Muutoksenhaku kunnallisiin henkilöstövalintapäätöksiin

Esitys aiheesta: "Muutoksenhaku kunnallisiin henkilöstövalintapäätöksiin"— Esityksen transkriptio:

1 Muutoksenhaku kunnallisiin henkilöstövalintapäätöksiin
Mika Paavilainen

2 Kunnallisen viranomaisen harkintavalta henkilöstövalinnassa
Kunnalla tai kuntayhtymällä on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Lakisääteiset kelpoisuusvaatimukset Kunnan itse asettamat kelpoisuusvaatimukset Harkintavaltaa kaventavat Virkavalintoja (mutta ei siis työsuhteisten tointen täyttämistä) koskevat yleiset virkanimitysperusteet (PeL 125 §) Taito Kyky Koeteltu kansalaiskunto Syrjintäkiellot (sekä työ- että virkasuhteisten tehtävien täyttö) Perustuslaissa, tasa-arvolaissa, yhdenvertaisuuslaissa ja palvelussuhdelaeissa on lueteltu koko joukko kiellettyjä syrjintäperusteita Oikeuskäytännössä tosiasiallinen harkintavalta on katsottu melkoisen laajaksi.

3 Kelpoisuusvaatimukset?
Lakisääteiset Esim. sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 3 §:ssä määritelty sosiaalityöntekijän kelpoisuus: ”Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.” Laeissa on yleensä siirtymäsäännöksiä, joiden nojalla mm. ”vanhat” tutkinnot rinnastetaan tiettyyn kelpoisuuteen. Kunnan tai kuntayhtymän itse asettamat Yleensä samantyyppisiä koulutusta ja kokemusta koskevia vaatimuksia kuin lakisääteisissäkin. Voidaan käyttää silloin, kun lakisääteisiä kelpoisuusvaatimuksia ei ole tai näitä täydentäen. Työsuhteista tointa täytettäessä kunta tai kuntayhtymä ei ole sidottu esim. hakuilmoituksessa esittämiinsä vaatimuksiin (KHO: T:981). Virantäytössä sen sijaan on esim. katsottu, että kun hakuilmoituksessa mainittu kelpoisuus poikkesi kunnanhallituksen päättämistä kelpoisuusvaatimuksista, päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Hakuilmoitusten laatimisessa tulisi pyrkiä täsmällisyyteen – epäselvät kriteerit vaikeuttavat sekä hakemusten laatimista että valinnan tekemistä.

4 Soveltuva tutkinto? KHO:2008:22: Kelpoisuusvaatimuksena kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin on sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Sosiaalitoimen johtosäännön mukaan kelpoisuusvaatimuksena on lisäksi kokemus hallintotehtävissä. Sosiaalijohtajan virkaan valittu A oli suorittanut teologian kandidaatin tutkinnon ja aloittanut sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA-tutkinnon suorittamisen. Kun otettiin huomioon sosiaaliviraston koko, sosiaalijohtajan tehtävät viraston ylimpänä johtajana olivat hallinnollisia tehtäviä. Sosiaalijohtajalla ei ollut sosiaalihuollon ammatillisia tehtäviä. Virkaan kuuluvat tehtävät ja tutkinnon sisällön laajuus huomioon ottaen kaupunginvaltuusto oli voinut sille kuuluvan harkintavallan nojalla katsoa A:n valitun suorittaman teologian kandidaatin tutkinnon virkaan soveltuvaksi ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi.

5 Soveltuva tutkinto? KHO:1987-A-12: Hallintojohtajan virkaan ehdolle pantu ja virkaan nimitetty henkilö oli suorittanut yliopistossa filosofian kandidaatintutkinnon, jonka aineyhdistelmänä oli: kemia, fysiikka ja matematiikka sekä filosofian lisensiaatin tutkinnon radiokemiassa ja väitellyt filosofian tohtoriksi radiokemiassa. Hänen tutkintonsa eivät olleet, kun otettiin huomioon niihin sisältyvät aineet ja yliopiston hallintojohtajan tehtävät, hallintojohtajan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Ehdollepanopäätös, siitä tehtyyn valitukseen annettu päätös sekä nimityspäätös perustuivat näin ollen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Päätökset purettiin virkaa hakeneen henkilön hakemuksesta.

6 Soveltuva tutkinto? Johtopäätöksiä:
Laissa saatetaan asettaa tietty tutkinto kelpoisuusvaatimukseksi. Jos laissa ei edellytetä kelpoisuusvaatimuksena tietyn tutkinnon suorittamista, voidaan harkita, mikä tutkinto olisi ”soveltuva”. Harkinta liittyy tietyn tehtävän täyttämiseen. Silloin, kun halutaan erilaisella tutkintotaustalla varustettuja hakijoita, on perusteltua käyttää ”soveltuvaa” tutkintoa tai tietyn tasoista tutkintoa kelpoisuusvaatimuksena tarkemmin tiettyä tutkintoa yksilöimättä. Silloin, kun halutaan rajata ”soveltuvien” tutkintojen skaalaa, voidaan vihjata hakuilmoituksessa, mikä tutkinto olisi erityisen soveltuva. Esim. ”virkaan kuuluvat tehtävät huomioon ottaen soveltuvana tutkintona voidaan pitää erityisesti oikeustieteen maisterin tutkintoa tai sitä vastaavaa aikaisempaa tutkintoa”. Jos halutaan nimenomaan ylemmän tutkinnon suorittaneita hakijoita, tämä on syytä mainita erikseen.

7 Mikä on korkeakoulututkinto?
Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä 10 § (otteita sellaisena kuin se on VnA 426/2005 tehdyn muutoksen jälkeen): Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuuden täyttää henkilö, joka on suorittanut alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö sekä maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkinnon suorittanut henkilö.

8 Taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto?
Taito tarkoittaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyky viittaa henkilön tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koeteltu kansalaiskunto tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.

9 Hakijoiden vertailu ja virkanimitysperusteet?
Perustuslaki edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua. Yleisiä virkanimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin. Huomioon on otettava myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset tehtävät. Koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi on otettava huomioon hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (erityisesti osana kyvyn ja koetellun kansalaiskunnon arviointia). Virkavalinta perustuu kokonaisharkintaan siitä, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista virkanimitysperusteet huomioon ottaen arvioidaan olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen.

10 Hakijoiden vertailu ja virkanimitysperusteet?
KHO:2005:44: Rehtorin virkaan edellytettiin säädettyjen kelpoisuusvaatimusten lisäksi vahvaa osaamista pedagogisessa johtamisessa, koulun hallinnossa ja taloudenhoidossa. Virkaan etsittiin koulukulttuurin kehittäjää, jolla oli koulun johtamiseen ja muuhun opetustoimen yhteistyöhön tarvittavia sosiaalisia taitoja. Haastatteluun valituista kolmesta kelpoisuusvaatimukset täyttäneestä kärkihakijasta filosofian maisteri A:lla oli hakuajan päättymiseen mennessä kokemusta koulun johtamisesta kolme kuukautta, filosofian maisteri B:llä noin 13 vuotta ja kasvatustieteiden maisteri C:llä noin 20 vuotta. Opetuslautakunnan päätös valita kysymyksessä olevaan virkaan A oli perustunut hakijoiden vertailuun, jossa koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi oli otettu huomioon haastattelussa esille tulleet seikat sekä A:n, B:n ja C:n henkilökohtaiset ominaisuudet. Vaikka B:llä ja C:llä olikin pitempi kokemus peruskoulun johtamisesta, opetuslautakunta ei päättäessään kokonaisarvion perusteella valita kysymyksessä olevaan rehtorin virkaan A:n ollut menetellyt perustuslain 125 §:n 2 momentin vastaisesti. Korkein hallinto-oikeus kumosi tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen, jolla opetuslautakunnan päätökset oli kumottu.

11 Mikä on syrjintää? Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa hakijoita eri asemaan (mm.) sukupuolen, iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

12 Mikä ei ole syrjintää? ”Hyväksyttävä peruste”
Tasa-arvolain 9 §:ssä kerrotaan, mitä ”ei ole pidettävä syrjintänä” Mm. väliaikaisia, suunnitelmaan perustuvia erityistoimia tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi, joilla pyritään tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamiseen Yhdenvertaisuuslain 7 §:n mukaan ”syrjintänä ei pidetä” Mm. yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä Oikeuskäytännössä hyväksytyt kokemuserot ja oikeuttamisperusteet: työnantajan oikeus painottaa valintaperusteita haluamallaan tavalla, kunhan hakijoita kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi

13 Mikä ei ole syrjintää? Suurikaan ikäero valituksi tulleen hakijan ja kilpahakijan välillä ei automaattisesti merkitse syrjintää iän perusteella. Pelkästään se, että tehtävään on valittu henkilö, joka on toista sukupuolta kuin kilpahakijansa, ei automaattisesti merkitse kiellettyä syrjintää. Sekään, että tehtävään valittua vanhemmalla, nuoremmalla tai toista sukupuolta olevalla kilpahakijalla on esimerkiksi enemmän työkokemusta tai korkeampi tutkinto kuin valituksi tulleella, ei välttämättä tarkoita, että valitsematta jäänyt hakija olisi kokonaisarvion perusteella valituksi tullutta ansioituneempi. Valinnan tekevällä viranomaisella on suhteellisen laaja harkintavalta kelpoisuusvaatimuksia painottaessaan.

14 Mikä ei ole ikäsyrjintää?
KHO: /893: Kunta oli voinut valita yläasteen maantiedon ja biologian lehtorin virkaan vuonna 1971 syntyneen henkilön, jolla oli työkokemusta noin 3,5 vuotta. Valinnan riitauttaneella, vuonna 1950 syntyneellä opettajalla oli sama koulutus ja kokemusta opettajana noin 15 vuotta. Kumpikin täytti viran kelpoisuusvaatimukset ja molemmilla oli myös riittävä kokemus viran hoitamiseen. KHO katsoi, että valinta perustuu kokonaisharkintaan siitä, ketä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista on virkanimitysperusteet huomioon ottaen pidettävä virkaan ansioituneimpana. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Päätös oli perustunut myös hakijoiden henkilökohtaiseen haastatteluun ja haastattelussa esille tulleisiin seikkoihin sekä hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointiin. Valintapäätös ei ollut perustuslain §:n vastainen eikä vanhempaa hakijaa ollut myöskään syrjitty lainvastaisesti iän perusteella.

15 Mikä ei ole ikäsyrjintää?
KHO 2006:93: Yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa oli noudatettava kunnallisen viranhaltijan virantäyttömenettelyn kaikissa vaiheissa kuten haastatteluun kutsuttaessa. Kaupungin työnantajana suorittamat työhaastattelut olivat osa nimityspäätöksen valmistelua, ja valmistelussa asiat oli selvitettävä tasapuolisesti, syrjimättömästi ja riittävästi. Se, että useista hakijoista vain osa kutsuttiin haastatteluun, kuului viranhakumenettelyn luonteeseen. Viranhakijoiden keskimääräisestä iästä suuntaan tai toiseen poikkeava ikä ei sellaisenaan antanut aihetta olettaa ikäsyrjintää. Valituksen kohteena olleen nimitysasian valmisteluvaiheista ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi voitu olettaa, että valittaja olisi jätetty kutsumatta haastatteluun hänen ikänsä johdosta.

16 Mikä ei ole sukupuolisyrjintää?
Jos joku hakijoista katsoo tulleensa syrjityksi ja mikäli ansiovertailun perusteella voidaan epäillä tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää, työnantaja voi kumota näin syntyneen syrjintäolettaman osoittamalla, että valintaan on ollut työn tai tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä syy taikka valinta on johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta. Mikäli työnantaja osoittaa ”muun hyväksyttävän syyn”, kyse ei ole syrjinnästä.

17 Mikä ei ole sukupuolisyrjintää?
KHO:1989-A-40: Kunnan sosiaalijohtajan virkaan valittu oli suorittanut yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön koulutusohjelmassa sosiaalityön suuntautumisvaihtoehdon mukaan sekä toiminut vs. sosiaalityöntekijänä, vs. sosiaaliohjaajana ja mainitun kunnan sosiaalitarkkaajana yhteensä noin 1 1/2 vuotta. Virkaan valitsematta jäänyt toista sukupuolta oleva hakija oli sosiaalihuoltajan tutkinnon suoritettuaan toiminut eri sosiaalihuollon sektoreilla ja vuodesta 1975 alkaen eri kuntien sosiaalisihteerinä. Kunnanvaltuuston katsottiin täyttäessään po. sosiaalijohtajan viran syrjäyttäneen hakijan, jota oli pidettävä virkaan valittua ansioituneempana. Kun otettiin huomioon sosiaalijohtajan tehtävät, kunnanhallituksen etukäteen valittavalle henkilölle asettamat valintaperusteet sekä vaatimukset täyttävän henkilön löytämiseksi suoritetut toimenpiteet (haastattelut ja haastattelun perusteella valittujen hakijoiden psykologiset testit) ja niiden tulokset, kunnanvaltuuston katsottiin osoittaneen menettelynsä johtuneen muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta. Kunnanvaltuuston päätös ei siten ollut lainvastainen.

18 Henkilöstövalinnan tekeminen
Viran täyttämisestä on tehtävä aina hallintopäätös Pääsääntöisesti kuntalain mukainen muutoksenhaku Amk:n opettajavalinnoista kuitenkin erityislakiin perustuva hallintovalitus Työsuhteeseen ottamisesta ei sallivan tulkinnan mukaan välttämättä ole tehtävä erillistä hallintopäätöstä. Pelkkä työsopimus riittää työsopimussuhteen alkamiseen (ja työsuhde alkaa töiden alkaessa). …mutta jos hallintopäätös tehdään, asiassa voi tietyiltä osin hakea muutosta myös hallintolainkäytön järjestyksessä.

19 Miksi työsuhteisen toimen täyttämisestä pitäisi tehdä hallintopäätös?
Myös työsuhteinen henkilö voi tietyissä tilanteissa asemavaltuutuksen nojalla tehdä työsopimuksen kunnan puolesta. Tällöin asiasta ei tehdä erillistä hallintopäätöstä (koska työsuhteiselle ei voida delegoida toimivaltaa hallintopäätöksen tekemiseen). Viranhaltijan päätökset merkitään päätösluetteloon ja pääsääntönä on, että viranhaltijan tekemää sopimusta edeltää hallintopäätös. Asemavaltuutuksen riittävyys yksinään ja ilman hallintopäätöstä riippuu mm. täytettävän tehtävän luonteesta (lyhyistä määräaikaisista ei aina voitane edellyttää tehtäväksi hallintopäätöstä). Keskustelu asiasta jatkuu ja rajat ovat pitkälti veteen piirrettyjä…

20 Henkilöstövalinnan perusteleminen
Hallintolain 45 §:ssä säädetään päätöksen perustelemisesta. Päätös on pääsäännön mukaan perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Viranhaltijan suorittamat henkilöstövalintapäätökset on perusteltava. Hallintolain 45 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan perustelut voidaan jättää esittämättä, jos päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia.

21 Henkilöstövalinnan perusteleminen
Viranhaltijan päätös henkilöstövalinnasta ei ole luonteeltaan vaali. Monijäsenisessä toimielimessä henkilövalinta suoritetaan virkavaalina. Vaalin toimittamisesta säädetään kuntalain 60 §:ssä. Virkavaalissa ääniä voidaan antaa kenelle tahansa vaalissa kysymykseen tulevalle hakijalle. Lopullinen valinta voi selvitä vasta kokouksessa suljetun lippuvaalin jälkeen. Tämän vuoksi päätöksentekotilanteessa on usein mahdotonta esittää kaikkia valinnan perusteluja. Hyvään hallintoon kuitenkin kuuluu, että viran hakijalle pyritään pyynnöstä ilmoittamaan valinnan perusteet. Jos päätös riitautetaan, toimielinten vaalipäätökset on syytä perustella huolellisesti oikaisuvaatimusratkaisussa tai valitusviranomaiselle annettavassa lausunnossa. Tällöin on syytä kiinnittää riittävästi huomiota hakijoiden ansioiden vertailuun.

22 Henkilöstövalinnan perusteleminen
Perustuslain 125 §:n yleisiä virkanimitysperusteita koskeva säännös edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua. Henkilöstön valintapäätöksen perustelujen ydin on hakijoista tehty ansiovertailu eli käytännössä yhteenveto, jossa on koulutuksen ja työkokemuksen ohella arvioitava viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Kokonaisharkinnan perusteella valitaan ansioitunein hakija. Oikeuskäytännössä on nimenomaisesti edellytetty vertailua paitsi koulutuksen ja kokemuksen, myös virkanimitysperusteiden täyttymisen arviointiin vaikuttavien henkilökohtaisten ominaisuuksien osalta. Mikäli tällainen vertailu on puuttunut, virkavaalipäätös on kumottu ja palautettu uudelleen käsiteltäväksi.

23 Muutoksenhaku kunnallista virkasuhdetta koskevassa asiassa
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 50 §:n mukaan työnantajan em. lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin kuntalaissa oikaisuvaatimuksen tekemisestä ja kunnallisvalituksesta säädetään. Valtuuston päätöksestä kunnallisvalitus hallinto-oikeuteen Kunnan muun viranomaisen päätöksestä ensin oikaisuvaatimus lautakunnalle tai kunnanhallitukselle ja sitten kunnallisvalitus hallinto-oikeuteen Kunnallisen viranhaltijalain nojalla tehtyjä päätöksiä ovat esim. virkasuhteeseen ottaminen, sivutoimen kieltäminen, virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen, viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen, virkasuhteen irtisanominen/purkaminen, virantoimituksesta pidättäminen.

24 Päätöksen muutoksenhakukelpoisuus?
Kuntalain 91 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Esimerkiksi viran täyttämättä jättäminen tai viran julistaminen uudelleen haettavaksi on luonteeltaan asian valmistelua. Muutosta voidaan hakea vain lopullisen asiaratkaisun sisältäviin päätöksiin sekä päätöksiin asian tutkimatta jättämisestä. Esimerkiksi päätökset viran perustamisesta, virkanimikkeen muuttamisesta ja viran lakkauttamisesta ovat lopullisia asiaratkaisuja, joihin haetaan muutosta kuntalain mukaan. Esimerkiksi työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä koskeviin päätöksiin ei sen sijaan voi hakea muutosta. Esim. toimenkuvauksien hyväksyminen, työvuoroluettelon hyväksyminen ja vuosilomien vahvistaminen kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuteen. Viranhaltijalle tai työntekijälle annettu varoitus on luonteeltaan työnjohdollinen ohjaus vastaisen varalle. Varoitus ei edellytä hallintopäätöstä. Jos esim. toimielimen päätös, on kuitenkin tehty, päätökseen liitetään muutoksenhakukielto.

25 Oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimus tehdään kunnanhallitukselle/yhtymähallitukselle hallituksen alaisten viranomaisten päätöksistä ja hallituksen omista päätöksistä Oikaisuvaatimus tehdään lautakunnalle lautakunnan alaisten viranomaisten päätöksistä ja lautakunnan omista päätöksistä Oikaisuvaatimus tehdään johtokunnalle, jos johtokunnalle on johtosäännöllä annettu otto-oikeus (KuntaL 89.2 §) johtokunnan alaisten viranomaisten päätöksistä ja johtokunnan omista päätöksistä Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan 87 c §:n 3 mom. ja liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan 87 c §:n 5 mom. tarkoitetusta päätöksestä oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle johtokunnalle (KuntaL 89.2 §)

26 Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen on
Oikaisuvaatimus Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen on asianosaisella johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa kunnan jäsenellä (kuntalain 4 §) kuntayhtymässä jäsenkunnalla ja sen jäsenellä liikelaitoskuntayhtymän viranomaisen päätöksestä myös jäsenenä olevalla kuntayhtymällä kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä sopimukseen osallisella kunnalla ja sen jäsenellä

27 Oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimusaika 14 pv tiedoksisaannista
Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti laillisuus tai tarkoituksenmukaisuusperusteella päätös, johon vaatimus kohdistuu muutosvaatimus perusteineen (hallintolain 19 §) Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä hallintomenettelyä  hallintolain menettelysäännökset asianosaisen kuuleminen asian ratkaiseva viranomainen on sidottu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin

28 Kunnallisvalitus Valitusoikeus
Valtuuston ja kuntayhtymän ylimmän/ainoan toimielimen päätöksestä asianosaisella kunnan jäsenellä kuntayhtymän jäsenkunnalla ja sen jäsenellä kunnanhallituksen/yhtymähallituksen/lautakunnan/johto-kunnan oikaisupäätöksestä oikaisuvaatimus hylätty/jätetty tutkimatta  vain oikaisuvaatimuksen tekijä voi valittaa päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut  kaikilla joilla oli oikaisuvaatimusoikeus, on nyt valitusoikeus

29 Kunnallisvalitus Voidaan tehdä vain laillisuusperusteilla
päätös syntynyt virheellisessä järjestyksessä viranomainen ylittänyt toimivaltansa päätös muuten lainvastainen yksityisoikeudellisten säädösten (esim. työsopimuslain) vastaisuutta EI tutkita hallintolainkäytön järjestyksessä Valitusaika 30 pv tiedoksisaannista Valitusviranomainen hallinto-oikeus ja edelleen korkein hallinto-oikeus

30 Muutoksenhaku työsopimussuhdetta koskevassa asiassa
Työsopimus on yksityisoikeudellinen sopimus, joten työsopimukseen perustuvat vaatimukset käsitellään käräjäoikeudessa. Kunnallisvalituksen valitusperusteena ei voida käyttää sitä, että päätös on yksityisoikeudellisten säännösten, kuten esim. työsopimuslain, vastainen. Jos esimerkiksi irtisanottu työntekijä kunnallisvalituksessa vetoaa siihen, että työsuhteen irtisanomispäätös on työsopimuslain vastainen, valitus jätetään tältä osin tutkimatta. …jos asiassa on tehty hallintopäätös, kunnallisvalituksen voi kuitenkin tehdä menettelyvirheen tai toimivallan ylityksen taikka muun lain vastaisuuden perusteella. Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös sillä perusteella, että päätös on epätarkoituksenmukainen. Työsuhteen irtisanomista koskeva päätös on siten mahdollista kumota oikaisuvaatimuksen johdosta sillä perusteella että päätös ei ole tarkoituksenmukainen.

31 Muutoksenhaku työsopimussuhdetta koskevassa asiassa
KHO:2003:17: Hallintolainkäytön järjestyksessä ei tullut tutkia, oliko kunnan työsuhteisen toimen täyttämisessä syyllistytty ikäsyrjintään ja sukupuolen perusteella tapahtuneeseen syrjintään. KHO:2006:28: Valituksissa oli vaadittu kunnan perusturvalautakunnan päätösten kumoamista sillä perusteella, että yksi perusturvalautakunnan päätöksellä lähihoitajan työsopimussuhteiseen toimeen valituista henkilöistä ei ollut toimeen kelpoinen, koska hänellä ei ollut kunnan hallintosäännössä ja hakuilmoituksessa vaadittua tutkintoa. Hallinto-oikeus oli jättänyt valitukset tutkimatta sillä perusteella, että yksityisoikeudellista, työsopimuslain soveltamisalaan kuuluvan toimen täyttämistä koskevaa riitaa ei voida ratkaista hallintolainkäytön järjestyksessä. Koska kysymys siitä, onko työsopimussuhteisen toimen täyttämisen yhteydessä noudatettu säädettyjä tai kunnan päättämiä kelpoisuusehtoja, ratkaistaan hallintolainkäytön järjestyksessä, hallinto-oikeuden ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla jättää valituksia tutkimatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätökset kumottiin ja asia palautettiin sille uudelleen käsiteltäväksi.

32 Syrjintäsuojaa koskevan lainsäädännön mukaiset prosessit
Tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä haetaan kanneteitse yleisissä tuomioistuimissa – ensi asteessa käräjäoikeudessa. Vahingonkorvausasioiden käsittely kuuluu niin ikään yleisille tuomioistuimille – tasa-arvolakiin tai yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen vaatimisen lisäksi voidaan vaatia korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain tai muun lain mukaisesti. Syrjintään liittyvien rikosasioiden käsittely kuuluu myös yleisille tuomioistuimille.

33 ”Tiekartta” Varoitus ja muut työnjohdolliset toimet, viran täyttämättä jättäminen ja muut valmistelutoimet 1. Onko kysymyksessä muutoksenhakukelpoinen lopullinen asiaratkaisu tai tutkimatta jättäminen? Ei On 2. Onko kyse työ- vai virkasuhteesta Työsuhteesta Virkasuhteesta 3. Onko asiassa tehty hallintopäätöstä? Ei On 4. Onko kyse yksityisoikeudellisesta vai julkisoikeudellisesta asiasta? Virkavaali, valintapäätös, hallintomenettely, hallintoriita-asia Hyvitys, vahingonkorvaus, työsopimuslain soveltaminen Yksityisoikeudellisesta Julkisoikeudellisesta Käräjäoikeus Hallinto-oikeus, mahd. edeltävä kunnan sisäinen oikaisuvaihe

34 Kun henkilöstövalintaa koskeva päätös on kumottu ja palautettu…
…prosessi jatkuu pääsääntöisesti siitä kohdasta, missä tuomioistuin on havainnut kumoamisperusteen. Jos virhe on ollut hakuilmoituksessa, laitetaan tehtävä uudelleen haettavaksi. Jos virhe on ollut hakijoiden vertailussa, tiedustellaan käytettävissä yhä olevat hakijat ja laaditaan näistä uusi ja parempi vertailu. Jos virhe on tapahtunut päätöksentekovaiheessa, tehdään uusi päätös lain mukaisessa järjestyksessä. Mikäli tiedossa on sellaisia virheitä, joihin tuomioistuin ei ole reagoinut, on usein perusteltua korjata myös nämä virheet, kun valmistelua joka tapauksessa jatketaan.

35 Lisätietoja Kuntaliiton opas ”Muutoksenhaku kunnan viranomaisen päätökseen” on päivitetty v Opas sisältää mm. luvun muutoksenhausta henkilöstöasioissa. Henkilöstövalinnan perusteleminen – muistio on saatavissa maksutta Kunnat.netistä. Polku: Etusivu » Lakiasiat » Kuntalaki ja hallintomenettely » Hallinto- ja päätöksentekomenettely » Henkilöstövalinnan perusteleminen

36 Koottua lakitietoa sähköpostiisi maksutta LakiINFO -uutiskirje
LakiINFO ilmestyy vähintään 6 kertaa vuodessa. Kuntaliitolla on yhteensä 11 sähköistä uutiskirjettä Voit tilata Kuntaliiton uutiskirjeitä myös ruotsinkielisinä Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi osoitteesta: