Digitalisaatio korkeakoululaitoksen koulutuksessa ja tutkimuksessa ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriö Avoimen tieteen ja tutkimuksen.

Esitys aiheesta: "Digitalisaatio korkeakoululaitoksen koulutuksessa ja tutkimuksessa ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriö Avoimen tieteen ja tutkimuksen."— Esityksen transkriptio:

1 Digitalisaatio korkeakoululaitoksen koulutuksessa ja tutkimuksessa ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriö Avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintakulttuuri -seminaari 6.5.2015

2 Yliopisto (sininen) Ammattikorkeakoulu (vihreä) Tutkimuslaitos (punainen) Koulutus- ja tiedejärjestelmän kehittäminen Korkeakoulu- uudistus YO-uudistusAMK-uudistus Rakenteellinen uudistaminen Tiede- ja tutkimusverkoston uudistaminen KOTUMO SA:n toimintatapojen uudistaminen Tutkimusinfrojen vahvistaminen Muita kehittämis- toimenpiteitä Kannustavammat rahoitusmallit Ammatillisen koulutuksen rakenneuudistus Rakennepoliittiset kehittämistoimet

3 Muutostrendejä ja haasteita Globalisaatio –Maailmanlaajuiset palveluiden ja osaamisen markkinat –Mikä on Suomen kehityskulku globalisoituvassa toimintaympäristössä? Digitalisaatio –Tiedonvälityksen ja -hankkimisen uudet muodot muokkaavat toimintatapoja –Miten huomioidaan ja hyödynnetään kaiken toiminnan läpäisevä digitalisaation kehityskulku?

4 Korkeakoulutuksen digitalisaation ulottuvuuksia Pedagoginen kehittäminen ja digitalisaatio –MOOC:t ja muu verkko-opetus osana pedagogista kehittämistä –Digitalisaation vaikutukset ohjaukseen ja sen kehittämiseen Opiskelijan joustavien opiskelumahdollisuuksien edistäminen –Opetustarjonnan monipuolistaminen yhteistyörakenteilla ja maailmanlaajuisella tarjonnalla –Sähköiset tentit, kirjastot ja muut avoimet oppimisympäristö –Korkeakoulujen strategiset ratkaisut koulutuksen suunnittelussa Korkeakoulujen yhteistyö ja yhteisten palveluiden tarve –Korkeakoulujen yhteistyömahdollisuudet perusopinnoissa, kieliopinnoissa ja esimerkiksi harvinaisissa oppiaineissa –Digitalisaatioon liittyvät tekniset ja infrastruktuuriin liittyvät ratkaisut –Yhteiset palvelut, kansainväliset MOOC-alustat, kaupalliset palvelut, korkeakoulujen omat alustat

5 Yksi näkökulma: ympärivuotisen opiskelun edistäminen Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma: korkeakoulut velvoitetaan tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun Viestejä nykytilasta: –korkeakouluissa on tehty monia toimenpiteitä, jotka tukevat ympärivuotisen opiskelun toteuttamista –tarve jäsentää olemassa olevaa tarjontaa ja mahdollisuuksia nykyistä paremmin –nykyisten voimavarojen suuntaaminen tukemaan joustavia opintojärjestelyitä ja laadukasta opetusta –digitaalisen opiskelu- ja opetusympäristön sekä verkko-opetuksen kehittäminen on painopiste opetuksen kehittämisessä monissa korkeakouluissa. Myös opintoihin liittyvään tukeen käytetään ja kehitetään sähköisiä palveluita –digitaalisten aineistojen käyttöön ja hyödyntämiseen liittyy teknisiä, tekijänoikeudellisia ja osaamisen liittyviä haasteita –tarvetta korkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämiselle

6 Toimintakenttä muuttuu nopeasti Koulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta ovat muuttumassa nopeasti –opetuksen ja oppimisen muodot muuttuvat –yritykset hakevat tutkimuskumppaninsa sieltä mistä korkeatasoista tutkimusta saadaan riittävän edullisella hinnalla –innovaatiotoiminnan painopiste on siirtymässä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin Tarvitaan tarmokkaita toimia koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja tehokkuuden kohottamiseksi –osaamiseen perustuvan kilpailuedun säilyttäminen –uusiin mahdollisuuksiin pitää pystyä tarttumaan vaikka etukäteen ei voi ennustaa mikä yksittäinen osaamisala on tärkeä tulevaisuudessa

7 Uudistuvat oppimis- ja tutkimusympäristöt ja korkeakoulurakenteet Laadulla kilpailukykyä kansainvälistymistä vaikuttavuutta Avoimuudella osaamistarjonnan kasvua saavutettavuuden paranemista uudistuva ICT- ja tietoverkot mahdollistajina Yhteistyöllä vahvempia osaamiskeskittymiä (älykäs erikoistuminen) ja yhteistä strategista ajattelua uudenlaisia yhteistyörakenteita ja toimintakulttuureita innovaatiotoiminnan ja vaikuttavuuden vahvistumista laajempi resurssipohja osaamisen kehittämisen tukena Resurssihyötyjä joustavuus ja tehokkuus kasvavat yhdessä tehden enemmän rahoituspohjan monipuolistuminen

8 Tieteen avoimuus ja avoin tiede Tieteen näkökulmasta avoimuutta on aina haluttu edistää –tutkimuksen sisäisen dialogin varmistamiseksi –hyvän tutkimuksen laadun ja hyvien käytäntöjen edistämiseksi –väärennysten ja huonon tutkimuksen estämiseksi –tieteen hyödyntämiseksi yhteiskunnassa Avoin tiede on noussut kansainvälisesti merkittäväksi tavaksi edistää tiedettä ja tieteen laatua ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa Avoimen tieteen ja tutkimuksen avulla pyritään edistämään kestävää tutkimusta (sustainability), käytettävyyttä (usability), saatavuutta (access) sekä luottamusta (trust)

9 Tiekartta suomeksi http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2014/Avoimen_tieteen_ja_tutkimuksen_tiekartta_2014_2017.html Roadmap in English http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2014/Avoimen_tieteen_ja_tutkimuksen_tiekartta_2014_2017.html?lang=fi&extra_locale=en

10 Mitä hyötyä yhteiskunnalle tuottaa tieteellisten julkaisujen ja aineistojen parempi saatavuus? Käytetään paremmin hyödyksi aiempia tutkimustuloksia Tarjotaan laajempi aineisto yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi Nopeutetaan innovointia Tietoon pohjautuva osaaminen kehittyy Edistetään yhteistyötä ja vältetään päällekkäistä työtä Osallistetaan kansalaisia ja yhteiskuntaa

11 Yhteenveto Digitalisaatio tarjoaa tieteelliselle tutkimukselle ja korkeakoulutukselle uusia mahdollisuuksia, mutta samalla haastaa muuttumaan Avoin tiede ja tutkimus -hankkeessa hyödynnetään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia kehittämällä yhteisellä ponnistuksella toimintakulttuuria Organisaatioiden on syytä jatkuvasti arvioida omaa kypsyystasoaan ja kyvykkyyttään digitaalisessa toimintaympäristössä