PSYKOOSI JA KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ

Esitys aiheesta: "PSYKOOSI JA KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ"— Esityksen transkriptio:

1 PSYKOOSI JA KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ

2 YLEISESTI PSYKOOSISTA
Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jossa henkilön todellisuudentaju hämärtyy usein karkealla tavalla. Psykoottinen ihminen ei erota omia sisäisiä impulssejaan ulkomaailman aistimuksista, ja tulkitsee siksi kokemansa harhat todellisiksi. Usein harhat ilmenevät: harhaluuloina, aistiharhoina, puheen huomattavana hajanaisuutena tai eriskummallisena käytöksenä. Yleisimmät psykoosit ovat skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Suomessa on yli skitsofreniaa sairastavaa henkilöä. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa n. puoli prosenttia suomalaisista, joillekin se saattaa jäädä elinikäiseksi mielenterveyden häiriöksi. Lisäksi yleisiä psykooseja ovat skitsofreniaryhmän psykoosit, kuten skitsoaffektiivinen häiriö, sekä psykoottinen depressio.

3 MIKÄ AIHEUTTAA PSYKOOSIN?
Psykoottinen oireilu voi alkaa vuosia ennen varsinaista sairastumista. Varsinaiseen sairastumiseen liittyy usein laukaisevia stressitekijöitä, joita voivat olla traumaattinen tapahtuma, kuten omaisen kuolema, pitkäaikainen unettomuus, päihteiden käyttö, lääkeaineen käyttö tai niistä vieroittautuminen voi joskus johtaa psykoosiin. Osa psykooseista aiheutuu aivosairauksista, usein aiheuttajaa ei kuitenkaan tunneta.

4 PSYKOOTTISIA OIREITA Tyypillisiä oireita ovat: harha-aistimukset, kuten kuuloharhat ja näköharhat (hallusinaatiot) Näissä ihminen kokee usein itsensä esim. vainotuksi tai poikkeuksellisen tärkeäksi henkilöksi Monilla ihmisillä erilaiset aistikokemusten vääristymät tai harha-aistimukset ilmenevät etenkin stressitilanteissa tai nukahtamisvaiheessa, ilman että ne olisivat luonteeltaan psykoottisia. Käytöstä voidaan määritellä joissain tapauksissa psykoottiseksi, vaikkei henkilöllä ilmenisikään varsinaisia harha-aistimuksia tai –luuloja. Näissä tapauksissa diagnoosiin riittää eriskummallinen puhe ja käytös.

5 KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen ja vahvasti perinnöllinen mielenterveydenhäiriö. Mielialahäiriötä luonnehtivat tavanomaisesta poikkeavat mielialojen vaihtelut: masennus ja maniajaksot, sekä niiden ns. sekamuotoiset jaksot. Sairastuneella voi olla täysin oireettomia jaksoja tai jaksoja, jossa oireet ovat hyvin lieviä. Kaksisuuntaista mielihäiriötä sairastavilla on taipumusta kärsiä alkoholi- tai muusta päihdeongelmista, jolloin runsas juominen voi voimistaa sekä mania- että masennusjaksoja.

6 MANIA- JA MASENNUSJAKSOT
Maniajaksot ovat masennusjaksoja helpompi tunnistaa, sillä käyttäytyminen siinä on silmäänpistävän aktiivista. Maanisen vaiheen aikana voi tuntea erittäin voimakasta ja epärealistista hyvää oloa useita viikkoja, tai kuukausia. Maaninen käyttäytyminen ei välttämättä ole iloista, varsinkin nuorella ihmisellä mania saattaa näkyä aggressiivisena kiihtymyksenä. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä yleisin hoitoon hakeutumisen syy on usein pitkäkestoinen ja vaikea masennusjakso. Masennusjakson aikana mielihäiriöstä kärsivä kokee syvää väsymystä ja keskittymiskyvyn puutetta, unihäiriöt ovat myös tavallisia. Sairausjaksot voivat myös olla sekamuotoisia, jolloin se on erityisen hankala.

7 TYYPIN II KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ
Maniajaksot ovat tasaisempia, niin sanottuja hypomaanisia. Hypomaaninen jakso ei ole niin vakava, että se aiheuttaisi merkittäviä vaikeuksia töissä tai sosiaalisissa suhteissa. Kakkostyypin mielialahäiriöstä usein hakeudutaan hoitoon vain masennusjaksojen aikana, jolloin häiriö saattaa jäädä kokonaan tunnistamatta.

8 HOITO Hoidetaan mielialalääkkeillä. Myös ahdistusta ja unettomuutta lievittävillä lääkkeillä sekä masennuslääkkeillä. Sopivan lääkityksen löytäminen saattaa viedä aikaa, mutta parhaimmillaan lääkityksellä pystytään estämään tai lievittämään masennus- ja maniajaksoja. Usein mielialalääkkeet ovat parantaneet potilaiden hoitoa ja elämänlaatua. Tauti uusiutuu herkästi hoidon jälkeen ja usein joudutaan pitkäaikaiseen, oirejaksoa estävään lääkehoitoon. Aina lääkitys ei ole tarpeen, silloin kun oireet eivät ole pahoja ja sairastava osaa hallita niitä. Sairausjaksojen ehkäisemiseksi on tärkeää välttää liiallista stressiä sekä unenpuutetta.

9 LÄHTEET sykoosit sykoosit#s3 Virtaa: Terveyden perusteet 5. painos 2012