Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

LAPSEN KIPU JA LASTEN YLEISIMMISTÄ SAIRAUKSISTA OIREENMUKAISINE HOITOINEEN SEKÄ KUUME- JA SÄRKYLÄÄKKEET 1 SH / syksy 2010.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "LAPSEN KIPU JA LASTEN YLEISIMMISTÄ SAIRAUKSISTA OIREENMUKAISINE HOITOINEEN SEKÄ KUUME- JA SÄRKYLÄÄKKEET 1 SH / syksy 2010."— Esityksen transkriptio:

1 LAPSEN KIPU JA LASTEN YLEISIMMISTÄ SAIRAUKSISTA OIREENMUKAISINE HOITOINEEN SEKÄ KUUME- JA SÄRKYLÄÄKKEET 1 SH / syksy 2010

2 2 Paras tulos kivunhoidon onnistumisessa saadaan, kun lääkehoidon rinnalla käytetään myös lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä. Lasten kivunhoito on kehittynyt paljon viime vuosikymmenien aikana. Vastasyntynyt vauva tuntee kipua ja reagoi siihen kokonaisvaltaisesti. Kivun arviointi ja kirjaaminen on tärkeä osa kivunhoitoa.

3 KIPU = AINA monimutkainen, yksilöllinen ja henkilökohtainen tapahtuma, jonka hoidon lähtökohtana on kokijan oma arvio kivustaan. Lapsen kokema pelko tai ahdistuneisuus, hänen saamansa lääkkeet tai mahdollinen perussairaus saattavat huonontaa lapsen kykyä ilmaista kipuaan. Pienten lasten sanallinen ja kognitiivinen kyky ilmaista kipuaan on huono tai olematon, jolloin kivun arvioinnin tulee perustua muihin kivunilmaisemiskeinoihi n. 3 SH / syksy 2010 Kipu on toisaalta puhtaasti neurofysiologinen, toisaalta kokemuksellinen ilmiö.

4 K IVUN ARVIOINTIMENETELMÄT : voidaan jakaa suusanallisiin arviointeihin, elimistön kivuliaassa tilanteessa tuottamiin fysiologisiin kipureaktioihin ja kipukäyttäytymisee n. Suusanalliset menetelmät sopivat parhaimmin yli viisivuotiaiden kivun arviointiin, ja kipukäyttäymiseen perustuva arviointi soveltuu jo yli kaksivuotiaille. 4 SH / syksy 2010

5 S ANALLISET ITSEARVIOINTIMENETELMÄT : SH / syksy 2010 5 Kaksivuotias osaa raportoida kokemansa kivun, mutta vain rajallisesti kokemansa kivun voimakkuuden. Kolmesta viiteen -vuotias osaa jo arvioida kipuaan kohtuullisen hyvin sanallisesti ja myös kipua kuvaavia kasvoja voi käyttää. Lasten kivunarviointiin on saatavilla kipuviivaimia, joissa on myös kasvohahmot. HUOM! Termi kipu on hyödytön, jos se ei vielä kuulu lapsen sanavarastoon. Kipua kysyttäessä kannattaa käyttää niitä samoja - lapselle tuttuja sanoja - kivulle, joita esim. lapsen vanhemmat ovat jo aiemmin käyttäneet.

6 E LIMISTÖN KIPUREAKTIOIHIN PERUSTUVAT MITTAUSMENETELMÄT : SH / syksy 2010 6 Fysiologisten suureiden mittaaminen soveltuu parhaiten lyhytkestoisen, terävän, ns. akuutin kivun arviointiin. Mitattavia funktioita ovat sydämen sykenopeus, veren happikyllästyneisyys eli happisaturaatio ja hikoilu; ts. syke ja happikyllästyneisyys. Sydämen sykenopeus ensin laskee ja sitten nousee akuutissa kivussa. Happikyllästyneisyys puolestaan laskee kipuärsykkeestä ja soveltuu siten esim. toimenpiteen tai tehohoidon aikaisen kivun arviointiin.

7 K IPUKÄYTTÄYTYMINEN : SH / syksy 2010 7 Kipukäyttäytymisessä arvioidaan mm. itkua, kasvojen ilmeitä, puheen tuottoa, vartalon liikkeitä, jalkojen liikkeitä sekä sitä, miten lapsi esim. yrittää kosketella leikkausaluettaan. Kipukäyttäytymisen arviointi on kuitenkin osoittautunut epäluotettavammaksi mittariksi kuin sanallinen arviointi.

8 SH / syksy 2010 8 Vauvan kipua arvioidaan yleensä käyttäytymisestä ja fysiologisista muutoksista, joten on tärkeää, että hoitohenkilökunta tunnistaa oikein kivun merkit. Harinen, K. & Tuovinen, A-M. 2010. Vauvan kivun arviointi ja mittaaminen sekä lääkkeetön kivunhoito : Opas Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten operatiivisen osaston hoitohenkilökunnalle. Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.

9 SH / syksy 2010 9 Kivun lievityksen kirjaamisessa hoitotyön suunnitelmaan kirjattavat asiat: Potilaan kivun ilmeneminen Potilaan oma kuvaus, kivun paikka, intensiteetti, voimakkuus, hoitotyöntekijän havainnot, käytetyt mittarit Kivun hoidon tavoite Käytettävät keinot yksilöllisesti toteutettuina Perustuvat tutkimukseen, hoitotyöntekijän ammattikokemukseen ja potilaan suostumukseen Kivun hoidon arviointi Keinojen vaikutus potilaan ja/ tai hoitotyöntekijän kuvaamana Harinen, K. & Tuovinen, A-M. 2010. Vauvan kivun arviointi ja mittaaminen sekä lääkkeetön kivunhoito : Opas Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten operatiivisen osaston hoitohenkilökunnalle. Opinnäytetyö. Savonia- ammattikorkeakoulu.

10 SH / syksy 2010 10 Visuaalisen asteikon ohella kivun arvioinnissa voidaan käyttää myös sanallisia asteikkoja (VRS,Verbal Rating Scale). Niillä kivun voimakkuutta voidaan arvioida esim. 5-luokkaisella asteikolla: 0= kipua ei lainkaan 1= kipu on lievää 2= kipu on kohtalaisen voimakasta 3= kipu on voimakasta 4= kipu on sietämättömän voimakasta Käytössä on myös numeerisia asteikkoja, jolloin potilasta pyydetään ilmoittamaan kipunsa voimakkuus esim. asteikolla 0-100, jolloin 0 tarkoittaa ”ei lainkaan kipua” ja 100 tarkoittaa ”pahin mahdollinen kipu” (NRS-101, The 101-point Numerical Rating Scale) Kipupiirrokset Potilasta voidaan pyytää piirtämään kivun lokalisaatio valmiiseen ihmisen kuvaan. Käyttämällä erilaisia merkkejä (esim. rastit kuvaavat särkyä, pallot polttavaa kipua) voidaan kuvata kivun luonnetta.

11 SH / syksy 2010 11 VAS-KIPUJANA – mittausohje Tarvittava välineistö: - kynä -ruuduton paperi, johon on piirretty 10 cm:n pituinen jana. Janan ääripäissä on merkinnät: vasemmalla ”ei kipua” ja oikealla ”pahin mahdollinen kipu”. Paperin sijasta voidaan käyttää asteikotonta VAS-kipukiilaa. ei kipua I----------------------------------------------------------I pahin mahdollinen kipu Mittauksen suoritusohje: Potilasta pyydetään merkitsemään janalle poikkiviiva siihen kohtaan, joka kuvaa parhaiten hänen kipujensa voimakkuutta. Kun mitattava on tehnyt merkintänsä, mittaaja mittaa millimetriviivaimella tuloksen aloittaen vasemmalta. Seuraava kerran kipumittaus tehdään ilman, että mitattava näkee edellisen kerran merkintää. Jokaiseen kipumittaukseen käytetään uutta janaa. Näin voidaan eliminoida aikaisemman mittauksen vaikutukset nykyhetkeen.

12 SH / syksy 2010 12 Ohje potilaalle: ”Tässä on jana, jonka tarkoituksena on kuvata tuntemienne kipujen voimakkuutta. Janan vasen pää kuvaa tilannetta, jolloin teillä ei ole lainkaan kipua ja janan oikea pää tilannetta, jolloin tunnette pahinta mahdollista kipua. Merkitkää janalle poikkiviiva kohtaan, joka kuvaa parhaiten kipujenne voimakkuutta.” Tuloksen kirjaaminen: Mittauksen tulos kirjataan mittauslomakkeelle senttimetreinä 0.1 cm:n tarkkuudella (esim. 1,2 cm). Mikäli potilaalla on mittaushetkellä jokin erityinen kiputila, esim. migreeni, se kirjataan lomakkeelle kohtaan ”Huomioita”. Siihen kirjataan myös tilanne, jossa kipu on mitattu, esim. ennen tai jälkeen fysioterapian. Kivun määrä voidaan kirjata mittauslomakkeelle tai esim. vuodeosastolla potilaan hoitosuunnitelmalomakkeelle osaston käytännön mukaisesti. Tällöin mittauksen tulos on koko henkilökunnan käytettävissä. VAS-KIPUJANA – mittausohje – jatkuu …

13 SH / syksy 2010 13 VAS -kipujana on todettu luotettavaksi sekä terveillä työikäisillä että iäkkäillä henkilöillä. VAS –kipujana on kansainvälinen, eivätkä kielierot vaikuta sen käyttöön. VAS -kipujanan etuja ovat mittarin herkkyys, yksinkertaisuus, toistettavuus ja yleisyys. HUOM! Lapsi ymmärtää geometrisia symboleja, kuten kipujanaa, siinä ilmaantuvia muutoksia ja niiden merkityksiä yleensä vasta 5-vuotiaana.

14 SH / syksy 2010 14 Kolme erilaista kipumittaria. A)Kipujana on 10 cm pitkä. Se on jatkumo vasemman pään tilanteesta "ei kipua" oikean ääripään "pahimpaan mahdolliseen kipuun". B)Kipujanan asemesta voidaan käyttää kipukiilaa, jonka kanta on 10 cm tai 50 cm. Kiila on väriltään punainen. Kiilaan tai janaan voidaan liittää liikuteltava pystysuora viiva, jota potilas siirtää arvioimaansa kohtaan. Numeroasteikko on merkitty viivaimen takapuolelle. Pystyviiva siirretään/merkitään sille kohdalle, joka kuvaa kivun voimakkuutta. Vasen pää kuvaa kivutonta tilannetta ja oikea pää pahinta mahdollista kipua. C)Lapsia varten on kehitetty ilmeasteikko, jolta lapsi valitsee kasvot, jotka parhaiten viestittävät hänen kokemansa kivun määrää.

15 SH / syksy 2010 15 Kipupiirros. Kipupiirrokseen potilas värittää kipualueet punaisella värillä, puutuneisuuden vihreällä värillä ja säteily- ja heijastuskivun sinisellä värillä. Piirroksen voi myös kuvata kivun laatua erilaisilla merkinnöillä; voimakkaammat oireet voi värittää tummemmalla värillä ja lievät vaaleammalla.

16 YHTEENVETONA - KIVUN MITTAAMINEN yli 7-vuotiaat lapset VAS- asteikko (= kipujana) yli 3 -vuotiaat lapset VRS = sanallinen asteikko (Verbal Rating Scale). kasvokuvat imeväisikäiset tarkkailijan arvio (ihon väri, liikkeet, eleet, itku…) 16 SH / syksy 2010

17 L ASTEN LÄÄKKEIDEN YLEISIMMÄT ANTOMUODOT : 1) Nestemäiset lääkkeet Ne on ravisteltava hyvin ennen jokaista annostelua! Helpoiten annostelu tapahtuu lääkeruiskulla. Lääkeruisku laitetaan lapsen kielen yli kohti poskea. 2) Tabletit ja kapselit 3) Rektaalinen annostelu Esim. lapsille annettavat peräpuikot ovat tavallisesti kipu- ja kuumelääkkeitä. Jos peräpuikko on puolitettava, tehdään se pitkittäissuunnassa. Lääkeaine imeytyy yleensä hitaammin kuin suun kautta otettuna. 4) Pistokset lihakseen tai ihon alle 5) Nenätipat, korvatipat ja silmätipat 6) Iholle paikallisesti annosteltavat lääkkeet 7) Inhaloitavat lääkkeet 17 SH / syksy 2010

18 LASTEN YLEISIMMISTÄ SAIRAUKSISTA JA NIIDEN OIREENMUKAISESTA HOIDOSTA: 18 SH / syksy 2010

19 K UUMEISELLA LAPSELLA ON AINA HUOMIOITAVA : - pahoinvointi, - ruokahaluttomuus, - väsymys, - kipu, - rauhattomuus, - itkuisuus. - JOS lapsi on perusterve ja yleiskunto on hyvä, kuume ei ole vaarallinen! 19 SH / syksy 2010 KUUME AIHEUTTAA - perusaineenvaihdunnan kiihtymisen, jolloin hapenkulutus kasvaa (HUOM! sydän- ja keuhkosairaat) ja kuivuminen eli dehydraatio mahdollistuu Kuumekouristuksia esiintyy ka 3-5 %:lla ½ - 6 - vuotiailla lapsilla. NYRKKISÄÄNTÖNÄ = mitä korkeampi kuume sitä suurempi riski on kuumekouristukseen!

20 KUUMEKOURISTUS - YLEISTÄ : SH / syksy 2010 20 Kuumekouristeleva lapsi on tajuton. Aluksi lapsi jäykistyy, ja sitten käsissä ja jaloissa esiintyy nopeita nykäyksiä. Kuumekouristus ei vahingoita lasta eikä ole merkki epilepsiasta. Lapset pääsevät iän mukana eroon sairaudesta ja selviävät myöhemmin elämässä toisten lasten veroisesti. Kuumekouristusta hoidetaan erityisellä lääkkeellä. Lääkäriin otetaan yhteyttä heti, mikäli kuumekouristus kestää yli 5 minuuttia tai jos lapsella on herättyään halvausoireita.

21 F LUNSSA = NUHAKUUME Pienillä lapsilla kuume voi nousta flunssan yhteydessä 40 asteeseen. PELKÄN kuumeen aiheuttaja voi olla yhtälailla infektio kuin rokotuskin! Flunssan kehittyminen välikorvantulehdukseksi voidaan estää korotetulla päänalusella ja antamalla lapselle nenätippoja. Jos lapsi on veltto ja haluton tai hengittää vaivalloisesti, on syytä ottaa heti yhteyttä lääkäriin. 21 SH / syksy 2010

22 F LUNSSA JOHTUU VIRUSTARTUNNASTA. K YLMYYDELLÄ JA KOSTEUDELLA EI OLE SUURTA VAIKUTUSTA SIIHEN, SAIRASTUUKO LAPSI. SH / syksy 2010 22 Flunssan ensioireita ovat huonovointisuus, nuha ja tukkoinen nenä. Parin päivän sisällä nenä alkaa vuotaa kirkasta nestettä, joka myöhemmin muuttuu paksuksi keltaiseksi limaksi. Tavallisia oireita ovat myös yskä, aivastelu, kurkkukipu ja lämmönnousu. Pikkulapsilla kuume voi kohota aina 40 asteeseen saakka, kun taas isommilla lapsilla kuumetta on vain vähän tai ei ollenkaan. Flunssa on hyvin tavallinen sairaus. Se kestää 7-14 päivää, eikä sen parantumiseen juurikaan voi vaikuttaa hoitokeinoin. Sairaus häviää itsestään.

23 KOTIHOITO / LÄÄKÄRIN KONS. SH / syksy 2010 23 Kotihoito: Flunssaisen lapsen paranemista ei ehkä voida nopeuttaa, mutta vaivalloista oloa on mahdollista lievittää erilaisin keinoin. Tukkeutunut nenä tekee lapsen olon epämukavaksi, ja se voi lisäksi myötävaikuttaa flunssan kehittymistä välikorvan- tai poskiontelontulehdukseksi. Ensimmäisenä apukeinona voidaan kohottaa päänalustaa 15-20 cm kirjojen tms. avulla. Jos tämä ei auta, lapselle voidaan antaa nenätippoja. Nenätippoja saa käyttää korkeintaan viikon, sillä pitempi käyttö ärsyttää nenän limakalvoja. Myös yskää ja kuumetta voidaan lievittää lääkkein ja lämmin juomakin parantaa oloa.lääkkein Lapsen ei tarvitse pysyä vuoteessa, jos hän on mieluummin jalkeilla ja leikkii. Lääkäriin otetaan yhteyttä seuraavana päivänä: Jos lapsen kuume ja yskä jatkuvat senkin jälkeen, kun nenä ei enää vuoda. Lääkäriin on otettava heti yhteyttä: Jos lapsi on veltto ja haluton eikä muutenkaan ole oma itsensä (pysyttelee hiljaisena vuoteessa, ei halua jutella eikä leikkiä). Jos lapsella on hengitysvaikeuksia.

24 PÄIVÄKOTIIN? SH / syksy 2010 24 Tartunta: Flunssavirukset ovat erittäin tarttuvia. Ne tarttuvat herkimmin juuri ennen sairauden puhkeamista ja ensimmäisinä päivinä sairastumisen jälkeen. Siksi ei ole mitään aihetta eristää lasta, kun tämä on jo sairastunut. Päiväkoti: Lapsi voi mennä päivähoitoon, kun lämpö on normaali ja kun hän voi leikkiä ja osallistua hoitopaikan toimintaan tarvitsematta erityishuomiota.

25 SH / syksy 2010 25 Alle 1-vuotiaat ovat erityisen alttiita saamaan virtsatietulehduksen. Imeväisiän jälkeen se on lähes yksinomaan tyttöjen vaiva. Tavallisia oireita ovat tihentynyt virtsaamistarve, kova kirvely virtsatessa, vatsakivut, pitkään kestävä kuume ja ruokahaluttomuus. Tulehdus hoidetaan antibiooteilla. Lapselle pitää antaa runsaasti juotavaa. VIRTSATIETULEHDUS - yleistä:

26 Virtsatietulehdus syntyy, kun peräaukon ympäristön bakteerit pääsevät nousemaan virtsaputkea pitkin virtsarakkoon ja sieltä munuaisiin. Lapsen virtsatessa normaalisti rakko tyhjenee, ja bakteerit kulkeutuvat virtsan mukana ulos. Jos rakkoon jää toistuvasti virtsaa jäljelle, virtsatietulehduksen riski kasvaa. Keskeneräiseksi jäävä virtsaaminen saattaa johtua synnynnäisestä viasta, mutta syynä voi olla myös se, että lapsi ei yksinkertaisesti malta suorittaa toimitusta loppuun asti. Tihentynyt virtsaamistarve ja kirvely kertovat pelkän rakon tulehduksesta, kun taas korkea kuume ja kylki- tai selkäkipu voivat kieliä tulehduksen yltävän munuaisiin asti. Alle 2-vuotiaille nousee yleensä korkea kuume (yli 39 astetta), joka kestää kauemmin kuin lapsen kuume yleensä. Vauvan käsittelyarkuus viittaa myös virtsatietulehdukseen. Lapsen yleisvointi huononee ja hän itkee paljon. Ruokahalu heikkenee ja lapsen paino saattaa siksi laskea. Isommilla lapsilla on tihentynyttä virtsaamistarvetta, kirvelyä virtsatessa ja alavatsakipuja. 2-5 -vuotiaalla lapsella, sairastuminen saattaa ilmetä ensin pelkästään korkeana kuumeena (yli 39 astetta). Muutaman päivän kuluttua lapsi alkaa oksennella ja valittaa vatsakipuja. Yli 5-vuotiaalle lapselle nousee vain lievä 38 asteen kuume tai sitten kuumetta ei ole lainkaan. Sen sijaan lapsella on jatkuva virtstaamisentarve, ja virtsaaminen on kivuliasta. Verinen virtsa ja vatsakivut ovat myös mahdollisia. SH / syksy 2010 26

27 SH / syksy 2010 27 VTI - Lääkäriin on otettava heti yhteyttä: Jos lapsi on veltto ja haluton tai jos kuumetta on yli 40,5 astetta. VTI - Kotihoito: Lapsi vaatetetaan kevyesti ja huoneen lämpötila pidetään viileänä, jotta kuume saataisiin laskemaan. Lapsen on hyvä juoda runsaasti, sillä se lisää virtsaamistarvetta, jolloin bakteereja poistuu luonnollista tietään. VTI - Lääkäriin otetaan yhteyttä seuraavana päivänä: Jos epäillään virtsatietulehdusta eli jos lapsella on kuumetta, virtsaamisvaivoja ja alavatsakipuja. Jos imeväisellä on korkea kuume, hän on käsittelyarka eikä ole merkkejä hengitystieinfektiosta.

28 SH / syksy 2010 28 Bakteerit tunkeutuvat ihoon naarmujen kautta. Märkäruven ensimmäinen oire on pieni punainen läiskä, jonka reunoille kehittyy halkeileva rakkula, ja sen jälkeen tyypillinen kellanruskea märkärupi. Märkärupea esiintyy useimmiten kasvoissa ja käsissä. Märkärupi on erittäin tarttuva, bakteerin aiheuttama ihotulehdus. Märkärupi on ihon bakteeritulehdus, joka tarttuu helposti. Lapset tartuttavat toisensa leikkiessään. Märkärupea esiintyykin usein kulkutautina, jolloin sitä on usealla lapsella samanaikaisesti. Tauti tarttuu helposti kouluissa ja päiväkodeissa, joissa on paljon lapsia yhdessä.

29 Kotihoito: Jos lapsella on yksi tai kaksi pientä märkärupea, ruvet voidaan poistaa, ja sivellä päälle ilman reseptiä saatavaa antibioottisalvaa. Rupia pehmennetään ensin hauduttamalla niitä kostean kääreen alla, ja sitten ne poistetaan pinsetillä. Huolellinen hygienia on tärkeää. Kädet on pestävä usein, kynnet on leikattava lyhyiksi, ja vaatteet sekä vuodevaatteet on pestävä huolellisesti ja vaihdettava usein. Lääkäriin otetaan yhteyttä seuraavana päivänä: Jos märkärupea on paljon tai jos kotikeinot eivät auta ensimmäisen viikon kuluessa. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä lapselle penisilliinikuurin. Lääkäri on otettava heti yhteyttä: Jos kyseessä on vastasyntynyt. SH / syksy 2010 29

30 SH / syksy 2010 30 MÄRKÄRUPI & tartunta: Märkärupi tarttuu kosketuksen ja esineiden välityksellä. Märkärupeaan kosketelleella lapsella on bakteereita sormissaan. Kun lapsi koskettaa toista lasta, bakteerit leviävät. Samalla tavoin bakteerit voivat levitä tavaroihin ja niistä toisiin lapsiin. Märkärupi tarttuu niin kauan kuin haavaumat märkivät tai niissä on rupi. Vasta kun ruvet ovat irronneet eikä uusia haavaumia tule, lapsi ei enää tartuta toisia. Märkärupi voi tarttua, vaikka hoito onkin aloitettu.

31 SH / syksy 2010 31 MÄRKÄRUPI & päiväkoti ja koulu: Koska pienet lapset eivät osaa huolehtia puhtaudesta ja koska he koskettelevat haavaumia jatkuvasti, tartuntavaara on olemassa. Pikkulapset eivät saa mennä päivähoitoon ennen kuin haavaumat ovat kuivuneet ja kaikki ruvet irronneet. Kouluikäiset lapset osaavat paremmin huolehtia puhtaudesta, joten he voivat mennä kouluun ja osallistua vapaa-ajan toimintaan.

32 M ITEN VÄLTTÄÄ MÄRKÄRUVEN TARTTUMINEN PÄIVÄHOIDOSSA : Lapsi pesee kädet saippualla joka kerta kosketeltuaan märkärupeaan. Jokaisella lapsella on oma pyyhe. Pyyhkeet ja petivaatteet vaihdetaan päivittäin. Vaatteet pestään 90:ssä asteessa. Henkilökunta pesee kätensä ja käyttää kertakäyttöpyyhkeitä joka kerta kosketettuaan märkärupea. Kädet voidaan vaihtoehtoisesti pyyhkiä desinfiontiaineella. Perusteellinen siivous. Tekstiilipinnat imuroidaan. Jos lapsi on kosketellut tekstiilejä, ne pestään tai muutoin puhdistetaan. Lelut, joissa ehkä on bakteereja, pestään päivittäin pesuaineella, mahdollisesti astianpesukoneessa. Ovenkahvat, puhelimet yms. esineet, joita monet ihmiset koskettelevat päivittäin, puhdistetaan. Vettä kestämättömät pinnat desinfioidaan. 32 SH / syksy 2010

33 RIPULI JA OKSENTAMINEN Ripulilla tarkoitetaan sitä, että ulostus on löysää ja ulostuksen tarve lisääntyy huomattavasti - vessassa on käytävä monta kertaa päivässä. Oksentelu ja ripuli johtuvat useimmiten viruksen tai bakteerin aiheuttamasta suolistotulehduksesta. Oksentelun ja ripulin yhteydessä esiintyy vatsakipuja ja kuume voi nousta 38-39 asteeseen. 33 SH / syksy 2010

34 34 Useimmissa tapauksissa lapsen vointi paranee parissa päivässä, ja sairaus häviää kokonaan 5-6 päivän kuluttua. Vakavanlaatuisissa, bakteerin aiheuttamissa suolistotulehduksissa (esim. salmonella) ulostus on runsasta, veristä ja ohutta, kuume on korkealla ja lapsi on veltto ja haluton - hän makaa hiljaisena vuoteessa eikä jaksa leikkiä tai kuunnella satuja.

35 K OTIHOITO : Ripulin aikana lapsi voi syödä tavanomaista ruokaa ja juomaa. Lapsen on saatava runsaasti juotavaa, mutta voimakkaasti makeutettuja juomia kannattaa välttää, sillä ne voivat lisätä nestehukkaa. Tärkkelyspitoinen ruoka imeytyy hyvin ja on siten suositeltavaa, esim. murot, viljatuotteet, riisi, peruna ja suolakeksit. Maitoakin saa juoda, mutta se ei saa olla ainoa nautittava aine. Imetystä suositellaan jatkettavaksi. Oksentelun aikana on erityisen tärkeää tarkkailla lapsen nestetasapainoa. Mikäli lapsen yleisvointi on hyvä, eikä kuivumista todeta, oksentelu voidaan hoitaa kotona. Lapsen täytyy saada runsaasti nestettä, joka kannattaa tarjoilla pieninä annoksina ja usein, esim. lusikallinen 10 minuutin välein. Nesteen on hyvä olla kylmää. SH / syksy 2010 35

36 Lääkäriin otetaan yhteyttä seuraavana päivänä: Jos ripuli kestää kauemmin kuin kaksi päivää, eikä lapsi halua juoda. Jos lapsi on viimeisen vuorokauden aikana oksentanut useammin kuin 10 kertaa, ja hänellä on ollut samanaikaisesti ripulia, ja hän on alle 2-vuotias. Jos ulostuksessa on verta. Jos lapsen paino on oksentelun aikana laskenut yli 5%. Lääkäriin on otettava heti yhteyttä: Jos lapsen vatsakivut jatkuvat. Jos lapsen yleisvointi on kovin huono. Jos lapsi on veltto ja haluton. SH / syksy 2010 36

37 RIPULI JA OKSENTAMINEN & PÄIVÄHOITO Tartunta: Johtuu useimmiten vatsa- ja suolistotulehduksesta, joka voidaan todeta ulosteesta löytyvistä viruksista tai bakteereista. Nämä voivat levitä ulosteesta käsiin ja sen jälkeen suuhun, leikkikaluihin ja ruokatarvikkeisiin. Käsien pesu on hyvin tärkeää, erityisesti ennen ruokailua ja vessassa käynnin jälkeen, että taudin leviäminen ehkäistään. Sekä lasta koskettaneen aikuisen että lapsen itsensä on pestävä kätensä. Päiväkoti: Lapsi voi mennä päivähoitoon, kun uloste on normaalia ja oksentelu on loppunut, ja kun hän voi leikkiä ja osallistua hoitopaikan toimintaan tarvitsematta erityishoitoa. SH / syksy 2010 37

38 YSKÄNROKKO ELI HERPES I Yskänrokko on herpes simplex viruksen aiheuttama tarttuva tauti. Virus aiheuttaa kirveleviä rakkuloita huuliin ja suuhun. Tauti voi uusiutua uudestaan ja uudestaan, sillä kun virus on kerran päässyt elimistöön, se jää sinne pysyvästi. Suurimman osan aikaa virus on oireeton, mutta se voi aktivoitua sopivan tilaisuuden tullen, esim. flunssan yhteydessä. 38 SH / syksy 2010

39 Yskänrokko alkaa tavallisesti punoituksella, kutinalla ja pistelyllä siinä kohtaa, mihin rakkula on kehittymässä. Parin päivän sisällä esim. huuleen puhkeaa rakkuloita, jotka ovat aluksi kirkkaita ja myöhemmin kellertäviä. Rakkulat kehittyvät muutamassa päivässä vetistäviksi ruviksi, ja viikon parin kuluessa ruvet irtoavat. Rakkuloita esiintyy pääsääntöisesti huulissa ja suun limakalvoilla. Kaikki lapset voivat saada herpes- tartunnan, mutta yleisimmin tauti puhkeaa ensimmäisen kerran 3-5 vuoden iässä. Alle 3-vuotiailla lapsilla herpes-virus aiheuttaa suutulehduksen. Suutulehduksen oireita ovat suun punoitus ja suussa olevat rakkulat. Lapsella on tavallisesti myös lievää kuumetta. Ulkoiset ärsykkeet voivat edesauttaa viruksen aktivoitumista esim. yskä (josta nimi yskänrokko) tai jokin muu infektio. Myös auringonvalo ja stressi voivat aiheuttaa taudin puhkeamisen. Noin joka viides tartunnan saaneista kärsii toistuvista yskänrokoista läpi elämän. Noin 90%:lla aikuisista on jossain vaiheessa elämää ollut yskänrokko. SH / syksy 2010 39

40 L ÄÄKITYKSESTÄ : On olemassa lääkkeitä, jotka nopeuttavat rakkuloiden parantumista, mutta itse virusta lääkkeet eivät pysty tuhoamaan. Jos kyseessä on lieväoireinen yskänrokko, jossa on vain pari rakkulaa, sitä voidaan hoitaa paikallisesti virusvoiteella. Hoito on aloitettava mahdollisimman aikaisin, mieluiten heti kun ihossa alkaa tuntua pistelyä. Jos kyseessä on vaikeaoireisempi tai tiheästi uusiutuva yskänrokko, tablettilääkitystä voidaan harkita. Alle 3-vuotiaita voitaan hoitaa mikstuuralla. Suutulehduksesta kärsivä lapsi ei tavallisesti halua syödä eikä juoda, sillä suuhun sattuu. Tällöin voi olla viisasta antaa lapselle parasetamolia, ja 45 minuutin kuluttua juotavaa ja syötävää. Parasetamoli poistaa kivun niin, että lapsi voi syödä ja juoda. 40 SH / syksy 2010

41 KOTIHOITO / LÄÄK. KONS. On tärkeää, että hoito aloitetaan mahdollisimman nopeasti. Jos lapsella on ollut kerran yskänrokko, on hyvä pitää kotona virusvoidetta taudin uusiutumisen varalta. Huolehdi, että lapsi ei koskettele rakkuloita, sillä koskettelu voi aiheuttaa bakteeriperäisiä lisätulehduksia, ja koskettelun myötä tauti voi levitä sormista muihin ihmisiin. Tartuntavaaran vuoksi sekä lapsen että aikuisen on pestävä kädet sen jälkeen, kun rakkuloita on koskettu. Lääkäriin otetaan yhteyttä seuraavana päivänä: Kun yskänrokko puhkeaa ensimmäisen kerran. Jos rakkulat eivät parane kahden viikon kuluessa. Jos rakkuloista vuotaa paksua limaa. Jos yskänrokko vaivaa vähän väliä. Lääkäriin on otettava heti yhteyttä: Jos rakkulat leviävät nenään tai silmiin. Jos lapsen silmät alkavat punoittaa. SH / syksy 2010 41

42 SH / syksy 2010 42 HERPESTARTUNTA: Huuliherpes tarttuu kosketus- tai pisaratartuntana ihmisestä toiseen. Myös taudinkantajat tartuttavat virusta, eli tautia on vaikeaa välttää. Kun virus on aktiivinen, tauti tarttuu suoran kosketuksen välityksellä. Rakkulat tartuttavat kunnes niissä kaikissa on rupi. HERPES & PÄIVÄHOITO ja KOULU: Lapsi voi mennä päivähoitoon ja kouluun. On tärkeää pestä kädet, että tauti ei leviä.

43 L ASTEN TAVALLISIMMAT KUUME - JA SÄRKYLÄÄKKEET Parasetamoli Ibuprofeeni Naprokseeni Lidokaiini-prilokaiini (paikallisesti) 43 SH / syksy 2010

44 P ARASETAMOLI 10-15 mg/kg/annos per os tai per rectum, yleensä tarv. max 3-4 kertaa vrk:ssa Imeytyminen rektaalisesta annoksesta huonompi kuin suun kautta annettu Huomioitava maksaa kuormittava vaikutus ja yhteisvaikutukset esim. epilepsialääkkeiden (fenytoiini) kanssa Panadol®, Para-Tabs®, Pamol®, Para-Suppo® 44 SH / syksy 2010

45 I BUPROFEENI myös tulehdusta lieventävä vaikutus, NSAID 5-10 mg/kg/annos per os ja per rectum. tarv. max 3 kertaa vrk:ssa. yli 3 kk:n ikäisille. tulehduskipulääkkeenä annostus voi olla suurempi lisää vuototaipumusta Ei astmaatikoille Burana®, Ibumax®, Ibumetin®, Ibuxal® 45 SH / syksy 2010

46 N APROKSEENI pitkävaikutteinen leikki- ja kouluikäisille kuumeeseen annostus 5mg/kg x 2-3 /vrk per os. EI alle 1-vuotiaille tulehduskipulääkkeenä (NSAID) annostus voi olla suurempi Pronaxen®, Naprometin® 46 SH / syksy 2010

47 L IDOKAIINI - PRILOKAIINI paikallisesti käytettävä, puuduttava käyttö usein kipua ehkäisevää esim. ennen verinäytteenottoa tai laskimokanyylin laittoa EI alle 1-vuotiaille laastari tai emulsiovoide, voiteen annostelu ihon pinta-alan mukaan asetetaan iholle n. 1 tunti ennen toimenpidettä Emla® 47 SH / syksy 2010

48 MILLAINEN LÄÄKE LAPSELLE? NSAID- lääkkeet tehottomia kovassa kivussa sopivat lievän kivun hoitoon vaikutus alkaa hitaasti lisäävät vuotoriskiä, huonontavat munuaisten verenkiertoa ja altistavat munuaisten vajaatoiminnalle erityisesti hypovoleemisilla potilailla supistavat keuhkoputkia (EI astmaatikoille) Parasetamoli turvallinen sopii astmaatikoille ei aiheuta munuaisten vajaatoimintaa ei lisää vuotoriskiä tehoton kovassa kivussa vaikutus tulee esiin hitaasti SH / syksy 2010 48

49 POHDITTAVAKSI! SH / syksy 2010 49 MILLAISTA ON MIELESTÄSI LAPSEN LÄÄKKEETÖN KIVUN HOITO? MITEN HUOMIOIT VANHEMMAT osana LAPSEN tai NUOREN KOKONAISVALTAISTA JA HYVÄÄ HOITOA?

50 L ÄHTEET Kouvalainen, K., Rantanen, P. & Uhari, M. (toim.) 2001. Lapsi ja lääke. Helsinki: Duodecim. Vilen, Vihunen, Vartiainen, Siven, Neuvonen & Kurvinen. 2008. Lapsuus - erityinen elämävaihe. WSOY. Lääketietokeskus. 2008. Pharmaca Fennica. Muurinen, E. & Surakka, T. 2002. Lasten ja nuorten hoitotyö. Helsinki: Tammi. http://www.tohtori.fi/http://www.tohtori.fi/; luettu 30.7.2010. Harinen, K. & Tuovinen, A-M. 2010. Vauvan kivun arviointi ja mittaaminen sekä lääkkeetön kivunhoito : Opas Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten operatiivisen osaston hoitohenkilökunnalle. Opinnäytetyö. Savonia- ammattikorkeakoulu. www.tyks.fi/fi/dokumentit/www.tyks.fi/fi/dokumentit/; luettu 30.7.2010. Kivun mittarit. http://www.terveyskirjasto.fi/http://www.terveyskirjasto.fi/; luettu 30.7.2010. Voiko kipua mitata? & Kivun arviointimenetelmät. http://www.verkkosalkku.net/laakehoito/http://www.verkkosalkku.net/laakehoito/; luettu 29.7.2010. http://www.sairaslapsi.com/http://www.sairaslapsi.com/; luettu 29.7.2010. 50 SH / syksy 2010


Lataa ppt "LAPSEN KIPU JA LASTEN YLEISIMMISTÄ SAIRAUKSISTA OIREENMUKAISINE HOITOINEEN SEKÄ KUUME- JA SÄRKYLÄÄKKEET 1 SH / syksy 2010."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google