Suujumppailta Riihimäen seudun terveyskeskus / Puheterapia.

Esitys aiheesta: "Suujumppailta Riihimäen seudun terveyskeskus / Puheterapia."— Esityksen transkriptio:

1 Suujumppailta Riihimäen seudun terveyskeskus / Puheterapia

2 Suujumppaillan aiheet  Suujumppa  Äänneharjoittelu L S R  Yleistä harjoittelemisesta  Yleistä äänteiden vakiinnuttamisesta

3 Ennen aloitusta  Lapsen motivaatio  Vanhemman motivaatio  Milloin harjoitellaan Kauppaliiton taisteludroidi Upsy daisy

4 Perusperiaatteet  Motorisen taidon oppiminen vaatii toistoja  Ensin etsitään tapa tuottaa yksittäinen äänne SS, LL, D, RR. Jos ei heti löydy puheeseen: Yhdistetään ensin vokaaleihin AA-SS, AASS Kokeillaan sanoissa eri paikoissa: sssauna, kissssa, kiitosss

5 Suujumppaa  Tavoitteet Tietoisuus suun alueen, etenkin kielen, liikkeistä kehittyy Äänteiden tuoton ”kuivaharjoittelu” Kielen ja leuan liikkeet eriytyvät Suun alueen lihakset vahvistuvat Kielijänne?

6 Kielen liikkeet (käytä peiliä apuna)  Kuppi (D, L, R)  Kello  Sammakko  Hissi  Heiluri  Vili Virtahepo NÄMÄ 3 ERIYTTÄVÄT KIELEN JA LEUAN LIIKKEITÄ

7 Harjoitteluvinkkejä suujumppaan  Pelissä ennen omaa vuoroa suujumppaliikkeen tekeminen  Ennen hampaiden pesua hassuttelu  Purkka- tai pastillijumppa  Kylvyssä, saunassa, autossa, hiihtohississä…

8 Kuulonvarainen erottelu  Lapsi ei kuule omasta puheestaan, ettei sano äännettä oikein - siksi tarvitaan kuuloaistin herkistämistä  1. Lapsi kuuntelee, sanooko aikuinen sanan oikein vai väärin (pavvo/pallo)  2. Lapsi kuuntelee, kuuluuko sanassa L/S/R. Aikuinen voi liioitella äännettä, jotta se erottuu paremmin.  Vasta näiden jälkeen lapsi voi alkaa monitoroida omaa puhettaan.

9 L-äänne  L-äänne tuotetaan nostamalla kieli leveänä ja litteänä hammasvallille yläetuhampaiden taakse.  Samassa paikassa ääntyy N, D, R.  Usein kielen liike puuttuu tai on liian takana

10 L-äänteen harjoittelu  Kielen ja leuan liikkeen eriyttäminen tärkeää  Paikan etsiminen Laitetaan hunajaa tms. hammasvallille ja lapsi nuolee sen pois  Huulien vakauttaminen Kädet poskilla ”Huulet jäätyivät”  Leuan vakauttaminen sormi/pastilli/purkka/hammasharjan varsi hampaiden väliin ja kieli liikkuu ylös ja alas

11 L-äänteen harjoittelu  Kielen nosto hammasvallille ja samalla äännetään L (sormi hampaiden välissä jos vaikeaa pitää leuka paikallaan) LLLAAA AALLL  Kun L-äänne onnistuu tavuissa, sitä harjoitellaan sanan alkuun tai keskelle Esim. L sanan alussa: ”Pudotetaan” sanoja, kieli putoaa ylähampaiden takaa alas, voidaan samalla pudottaa kortteja lattialle.

12 S-äänne  Kieli on yläetuhampaiden takana hampaat kiinni. Ilma kulkee kielen päältä, ei laiteilta.  Etsitään ensin erilaisilla mielikuvilla sihinää Käärme, vihainen kissa, löylynheitto, vessan vetäminen  Lapsi kuuntelee aikuisen puheesta, kuuluuko sanassa sihinää (pidennä sihinää tarvittaessa: sssiili)

13 S-äänteen harjoittelu  Etsitään oikeaa ääntymäpaikkaa ”Irvistys”, suu on leveänä ja hampaat näkyvät, kieli on piilossa  S-äänteen yhdistäminen vokaaliin AAASSS (käsi liukuu apuna) SSSAAA Tarvittaessa aluksi erillisinä, mutta lähekkäin, vähitellen aletaan liukua  Joskus S löytyy apuäänteen avulla TSS, KSS, PSS, DSS

14 S-äänteen harjoittelu  Kokeile sanoihin S sanan lopussa on usein helpoin: kiitosss, ulosss, ylösss S keskellä tuplana S toisen konsonantin kanssa: pitsa, juusto, oksa, poski

15 R-äänne  R-äänne vaatii kielen liikkeiltä tarkkuutta, napakkutta ja rentoutta  Kuulonvarainen erottelu: kuuluuko sanassa ”rrr” kun sanon rrrekka?  Katsotaan R:n tai D:n paikka hammasvallilla Kieli jumiin ja puhallus kielen ”läpi”  D-äänne ja kielen kuppi tärkeä  Kielen ja leuan liikkeiden eriytyneisyys tärkeää

16 R-äänteen harjoittelu D:n avulla  D-äänteen kautta kohti napakkaa kielen liikettä ja oikeaa ääntymäpaikka Tarvittaessa N apuna oikean paikan löytämisessä  D-tavut ”hokemina” eli drilleinä (den-den, dn-dn-dn) Toistoja toistoja  Huom! D on napakka ja kieli pysyy piilossa Vrt. T

17 R-äänteen harjoittelu D:n avulla  D-drilleissä hampaat pidetään vähän erillään, huulet ja hampaat mahdollisimman liikkumatta, vain kieli pomppii!  Tavujen vokaaleja voi vaihdella, voi myös kokeilla muita konsonantteja kaverina Pada pada Kada kada Padatti, tadatti

18 Harjoitteluvinkkejä  Liikuntaleikit + d-tavuttelut Trampoliini Ruutuhyppy Naruhyppely Autoleikki Pallottelu  Laulaminen D-tavuilla  Selällään pötköttely+vauhditus

19 R-äänteen harjoittelu D-kielellä  D-kieli Kun D sujuu Sanotaan sanoihin R-äänteen paikalle D  daha, makkada  Podkkana, podtti (aluksi apuvokaali: podokkana, podotti)  Sovitaan joku tilanne, jossa kaikki puhuvat D-kieltä  Sanotaan loruja ja lauluja D-kielellä  Toistellaan leikeissä ja liikkuess a

20 R-äänteen harjoittelu pikku-r:llä  Pikku-R eli tärytön R-äänne Kieli on hammasvallilla ja sormi hampaiden välissä Tehdään pientä surinaa (mehiläiskieli) Huom! Ei sihinää!  Voi käyttää D:n tapaan sanoissa rrr apu drr apu

21 R-äänteen harjoittelu  Täryn saamista helpottavat joskus Ajatus auton käynnistyksestä  Den den den drn D-kielisanat  Podkkana, podkkana, podkkana Makuuasento Sähköhammasharjasta saatu ”tärytuntuma”

22 R-äänteen harjoittelu  Täryn vakiinnuttaminen Toistetaan ja pidennetään Aluksi saattaa olla apua D:n käyttämisestä tukena Tavuissa Sanoissa (löytyykö joku motivoiva sana?)

23 Kaikkien äänteiden harjoitteluun  Alias-peli tai muistipeli S-, L- tai R-sanoilla tai D-kielellä  Pelissä ennen omaa vuoroa S-, L-, D- tai R-juttu tai suujumppaliike  Toistelua leikeissä ja liikkuessa: esim. Olen käärme ja sihisen, olen dino ja tömistän (D), pallon tai lennokin heitto + S/L/R- tavut tai sana, hyppiminen, taputtaminen  Lentokoneleikki (S, L, D, pikku-r)  Hyödynnä automatkat ja odotteluhetket

24 Yleistä harjoittelusta  Pieni hetki kerrallaan (5-10min)  Lapsen kehuminen yrittämisestä ja pienestäkin onnistumisesta, kannustus  Säännöllisyys: joka päivä, 5 päivää viikossa Osaksi päivärutiinia: mikä aika teille paras?  Harjoittelutavat lapsen mukaan Leikinomaisesti tai pelin lomassa Liikkuen, laulaen Palkinto

25 Yleistä harjoittelusta  Aikuinen ohjaa harjoittelua  Kun äänne onnistuu, kokeile missä kohti sanaa se onnistuu helpoiten.  Motivointi Oma hetki äidin tai isän kanssa Tarrataulu, rasti ruutuun, motivaatiopurkki Välitavoitteet

26 Yleisesti vakiinnuttamisesta  Äänteen löydyttyä tarvitaan usein vielä harjoittelua, jotta äänne tulisi puheeseen  Harjoitustuokiot  Muistuttaminen Sovitaan yhdessä tietty aika, koko aikaa ei korjata Merkki Tiedostamisen vaiheet

27  1. Kun vanhempi muistuttaa, niin lapsi huomaa, ettei käyttänyt uutta äännettä >korjaa itse  2. Lapsi huomaa itse, ettei käyttänyt uutta äännettä >korjaa  3. Lapsi huomaa itse, kun on aloittamassa sanaa, että siihen pitää sanoa uusi äänne

28 Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa yksi kerta syksyllä

29 Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa syksyllä Kotiharjoittelu kolme kertaa viikossa

30 Miten autamme lasta parhaiten? Puheterapiaa syksyllä Kotiharjoittelu kolme kertaa viikossa Päiväkodissa kerran viikossa suujumppaa