S. 84- Rahoitusmarkkinat. Rahan tehtävät 1. Vaihdon väline 2. Arvon mitta 3. Arvon säilyttäjä.

Esitys aiheesta: "S. 84- Rahoitusmarkkinat. Rahan tehtävät 1. Vaihdon väline 2. Arvon mitta 3. Arvon säilyttäjä."— Esityksen transkriptio:

1 s. 84- Rahoitusmarkkinat

2 Rahan tehtävät 1. Vaihdon väline 2. Arvon mitta 3. Arvon säilyttäjä

3 Korot = rahan hinta, jonka joutuu maksamaan lainatessa rahaa esim. pankista Koron määrään vaikuttaa lainan käyttötarkoitus, laina-ajan pituus ja viitekorko, johon laina on sidottu Viitekorkoja ovat 1. euribor (1, 3, 6 tai 12 kk:n välein vaihteleva) 2. prime (pankkien oma) ja 3. kiinteä korko (aina saman suuruinen) Viitekoron lisäksi korosta on maksettava marginaalikorko, joka on neuvoteltavissa pankin kanssa  kilpailutus tärkeää!!

4 Miksi korot nousevat tai laskevat? Korkotasoon vaikuttaa kysyntä ja tarjonta: jos rahaa halutaan lainata, sen korko nousee (noususuhdanne), jos taas ei, sen korko laskee (laskusuhdanne) Koron suuruutta määrittää myös EKP ns. ohjauskorolla (korko, jonka pankit maksavat EKP:lle lainatessaan itselleen rahaa)

5 Lainan lyhentäminen Lainaa haettaessa on oltava vakituinen työ tai takaus eikä luottotietomerkintää Lainaa lyhennetään 1. tasalyhenteisenä (kuukausittainen laina sama mutta korko voi vaihdella) 2. tasaeräisenä (laina kuukausittain kiinteä, mutta korkojen noustessa laina-aika pitenee) tai 3. annuiteettilainana (kuukausittainen maksuerä kiinteä, korkojen osuus alussa suuria)

6 Sijoittaminen ja arvopaperimarkkinat s. 102-107 Sijoittamalla rahojaan voi vaurastua Perinteisin sijoitusmuoto on pankkitalletus: matala tuotto, riskitön Kiinteään omaisuuteen sijoittaminen (esim. metsä, kiinteistöt): sijoitus usein kallis, vaatii hoitamista ja aiheuttaa kuluja, tuotot pitkällä aikavälillä

7 Sijoittaminen ja arvopaperimarkkinat Pörssissä käydään kauppaa osakkeilla: osakekaupassa voittoa voi saada osakekurssien nousuista ja osingoista, osakkeenomistajille tarjotaan usein myös halvalla uusia osakkeita osakeannissa Sijoitusrahastoissa on hajautettu sijoituksia useisiin yrityksiin ja monien sijoittajien rahoja: ne ovat yksittäisiä osakkeita riskittömämpiä sijoituskohteita ja melko tuottoisia

8 Sijoittaminen ja arvopaperimarkkinat Rahaa voi sijoittaa myös ns. joukkovelkakirjoihin (valtio, kunnat, yritykset tarvivat pitkäaikaista lainaa): sijoittaja saa laina-aikana tai laina-ajan päätyttyä korkoa velasta, erityisesti valtion obligaatiot ovat turvallisia ja tuottavia

9 Euroopan keskuspankki ja rahapolitiikka Euromaat kuuluvat talous- ja rahaliitto EMU:un: euron myötä valuutanvaihdosta ei tule kuluja, maiden rajoilla ei tarvitse maksaa tullimaksuja, vahvana valuuttana myös inflaatio ja korot ovat pysyneet alhaisina, hintavertailu on helppoa, valuuttakeinottelu ei ole ongelma  euro vahva valuutta Aika ajoin valuutan kalleus on ollut ongelma Suomen vientiteollisuudelle: vienti esim. USA:han on takkuillut kalliin valuutan takia

10

11 Euro Tower Frankfurtissa

12 Euroopan keskuspankki ja rahapolitiikka 1. EKP huolehtii euron liikkeelle laskusta markkinoille (setelinanto-oikeus) ja vahtii rahan määrää markkinoilla  Avomarkkinaoperaatioilla EKP voi kerätä euroja pois markkinoilta myymällä sijoittajille kultaa, toisten maiden valuuttaa tai valtion obligaatioita (samalla tavoin se voi lisätä rahan määrää ostamalla arvopapereita markkinoilta) Tarvittaessa myös ns. valuuttainterventioita (euron tukiostoja) jos rahan määrä kasvaa liikaa (inflaatio), tätä ei kuitenkaan ole käytetty 2. Vähimmäisvarantojärjestelmän puitteissa EKP määrää pankit tallettamaan osan niiden varoista keskuspankkiin  tällöin pankit eivät voi lainata niin paljon, rahan määrä markkinoilla vähenee ja korkotaso nousee

13 Euroopan keskuspankki ja rahapolitiikka 3. EKP lainaa rahaa (lyhytaikaisia luottoja) ohjauskorkoa vastaan suurille liikepankeille  ohjauskorkoa säätelemällä se vaikuttaa yleiseen lainojen korkotasoon (euriborit, prime), ohjauskorkoa nostetaan jos inflaatio uhkaa nousta (noususuhdanne) ja lasketaan jos talous hiipuu (laskusuhdanne) 4. EKP huolehtii myös euroalueen valuuttavarannosta säilyttämällä jäsenmaiden keskuspankeissa euroalueen ulkopuolisia valuuttoja ja kultaa maksuvalmiuden yllättävissä tilanteissa

14 Valuuttakurssit s. 108- Kelluvien valuuttojen (esim. euro) arvo määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan  valuutan arvo nousee (revalvoituminen), jos sitä halutaan ostaa taustalla maan hyvä taloustilanne Revalvaation myötä esim. euro on vahva ja muihin maihin matkaajat hyötyvät siitä, sen sijaan vientiyritysten tuotteet eivät käy kaupaksi  valuutan arvo laskee (devalvoituminen), jos sitä myydään pois: talouden laskusuhdanne Valuutan arvo muihin nähden heikkenee, tuontituotteet kallistuvat, mutta oman maan vientituotteet menevät kaupaksi

15 Valuuttakurssit Kiinteät valuuttakurssit pyritään pitämään samana keskuspankin toimesta: keskuspankilla on valuuttavarantoa, jota se voi käyttää puolustaakseen oman maan valuutan arvoa (myy hallussaan olevia ulkomaisia valuuttoja ostaakseen kotimaisia)  kiinteä valuutta antaa vakautta maan taloudelle, mutta voi olla hankala ylläpitää pienten maiden kohdalla

16 Euron suhde dollariin ja jeniin

17 Suhde euroon (16.11.2010) Australian dollari AUD 1,3874 Brasilian real BRL 2,3504 Bulgarian leva BGN 1,9558 Englannin punta GBP 0,85100 Etelä-Afrikan randi ZAR 9,5426 Intian rupia INR 61,6800 Japanin jeni JPY 113,21 Kanadan dollari CAD 1,3817 Kiinan juan CNY 9,0355 Latvian lati LVL 0,7092 Liettuan liti LTL 3,4528 Malesian ringgit MYR 4,2612 Meksikon peso MXN 16,7370 Norjan kruunu NOK 8,1670 Romanian leu RON 4,2925 Ruotsin kruunu SEK 9,3753 Singaporen dollari SGD 1,7682 Sveitsin frangi CHF 1,3408 Tanskan kruunu DKK 7,4547 Thaimaan baht THB 40,652 Tšekin koruna CZK 24,607 Turkin liira TRY 1,9801 Unkarin forintti HUF 276,95 Uuden-Seelannin dollari NZD 1,7655 Venäjän rupla RUB 42,3215 Viron kruunu EEK 15,6466 Yhdysvaltain dollari USD 1,3612

18 Mitä vaikuttaa euron arvon heikkeneminen 10%.. a. Suomalaiseen vientiyritykseen, jonka päämarkkinat Venäjällä b. Suomalaiseen turistiin New Yorkissa c. Lapin joulumatkailubisnekseen d. Saksan ja Suomen väliseen lauttaliikenteeseen e. Koko Suomen kansantalouteen