Tilanne Sote-rakenneuudistuksessa Jorma Penttinen johtajaylilääkäri PS-shp:n kuntayhtymä 30.1.2014 19.9.20161.

Esitys aiheesta: "Tilanne Sote-rakenneuudistuksessa Jorma Penttinen johtajaylilääkäri PS-shp:n kuntayhtymä 30.1.2014 19.9.20161."— Esityksen transkriptio:

1 Tilanne Sote-rakenneuudistuksessa Jorma Penttinen johtajaylilääkäri PS-shp:n kuntayhtymä 30.1.2014 19.9.20161

2

3 III/ 2013 Savon Sanomat 19.9.20163

4

5 Sote-uudistu s - valmisteluryhmän hallituksen esityksen muotoon kirjoitettu loppuraportti Luovutettu 19.12.2013

6 19.9.2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 1(2) Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen

7 19.9.2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 2(2) Mahdollisimman laaja integraatio – sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- kokonaisuus (sekä perus- että erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla – ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena Selkeä hallinto – vastuukuntamalli – kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen

8 19.9.2016 Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä Ensisijainen vastuu on sosiaali- ja terveysalueella kaikki kunnat kuuluvat sote-alueeseen vastuu käsittää kaikki sote-palvelut Osavastuu voi olla perustason alueella osa kunnista voi kuulua lisäksi perustason alueeseen pääosin nykyiset kuntien ja terveyskeskusten tehtävät 24/7 päivystys (myös sosiaalihuolto) on kuitenkin sote- alueen järjestämisvastuulla, mahdollisesti muitakin tehtäviä

9 19.9.2016 Sote-alueen muodostaminen Maakunnan keskuskaupunki – näillä on velvollisuus toimia vastuukuntana Vähintään noin 50 000 asukkaan kunta – oikeus muodostaa sote-alue ja toimia vastuukuntana – edellytyksenä riittävä kantokyky Metropolialueen sote-alueista päätetään erikseen

10 19.9.2016 Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki 595 384 Tampere 215 168 Oulu 188 114 Turku 178 630 Jyväskylä 132 062 Kuopio 103 932 Lahti 102 308 Pori 83 133 Joensuu 73 758 Lappeenranta 72 133 Hämeenlinna 67 270 Vaasa 65 173 Rovaniemi 60 637 Seinäjoki 58 703 Kotka 54 831 Mikkeli 54 530 Kokkola 46 585 Kajaani 38 045 Yli 50 000 asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo 252 439 Vantaa 203 001 Kouvola 87 567 Salo 55 283 Maakuntien keskuskaupungit ja yli 50 000 asukkaan kaupungit: 10

11 19.9.2016 Perustason alueen muodostaminen Oikeus perustason alueeseen on, jos: – kunnan asukasluku on vähintään noin 20 000 ja se ei kuulu samaan työssäkäyntialueeseen sote-alueen vastuukunnan kanssa ( Iisalmi ja Varkaus) – kunta voi samalla toimia työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien < 20 000 asukkaan kuntien vastuukuntana( yssote- joroinen ) – Eräitä > 20 000 asukkaan kuntia koskeva poikkeus suurten kaupunkien kehyskunnat ( Siilinjärvi) oikeus järjestää palvelut omille asukkailleen ei oikeutta toimia perustason vastuukuntana

12 19.9.2016 Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Rauma Järvenpää Kajaani Tuusula Kirkkonummi Savonlinna Kerava Nokia Kaarina Ylöjärvi Kangasala Riihimäki Raasepori 20 000–50 000 asukkaan kunnat 50 000– asukkaan kunnat Vihti Imatra Sastamala Raahe Raisio Varkaus Tornio Jämsä Kemi Iisalmi Hollola Hamina Siilinjärvi Valkeakoski Lempäälä Äänekoski Heinola Mäntsälä 48 833 47 374 46 585 45 527 40 349 39 820 38 966 38 045 37 667 37 192 36 854 34 549 32 056 31 081 30 942 29 891 29 018 28 959 28 581 28 472 25 763 25 652 24 559 22 606 22 545 22 507 22 399 22 147 22 020 21 403 21 311 21 022 20 888 20 334 20 164 20 131

13 19.9.2016 Sote-alue Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A–C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D–G. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D–F. Kunta G (Siilinjärvi)on kuntarakennelain 4 d §:n tarkoittama > 20 000 asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei voi toimia vastuukuntana B, C, E ja F eivät itse järjestä asukkaittensa sote- palveluja Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A–C ja G sekä perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä. Perustason alue Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. Sote-alueen vastuukunta Kunta C: 6000 as. Kunta B: 15 000 as. Kunta G: 25 000 as. Kunta D: 20 000 as. Perustason alueen vastuukunta Kunta F: 8000 as.

14 19.9.2016 Uusi sote-palvelurakenne Sote-alue Perustason alue 20–30 sote-aluetta ja noin 30 perustason aluetta? Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus Vastuukunta Sosiaali ja terveydenhuollon erityisvastuualueet (erva) - Alueellinen koordinointi, kehittäminen, tutkimus, koulutus, viranomaistehtävät Kunta Sote-alue Vastuukunta Sote-alue Sote-palvelut järjestävä kunta 5 aluetta Kunta

15 19.9.2016 Yhteistoiminta-alue Erityisvastuualue Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Kunta sosiaali- palvelut 5 kpl 20 kpl 15+1 kpl 320 kuntaa Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus SairaanhoitopiiriErityishuoltopiiri Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä (perusterveyden- huolto) Kunta sosiaali- palvelut Kunta sosiaali- palvelut Erityisvastuualue SairaanhoitopiiriErityishuoltopiiri Kunta Isäntäkunta

16 19.9.2016 Hallinnon järjestäminen Sote-alueella ja perustason alueella ensisijaisesti vastuukuntamallilla – vastuukunnassa on yhteinen toimielin (lautakunta), johon kuntien edustajain kokous valitsee jäsenet – edustajainkokous päättää talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta – yhteinen toimielin vastaa operatiivisesta johtamisesta

17 19.9.2016 Myös kuntayhtymä mahdollinen, jos ½ kunnista, joissa on 2/3 väestöstä sitä kannattaa.

18 19.9.2016

19 Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet (ERVAT) Yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa Päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus. Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio

20 19.9.2016 ERVA kuntayhtymä yhtymäkokouksessa ovat edustettuina kaikki ervan sote-alueisiin kuuluvat kunnat. kuntien edustajien lukumäärää ja äänimäärä määräytyy kunnan asukasluvun perusteella 32 §. yhtymäkokous antaa tarpeelliset määräykset ervan tehtäviin liittyvien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä päättää eristyisvastuualueen rahoituksesta 40 § rahoituksesta vastaavat sote-alueet jos perussopimuksessa ei toisin sovita, rahoitus asukasluvun perusteella

21 Aki Linden, 23.1.2014 SITTEN VIELÄ ERITYISVASTUUALUE Erityisvastuualue eli Erva olisi kuntayhtymä, jossa jokainen kunta on edustettuna yhtymäkokouksessa, mutta ei hallituksessa Ervasta säädetään 15-16 §:ssä ja 31-40 §:ssä Tehtävät (11 kpl) pääosin koordinoiva, mutta myös: ”vastaa... 3)... keskittämisestä” (16§)”oikeus tehdä... sitovia päätöksiä... tuoittamisesta” (39§) sekä Erva-alueen hallituksessa olisi koulutusta ja tutkimusta käsiteltäessä rajatulla tavalla mm. korkeakoulujen edustajia mukana, mutta yliopistojen edustuksesta yliopistollisissa sairaaloissa ei sanota mitään. Tämä on todella merkittävä muutos aikaisempaan verrattuna.

22 19.9.2016 ei 5 vuoden irtisanomissuojaa !

23 19.9.2016

24 Uudistuksen aikataulu Sote- järjestämislakityöryhmän loppuraportti lausunnoille HE muodossa, aika ad 13.3.2014 HE eduskuntaan keväällä 2014 Laki voimaan 1.1.2015 – kuntia kuullaan ennen sote-alueiden lopullista muodostamista Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistaminen omana kokonaisuutena (Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 29.8.13)

25 19.9.2016 Uudistuksen toimeenpano Kuntien kuuleminen alueista, syksy 2014 Päätös alueista ja niihin kuuluvista kunnista, 2014 - 2015 Laki voimaan 1.1.2015 Sairaanhoitopiirit hallinnollisena yksikkönä lakkaavat 31.12.2016 Uudet alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017

26 19.9.2016 Keskeinen sisältö  Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla  Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä ( sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito )  Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita  Alueiden hallinto vastuukuntamallilla  Erva-ky koordinoi toiminnan järjestämistä  Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita

27 19.9.2016 Mitkä kunnat olisivat sopivat järjestämiskumppanit a) vahvan kunnan mallissa b) sote-alueella?

28 19.9.2016 Mitkä kunnat olisivat sopivat järjestämiskumppanit a) vahvan kunnan mallissa b) sote-alueella?

29 19.9.2016 Yhtenäisten sote-alueiden muodostamista tuetaan Kaste-hankkeissa Etelä-Savon uusi sote-palvelukonsepti (ESSO) kehittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroidun toimintamallin. Hanke tukee yhtenäisen sote-alueen muodostamista, ja sille myönnettiin 657 000 euroa.

30 19.9.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoitteena on rakentaa asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan keskisuomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Hankkeelle annettiin 975 000 euroa.

31 19.9.2016

32 Aki Linden, 23.1.2014 SHP KY PUHEEJOHTAJISTON JA JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN KANNAOTTO JATKOVALMISTELUUN yksinomaan vastuukuntamalliin liittyy valtiosääntöoikeudellisia ja toiminnallisia ongelmia kuntayhtymä on osoittanut toimivuutensa –esh menot 1 % korkeammat kuin 20 v sitten yliopistolliset sairaalat kuntayhtymiksi ja hallinnossa edustus yliopistoille