella Verohallinnon ohje Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön verotus, 2.6.2015, 29/200/2015 –Muodolliset tunnusmerkit –Toiminnalliset tunnusmerkit 7

8 Pääomasijoittaja Hallituksen esityksen (HE 92/2004 s. 34) mukaan ”Pääomasijoitustoiminnalla tarkoitetaan varojen sijoittamista kohdeyrityksiin, joihin liittyy korkea riski ja korkea tuottomahdollisuus. Pääomasijoittajat omistavat tyypillisesti vähemmistöosuuden yrityksen pääomasta, ja pääomasijoitus tehdään yleensä oman pääoman -ehtoisena osakesijoituksena. Pääomasijoittajan tarkoituksena ei ole olla kohdeyhtiön pysyvä omistaja, vaan tavoitteena on irtautua kohdeyhtiöstä tietyn määräajan kuluessa. Pääomasijoitustoiminnalle ei normaalisti saada tuottoa osingon muodossa, vaan tuotto saadaan kohdeyhtiön arvonnoususta osakkeiden luovutuksen yhteydessä (exit).” 8

9 Verovapauden edellytykset - luovutettavia osakkeita koskevat (objekti-)edellytykset 1.Osakkeet ovat olleet käyttöomaisuutta, 2.Osakkeet on omistettu yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden ja omistus ollut vähintään 10 % osakepääomasta ja 3.Osakkeet ovat kotimaisia, EU:n jäsenvaltiossa tai verosopimusvaltiossa asuvan yhtiön osakkeita, 4.Osakkeet eivät ole kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön osakkeita 9

10 Käyttöomaisuus EVL 12 §:ssä määritelmä: ”…elinkeinossa pysyvään käyttöön tarkoitetut…arvopaperit…” Tytäryhtiöiden ja intressiyhtiöiden osakkeet, strategiset osakeomistukset Käytännössä merkittävimmäksi tulkintaongelmaksi on muodostunut se, ovatko luovutettavat osakkeet käyttöomaisuutta vai sittenkin TVL-tulolähteeseen kuuluvaa omaisuutta, koska kyseessä muu pitkäaikainen sijoitus tai koska luovuttajaa pidetään TVL:n mukaan verotettavana yhtiönä Kyse tapauskohtaisesta kokonaisharkinnasta 10

11 Käyttöomaisuus Lain esitöissä (HE 176/2008) on kuvattu käyttöomaisuuden luonnetta : ”Käyttöomaisuuden kriteeriksi on asetettu, että hyödykkeen tulee palvella käyttöarvollaan verovelvollisen elinkeinotoimintaa. Pitkäaikaisista sijoituksista käyttöomaisuus eroaa siten, että käyttöomaisuuden hankintameno kohdistuu verovelvollisen varsinaiseen suoritetuotantoon ja on sen kannalta välttämätön. Arvopapereiden on katsottava kuuluvan käyttöomaisuuteen muun muassa silloin, kun verovelvollinen on hankkinut ne lisätäkseen, turvatakseen tai helpottaakseen suoritteidensa menekkiä taikka tehdäkseen tuotannontekijän hankkimisen edulliseksi tai varmemmaksi. Käyttöomaisuudeksi on yleensä katsottu muun muassa tytäryhtiöosakkeet silloinkin, kun tytäryhtiö toimii eri toimialalla. Jos arvopaperit eivät liity verovelvollisen elinkeinotoimintaan, ne luetaan verotuksessa henkilökohtaiseen tulolähteeseen.” 11

12 Käyttöomaisuus Huomattava määrä oikeuskäytäntöä, jossa kyse siitä pidetäänkö luovuttajaa EVL:n mukaan verotettavana ja onko osakkeilla riittävä toiminnallinen yhteys luovuttajan liiketoimintaan, jotta niitä voidaan pitää käyttöomaisuutena Arviointikriteereitä: –Luovuttajan omistusrakenne (vaikuttaa EVL-statukseen) –Osakkeiden omistuksen tausta (käyttöomaisuusluonne) –Hallinnolliset tekijät (EVL-status ja käyttöomaisuusluonne) –Omistusaikaiset toiminnalliset tekijät (käyttöomaisuusluonne) 12

13 Oikeuskäytäntöä: KHO 2012:74 A Oy oli myynyt omistamansa 12,6 prosentin osuuden C Oy:n osakkeista. A Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja pääosakas B oli toiminut C Oy:ssä konsulttina ja hallituksen jäsenenä. A Oy:n liikevaihto muodostui pörssiosakkeiden myynnistä kertyneistä noin 325 000 euron tuloista ja C Oy:n maksamista 8 000 euron konsulttitoiminnan palkkioista. A Oy:n ja C Oy:n välillä ei katsottu vallitsevan B:n hallitus- ja konsulttityöskentelyn perusteella sellaista toiminnallista yhteyttä, jonka perusteella A Oy:n myymät C Oy:n osakkeet olisivat olleet A Oy:n käyttöomaisuutta, vaan ne olivat A Oy:n liiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta. 13

14 Oikeuskäytäntöä: KHO 2010:64 Kun otettiin huomioon G Oy Ab:n toiminta aktiivisena osakkaana A Oyj:ssä, edustus A Oyj:n hallituksessa sekä G Oy Ab:n perustamisesta annettu selvitys, G Oy Ab:tä oli pidettävä verotuksessa elinkeinotoimintaa harjoittavana yhtiönä. Asiassa saadun selvityksen mukaan G Oy Ab:n luovuttamien A Oy:n osakkeiden oli katsottava verovuonna kuuluneen yhtiön EVL 12 §:n mukaiseen käyttöomaisuuteen. Asia palautettiin Verohallinnolle EVL 6 b §:n soveltamisedellytysten tutkimiseksi. Äänestys 3-1-1. 14

15 Omistusaika Luovuttaja on omistanut –yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan –ajanjaksona, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta –vähintään 10 % osuuden luovutettavan yhtiön osakepääomasta –luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin 10 % 1 % 9 % 12 kk 15

16 Kohdeyhtiön asuinvaltio Kotimainen osakeyhtiö EU-valtiossa asuva, emo-tytäryhtiödirektiivin 2 artiklassa tarkoitettu yhtiö Verosopimusvaltiossa asuva osakeyhtiö Asuinvaltio-edellytyksen täyttymiseen ei yleensä liity tulkintaongelmia Jos kyse ei ole edellä tarkoitetuista osakeyhtiön osakkeista, luovutusvoitot ovat veronalaisia mutta luovutustappiot vähennyskelvottomia 16

17 Muu kuin kiinteistöyhtiö Verovapautta ei sovelleta, jos kohdeyhtiötä pidetään kiinteistöyhtiönä –Kiinteistö-osakeyhtiö –Asunto-osakeyhtiö –Muu osakeyhtiö, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa Tulkintaongelmat liittyvät lähinnä viimeksi mainittuun ja erityisesti tilanteissa, joissa yhtiön toiminta on muuttunut (esim. aiemmin harjoitettu liiketoiminta loppunut ja jäljellä kiinteistöjen omistamista) 17

18 Verovapaan voiton oikaisuerät Pääsääntöisesti luovutushinta on koko määrältään verovapaata EVL 6.3 b §:ssä on kolme poikkeusta, joissa luovutushinta on kuitenkin tuloon palautumisen vuoksi veronalaista tuloa: –osakkeista tehty poisto (ennen vuotta 2004) –osakkeen hankintamenosta vähennetty varausta tai julkiselta yhdyskunnalta saatua avustusta ja –konsernin sisäisissä luovutuksissa aikaisemmin vähennetty luovutustappio (ennen vuotta 2004) Koskevat pääosin ”vanhoja” omistuksia 18

19 Luovutustappioiden rajoitettu vähennyskelpoisuus EVL 6b §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa osakkeiden luovutuksesta saatu tappio on vähennyskelvotonta Lisäksi vähennyskelvottomuutta on rajoitettu sellaistenkin käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappioiden osalta, joiden omistusosuus on alle 10 % tai omistusaika alle 1 vuoden  Luovutustappio voidaan vähentää vain käyttöomaisuuteen kuuluvista osakkeista saatavista luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna Rajoitus ei koske kiinteistöyhtiöiden osakkeita Rajoitus ei pääomasijoittajia 19

20 Verovapaan luovutusvoiton hankkimisesta johtuneet menot EVL 16 § 2 k: ”Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita menoja eivät ole verovapaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot, kuitenkin niin, että verovapaan tulon ylittävä osa menoista katsotaan vähennyskelpoiseksi.” Verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovuttamiseen liittyviä menoja (ts. hankintameno ml. siihen mahdollisesti aktivoidut menot ja luovutukseen liittyvät menot kuten asiantuntijamenot) ei voida vähentää Tappiollisessa luovutuksessa voidaan kuitenkin vähentää se osa luovutukseen liittyvistä menoista, joka ylittää saadun luovutushinnan 20

21 Menot tappiollisessa luovutuksessa KHO 2012:129 A Oyj oli myynyt B Oy:n osakekannan yhden euron kauppahinnalla. Osakkeiden hankintameno oli 1 000 262,37 euroa ja myyntiin liittyvät asiantuntija- ja tilintarkastuspalkkiot 536 823,17 euroa. Osakkeet olivat A Oyj:n käyttöomaisuutta, joten osakkeiden luovutushinta oli verovapaata tuloa ja hankintameno vähennyskelvoton meno. A Oyj:llä oli oikeus vähentää verotuksessaan osakkeiden myyntiin liittyvät asiantuntija- ja tilintarkastuspalkkiot verovapaan luovutushinnan ylittävältä osalta. Verovuosi 2007. Äänestys 3-2. 21