Lakitieto TYÖTYÖSUOJELU. VÄHIMMÄISVAATIMUKSET Työsopimuslait kertovat minimivaateet, joita missään ei saa alittaa. Työsopimuslait kertovat minimivaateet,

Esitys aiheesta: "Lakitieto TYÖTYÖSUOJELU. VÄHIMMÄISVAATIMUKSET Työsopimuslait kertovat minimivaateet, joita missään ei saa alittaa. Työsopimuslait kertovat minimivaateet,"— Esityksen transkriptio:

1 Lakitieto TYÖTYÖSUOJELU

2 VÄHIMMÄISVAATIMUKSET Työsopimuslait kertovat minimivaateet, joita missään ei saa alittaa. Työsopimuslait kertovat minimivaateet, joita missään ei saa alittaa. Aloittain tehdyt työehtosopimukset (TES) tuovat niihin parannuksia. Aloittain tehdyt työehtosopimukset (TES) tuovat niihin parannuksia. Jokainen työntekijä voi neuvotella itselleen paremmat työehdot kuin mitä sopimusten minimit ovat. Jokainen työntekijä voi neuvotella itselleen paremmat työehdot kuin mitä sopimusten minimit ovat. Kunnan ja valtion palveluksessa noudatetaan kuitenkin yleensä TES tai VES Kunnan ja valtion palveluksessa noudatetaan kuitenkin yleensä TES tai VES

3 VÄHIMMÄISPALKKA Kokoaikatyöstä suositellaan maksettavaksi ainakin niin paljon, että työttömyys- turvalain päivärahaoikeus täyttyy. Kokoaikatyöstä suositellaan maksettavaksi ainakin niin paljon, että työttömyys- turvalain päivärahaoikeus täyttyy. Suomessa 1.1.2007 alkaen: Suomessa 1.1.2007 alkaen: Kuukausi: 956,10 € Kuukausi: 956,10 € Päivä: 44,47 € Päivä: 44,47 € Tunti: 5,55 € Tunti: 5,55 €

4 MUISSA MAISSA Isossa-Britanniassa £5,52/tunti yli 22- vuotiaille ja 18-21-vuotiaille £4,60/tunti Isossa-Britanniassa £5,52/tunti yli 22- vuotiaille ja 18-21-vuotiaille £4,60/tunti Isossa-Britanniassa Alankomaissa 1349,14 euroa kuussa. Alle 22-vuotiaille pienempi. Alankomaissa 1349,14 euroa kuussa. Alle 22-vuotiaille pienempi. Alankomaissa Ranskassa 1321 euroa kuussa. Ranskassa 1321 euroa kuussa. Ranskassa Yhdysvalloissa 8,15 dollaria tunnissa Yhdysvalloissa 8,15 dollaria tunnissa Yhdysvalloissa

5 TYÖEHTOSOPIMUS (TES) Valtakunnallinen työntekijä- ja työnantajaliiton välinen sopimus Valtakunnallinen työntekijä- ja työnantajaliiton välinen sopimus Määrittelee yleiset puitteet, esim. alan minimipalkan ja edut (pekkaspäivät ym.) Määrittelee yleiset puitteet, esim. alan minimipalkan ja edut (pekkaspäivät ym.) Sovitaan esim. 2 vuodeksi kerrallaan, jona aikana vallitsee työrauha = ei saa lakkoilla Sovitaan esim. 2 vuodeksi kerrallaan, jona aikana vallitsee työrauha = ei saa lakkoilla Yksittäisen työntekijän työsopimuksen oltava vähintään TES:n mukainen Yksittäisen työntekijän työsopimuksen oltava vähintään TES:n mukainen Apua ongelmiin saa oman alan liitosta Apua ongelmiin saa oman alan liitosta

6 TYÖSOPIMUS Suositellaan kirjallista sopimusta, mutta myös suullinen on pätevä Suositellaan kirjallista sopimusta, mutta myös suullinen on pätevä Jos ½ työntekijöistä kuuluu alan liittoon, on työnantajan noudatettava alan TESiä Jos ½ työntekijöistä kuuluu alan liittoon, on työnantajan noudatettava alan TESiä Virkamiehillä ei työsopimusta vaan nimittämiskirja ja virkaehtosopimus (VES) Virkamiehillä ei työsopimusta vaan nimittämiskirja ja virkaehtosopimus (VES)

7 SOPIMUKSEN SISÄLTÖ 1. Toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen sopimus? 2. Palkan suuruus ja maksupäivä 3. Työaika 4. Irtisanomisaika 5. Työn sisältö (työtehtävien erittely)

8 VASTUUT JA VELVOLLISUUDET Työnantaja: Työnantaja: Vähintään minimipalkan suuruinen maksu Vähintään minimipalkan suuruinen maksu Työaikalain noudattaminen Työaikalain noudattaminen Turvatut työolot: ei syrjintää, ahdistelua tms. Turvatut työolot: ei syrjintää, ahdistelua tms. Työntekijä: Työntekijä: Työnteko sovitusti ja ohjeita noudattaen Työnteko sovitusti ja ohjeita noudattaen Liikesalaisuuksien salassapito Liikesalaisuuksien salassapito Ei saa harjoittaa kilpailevaa liiketoimintaa Ei saa harjoittaa kilpailevaa liiketoimintaa

9 ONGELMALLISIA TYÖSUHTEITA Epätyypilliset työsuhteet eli pätkätyöt Epätyypilliset työsuhteet eli pätkätyöt Osa-aikaiset työt Osa-aikaiset työt Määräaikaiset työt Määräaikaiset työt Sijaisuudet Sijaisuudet Kesätyöt Kesätyöt Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa Ulkomaalaiset työntekijät Suomessa Harvinaiset ammatit Harvinaiset ammatit

10 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN Määräaikainen päättyy sovittuna päivänä Määräaikainen päättyy sovittuna päivänä Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy irtisanomisajan jälkeen Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy irtisanomisajan jälkeen Vapaasti sovittavissa, max. 6 kk Vapaasti sovittavissa, max. 6 kk Irtisanomiseen oltava hyväksyttävä peruste Irtisanomiseen oltava hyväksyttävä peruste Jos työnantaja irtisanoo työsuhteen: Jos työnantaja irtisanoo työsuhteen: 1. Hänen on kuultava toista osapuolta ja 2. Ilmoitettava irtisanomisen syy

11 IRTISANOMISEN PERUSTEITA Taloudelliset ja tuotannolliset syyt Taloudelliset ja tuotannolliset syyt Henkilökohtaiset syyt (epärehellisyys, huono käytös tms.) Henkilökohtaiset syyt (epärehellisyys, huono käytös tms.) Hyväksyttäviä syitä eivät ole: Hyväksyttäviä syitä eivät ole: Osallisuus lakkoihin Osallisuus lakkoihin Raskaus Raskaus Sairaus Sairaus Henkilökohtaiset mielipiteet Henkilökohtaiset mielipiteet

12 TYÖSUHTEEN PURKAMINEN = Työsuhteen päättyminen välittömästi ilman irtisanomisaikaa Normaali menettely ainoastaan työsuhteen alussa koeaikana (max. 4 kk) Normaali menettely ainoastaan työsuhteen alussa koeaikana (max. 4 kk) Muulloin mahdollista vain erittäin painavista perusteista Muulloin mahdollista vain erittäin painavista perusteista Tällöin perusteena toisen osapuolen vakava sopimusrikkomus: väkivalta, yli viikon poissaolo syytä ilmoittamatta tms. Tällöin perusteena toisen osapuolen vakava sopimusrikkomus: väkivalta, yli viikon poissaolo syytä ilmoittamatta tms.

13 TYÖSUOJELU Työsuojelupiiri valvoo Työsuojelupiiri valvoo Työaikalaki Työaikalaki Vuosilomalaki Vuosilomalaki Nuoren työntekijän erityismääräykset Nuoren työntekijän erityismääräykset

14 TYÖAIKALAKI 40 h / vko (+pekkaspäivät) (TES: 37,5 h) 40 h / vko (+pekkaspäivät) (TES: 37,5 h) Ylityöstä maksetaan erillinen korvaus Ylityöstä maksetaan erillinen korvaus Työntekijällä on oikeus 35 tunnin keskeytymättömään vapaa-aikaan eli viikkolepoon Työntekijällä on oikeus 35 tunnin keskeytymättömään vapaa-aikaan eli viikkolepoon

15 NUORI TYÖNTEKIJÄ 15-vuotias oppivelvollisuutensa suorittanut saa itse tehdä työsopimuksensa. 15-vuotias oppivelvollisuutensa suorittanut saa itse tehdä työsopimuksensa. Huoltaja voi kuitenkin purkaa 15-17-vuotiaan työsopimuksen, jos siitä on haittaa kasvatukselle, kehitykselle tai terveydelle. Huoltaja voi kuitenkin purkaa 15-17-vuotiaan työsopimuksen, jos siitä on haittaa kasvatukselle, kehitykselle tai terveydelle. Vuoden aikana 14 vuotta täyttävä tai täyttänyt saa tehdä kevyttä työtä, joka ei vahingoita terveyttä tai haittaa koulunkäyntiä. Vuoden aikana 14 vuotta täyttävä tai täyttänyt saa tehdä kevyttä työtä, joka ei vahingoita terveyttä tai haittaa koulunkäyntiä. Työsopimuksen voi silloin tehdä vain huoltaja tai huoltajan antamalla luvalla henkilö itse. Työsopimuksen voi silloin tehdä vain huoltaja tai huoltajan antamalla luvalla henkilö itse.

16 NUORI TYÖNTEKIJÄ Oppivelvollisen päivittäinen työaika saa olla koulupäivinä enintään 2 tuntia, vapaapäivinä 7 tuntia. Oppivelvollisen päivittäinen työaika saa olla koulupäivinä enintään 2 tuntia, vapaapäivinä 7 tuntia. 14-vuotiaan työaika saa loma-aikana olla enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. 14-vuotiaan työaika saa loma-aikana olla enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. Yötyö on kielletty alle 15-vuotiailta. Yötyö on kielletty alle 15-vuotiailta. 15 vuotta täyttänyt saa työskennellä 2- vuorotyössä enintään kello 24.00 saakka. 15 vuotta täyttänyt saa työskennellä 2- vuorotyössä enintään kello 24.00 saakka. 15 vuotta täyttänyt työntekijä saa tehdä ylityötä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. 15 vuotta täyttänyt työntekijä saa tehdä ylityötä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Tätä nuoremmalla ei saa teettää ylityötä. Tätä nuoremmalla ei saa teettää ylityötä.

17 TAUOT JA LEPOAIKA Jos vuorokautinen työaika on pidempi kuin kuusi tuntia, työntekijällä on oikeus vähintään puolen tunnin pituiseen lepoaikaan. Jos vuorokautinen työaika on pidempi kuin kuusi tuntia, työntekijällä on oikeus vähintään puolen tunnin pituiseen lepoaikaan. Vuorotyössä työntekijällä on oikeus vähintään 11 tunnin keskeytymättömään lepoon työvuorojen välissä. Vuorotyössä työntekijällä on oikeus vähintään 11 tunnin keskeytymättömään lepoon työvuorojen välissä. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan eli viikkolevon. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan eli viikkolevon.

18 YLITYÖT Ylityö on työtä, joka tehdään säännöllisen työajan enimmäismäärän yli. Ylityö on työtä, joka tehdään säännöllisen työajan enimmäismäärän yli. Ylityöstä on sovittava tapauskohtaisesti, eikä sitä ole pakko tehdä. Ylityöstä on sovittava tapauskohtaisesti, eikä sitä ole pakko tehdä. Ylityötä saa teettää enintään 138 tuntia 4 kk ajanjaksolla, enintään 250 tuntia vuodessa. Ylityötä saa teettää enintään 138 tuntia 4 kk ajanjaksolla, enintään 250 tuntia vuodessa.

19 YLITYÖKORVAUS Ylityöstä maksetaan erillinen korvaus. Ylityöstä maksetaan erillinen korvaus. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 % ja seuraavilta 100 % korotettu palkka. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 % ja seuraavilta 100 % korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan 50 % korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan 50 % korotettu palkka. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi korotettuun vapaa-aikaan. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi korotettuun vapaa-aikaan.

20 YÖTYÖ Kello 23:n ja 6:n välillä tehtävä työ on yötyötä. Kello 23:n ja 6:n välillä tehtävä työ on yötyötä. Työaikalaissa on tarkoin määritelty, milloin yötyötä saa teettää. Työaikalaissa on tarkoin määritelty, milloin yötyötä saa teettää. Työehtosopimuksissa on määritelty, milloin yötyöstä maksetaan erillistä korvausta. Työehtosopimuksissa on määritelty, milloin yötyöstä maksetaan erillistä korvausta. Yötyö liittyy useimmiten vuorotyöhön, mikä voi olla jaksotettuna kahteen tai useampaan työvuoroon. Yötyö liittyy useimmiten vuorotyöhön, mikä voi olla jaksotettuna kahteen tai useampaan työvuoroon.

21 VUOSILOMA Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräy- tymisvuoden (31.3.) loppuun mennessä alle vuoden, lomaa saa 2 päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräy- tymisvuoden (31.3.) loppuun mennessä alle vuoden, lomaa saa 2 päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kun työsuhde on kestänyt vuoden, vuosilomaa saa 2,5 lomapäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kun työsuhde on kestänyt vuoden, vuosilomaa saa 2,5 lomapäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täyden vuosiloman pituus on siten (24 kesälomapäivää ja 6 talvilomapäivää =) 30 lomapäivää. Täyden vuosiloman pituus on siten (24 kesälomapäivää ja 6 talvilomapäivää =) 30 lomapäivää.

22 TERMEJÄ Vuosilomapalkka = loma-ajan palkka Vuosilomapalkka = loma-ajan palkka Lomakorvaus = jos loma vaihdetaan rahaksi tai sitä ei voida pitää työsuhteen päättymisen vuoksi Lomakorvaus = jos loma vaihdetaan rahaksi tai sitä ei voida pitää työsuhteen päättymisen vuoksi Lomaraha = ylimääräinen ”bonus”, ei lakisääteinen. Tavallisesti 50 % kk palkasta Lomaraha = ylimääräinen ”bonus”, ei lakisääteinen. Tavallisesti 50 % kk palkasta Lomaltapaluuraha = ks. lomaraha Lomaltapaluuraha = ks. lomaraha

23 TERMEJÄ Lomakausi Lomakausi on 2.5. - 30.9. Kesäloma on yleensä sijoitettava tälle ajalle. Lomakausi Lomakausi on 2.5. - 30.9. Kesäloma on yleensä sijoitettava tälle ajalle. Talvilomakausi Talvilomakausi on 1.10. - 30.4. Talviloma (24 lomapäivää ylittävä lomanosa) pitää sijoittaa tälle ajalle. Talvilomakausi Talvilomakausi on 1.10. - 30.4. Talviloma (24 lomapäivää ylittävä lomanosa) pitää sijoittaa tälle ajalle. Lomanmääräytymisvuosi Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy seuraavana vuonna 31.3 Lomanmääräytymisvuosi Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy seuraavana vuonna 31.3

24 SAIRAUS Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle sairausajan palkkaa, jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään sairauden tai tapaturman vuoksi. Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle sairausajan palkkaa, jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään sairauden tai tapaturman vuoksi. Lain mukaan työntekijän on esitettävä pyydettäessä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Lain mukaan työntekijän on esitettävä pyydettäessä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi joutuminen omasta syystään tappeluun. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi joutuminen omasta syystään tappeluun.

25 SAIRAUSAJAN PALKKA Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada sairausajalta täysi palkka 10 arkipäivältä. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada sairausajalta täysi palkka 10 arkipäivältä. TESn mukainen oikeus sairausajan palkkaan on huomattavasti pidempi, riippuen työsuhteen kestosta. (usein pituus on 28 - 56 päivää) TESn mukainen oikeus sairausajan palkkaan on huomattavasti pidempi, riippuen työsuhteen kestosta. (usein pituus on 28 - 56 päivää) Joissakin TES vaaditaan, että työsuhteen on kestettävä esim. 1 kk ennen kuin työntekijällä on oikeus saada sairausajan palkkaa. Joissakin TES vaaditaan, että työsuhteen on kestettävä esim. 1 kk ennen kuin työntekijällä on oikeus saada sairausajan palkkaa. Työnantaja maksaa tältä pidennetyltä ajalta palkan ja päivärahan erotuksen (usein täyden palkan ja saa Kelan sairauspäivärahan itselleen). Työnantaja maksaa tältä pidennetyltä ajalta palkan ja päivärahan erotuksen (usein täyden palkan ja saa Kelan sairauspäivärahan itselleen).

26 Lapsen sairaus Oikeus olla poissa töistä enintään 4 päivää äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi. Oikeus olla poissa töistä enintään 4 päivää äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi. Vapaaseen on oikeutettu yksi vanhempi kerrallaan. Vapaaseen on oikeutettu yksi vanhempi kerrallaan. Vanhemmat voivat jakaa hoitovapaajakson keskenään haluamallaan tavalla. Vanhemmat voivat jakaa hoitovapaajakson keskenään haluamallaan tavalla. Lain mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa tältä ajalta, mutta usein TES velvoittaa siihen. Lain mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa tältä ajalta, mutta usein TES velvoittaa siihen.