Peltojen f osforihuuhtoumat kiinni kipsillä: Miten? Viljelijäpäivä Nurmijärvi 10.8.2010 Liisa Pietola.

Esitys aiheesta: "Peltojen f osforihuuhtoumat kiinni kipsillä: Miten? Viljelijäpäivä Nurmijärvi 10.8.2010 Liisa Pietola."— Esityksen transkriptio:

1 Peltojen f osforihuuhtoumat kiinni kipsillä: Miten? Viljelijäpäivä Nurmijärvi 10.8.2010 Liisa Pietola

2 Huuhtoutumista jatkuvasti 1. Maanesteen liuennut fosfori 2. Maahiukkasten fosfori - eroosio 3. Kasviaineksen fosfori  2 reittiä: pinta- ja läpivalunta  2 muotoa: liuennut ja maahiukkasten fosfori …..…... Salaojavesi …..… Pintavalunta Miten fosfori huuhtoutuu? P Valkama VHVSY

3 Fosforia tarvitaan pellossa mutta ei vedessä: Kasvit tarvitsevat fosforia – ruokaa ei voi tuottaa ilman fosforia – fosforia ei voida korvata muilla ravinteilla Peltoja ympäröivät vedet eivät tarvitse fosforia – fosfori lisää levien kasvua Fosfori on uusiutumaton luonnonvara – Fosforin käyttöä pellossa pitää tehostaa – Valumat ojiin saatava mahdollisimman pieniksi

4 Kipsillä parannetun maan – ojavedet kirkkaampana = maa-aineksen fosfori jää peltoon – sitoo maahiukkasten pinnoille maan liuennutta fosforia – pidättää fosforin kasvien käyttöön Maanparannus kipsillä pitää fosforin pellossa P sidotaan maahan siten, että kasvi saa sen ravinteeksi Tuote Ca-sulfaattia -Fosfori ei pidäty maahan liian lujasti - Fe- tai Al-sulfaatit pidättävät fosforin liian lujasti Sakari Alasuutari TTS

5 CaSO 4 *H 2 O Kipsi peräisin puhtaasta Siilinjärven kivestä

6 Kuva: Asko Kinnunen Peltomaan käsittely - Kipsiä levitetään pellolle kalkin tapaan (4 tn/ha) - Muokataan maahan, jossa kipsi liukenee - Muokkaus ei välttämätön mutta nopeuttaa vaikutuksia - Peltoa viljellään normaaliin tapaan Pasi Valkama VHVSY Kipsikäsitelty maa Ei kipsiä Kipsin levitys Sakari Alasuutari TTS

7 Miten kipsi toimii maassa? Kipsi liukenee maanesteeseen Ca ++ 1. Kalsiumiksi – Sitoo maapartikkeleita yhteen kestäviksi muruiksi – Hienojakoinen maa-aines ei karkaa veden mukana – Maa ja siihen pidättynyt fosfori pysyy pellossa – Työntää veteen liuennutta fosforia (fosfaatteja) lähelle maahiukkasen pintaa 2. Sulfaatiksi – Lisää maanesteen suolaväkevyyttä eli maan johtolukua (2-3) Tiivistää sähköistä kerrosta maahiukkasen pinnalla – Fosfaatti pidättyy sähköisesti ja pysyy kasveille käyttökelpoisena Juuret ottavat kalsium- ja sulfaatti-ioneita kasvinravinteina Ca ++ SO4-- Ca ++

8 MTT mittasi kenttäkokeissa: Eroosio ja fosforikuorma laski jopa 70%

9 Nummenpään 100 ha:n valuma-alueen mittaukset(SYKE, Luode, VHVSY): Kipsi vähensi P-kuormaa 60% Ennen kipsiä Kipsikäsittely syksyllä 2008 4 tn/ha

10 Kipsi vähensi jopa 50 % liukoisen fosforin valumaa Ei kipsiä Kipsi

11 Ratkaisun taustalla TraP-tuotekehitysprojekti Tavoitteena kasvua peltoon muttei vesistöön TraP –Hanke ”Kipsipohjaiset tuotteet maatilojen fosforikuormituksen vähentämiseen TraP (2008-2010)” l Testaa ratkaisuja maatalouden fosforikuormituksen vähentämiseksi  Yara-Tekes (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) -yhteistyöprojekti,  Yhteistyössä SYKE Suomen ympäristökeskus, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, TTS tutkimus, Luode Consulting, VHSVY Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, 20 viljelijää eri puolella Suomea  Valuma-alueen ym. kenttäkokeiden vaikutuksia seurataan vielä vuosi 2010  Maatiloilla kipsikäsittelyt onnistuivat