Helsingin yliopisto Avoin yliopisto

Esitys aiheesta: "Helsingin yliopisto Avoin yliopisto"— Esityksen transkriptio:

1 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto
Aikuiskasvatustieteen osuus / lähiopetus: KL Pirkko Raudaskoski Vastaanotto: ke 10-12 Puh: © Raudaskoski

2 Mitä aikuiskasvatuksellinen toiminta on ollut
ennen Suomen itsenäistymistä? Koulutusta vallanpitäjien tarpeisiin Kansanopetusta (lukutaitoa)rahvaalle lapsille ja aikuisille Autonomian aika (Antikainen 1989) Valistuksen aika 1730 – 1808 Hyödyn tavoittelu Koulutusta talouselämän tarpeisiin Ruotsi-Suomen mahtavuuden aika 1600 – 1730 (I kouluverkosto syntyy: lastenkoulut, triviaalikoulut, lukiot, yliopistot) Korkeampaa koulutusta säätyläisille, opettajien kouluttamista Uskonpuhdistuksen aika Virkamiesten koulutusta kuninkaan hallinnon ja pappien koulutusta luterilaisen kirkon tarpeisiin Keski-aika (Muodollisen koulutuksen historia alkaa) Pappien koulutusta katolisen kirkon tarpeisiin Esihistoria 8000 ekr jkr Traditioiden ja taitojen siirtoa, selviytymistaitojen opettamista mestarilta oppipojalle, seuraavalle sukupolvelle © P.Raudaskoski

3 Aikuiskasvatustieteen osuudella tutustutaan AIKUISKASVATUSTIETEEN
Pyrkimyksiin Aikuiskasvatustieteen ja sen tutkimuskohteen luonne eri tutkijoiden näkökulmista Tehtäväalueisiin Tutkimuksen ja oppiaineen painopistealueet sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen merkitys eri tutkijoiden näkökulmista Kysymyksiin tarkemmat kiinnostuksen kohteet ja kysymykset esim. miksi, miten ja mitä organisaation on opittava (ks. artikkelit linkit verkossa ja lähitapaamisen anti) © P.Raudaskoski

4 Prosessoitavat teemat ja sisällöt P1 jaksolla
II teema TIETEENALANA OPPIAINEENA III teema TUTKIMUS-KOHTEENA (kiinnostuksen kohteet, kysymykset, ongelmat) I teema TOIMINTANA, KÄSITTEENÄ (aikuiskasvatuksen ilmiöt näkyväksi, millaisin käsittein jäsennetään) (pyrkimykset, tehtävät) AIKUISKASVATUS Omakoh- taisesti ymmärret- tynä opintojen alussa Ymmärryksen laajentaminen ja täydentäminen artikkeleiden ja niiden työstämisen pohjalta Ymmärrys lähi- tapaamisen jälkeen Verkkotyöskentely (tehtävät 1- 6 molemmissa osuuksissa) (keskustelua, lukemista, tiedonrakentelua, kirjoittamista, pohdintaa ja arviointia) Kerääntyneen oman ymmärryksen ja tehtävien arviointia loppuyhteenvedossa Teemapäiväkirja (opiskelun tuotos) © P.Raudaskoski

5 KÄSITTEET silmälaseja, joiden kautta katselemme maailmaa
niillä on aina oma historiassa: ne ovat sidoksissa yhteiskunnan kehitykseen niiden avulla voidaan ymmärtää sekä havainnollistaa aikuiskasvatuksen muuttumista auttavat ymmärtämään erilaisia näkemyksiä tarkat käsitteet ja määritelmät ohjaavat kasvatuksen tutkijoiden toimintaa. (vrt. Berndtson, E )

6 AIKATAULU, SUORITUS JA ARVIOINTI
Opintojen kulku ja aikataulu on lähetetty sähköpostitse, (seuraa myös verkkoympäristön kalenteria) Suoritus arvioidaan yleisen ja aikuiskasvatustieteen osuuksien teemapäiväkirjojen perusteella merkinnällä hyväksytty/ hylätty (arviointikriteerit löytyvät verkko - oppimisympäristöstä kohdasta ”opiskeluopas”) Aikuikasvatustieteen teemapäiväkirjan oltava valmiina verkko-oppimisympäristössä Mene Tehtävät –kohtaan ja klikkaa TeemapäiväkirjaAKT ks. lisää uusi merkintä kohta verkko-oppimisympäristöstä Lisää uusi merkintä (tekstiä voi muokata klikkaa osoittavaa sormea tekstin jälkeen) © P.Raudaskoski

7 Teemapäiväkirja suoritusmuotona?
Asteittain täydentyvä dokumentti ja todiste opiskelusta. Siinä työstetään prosessimaisesti jakson osuuden pääteemoja ja niihin liittyviä materiaaleja opettajan antamien kysymyspattereiden varassa Kaikki aikuiskasvatustieteen materiaali löytyy oppimateriaalit – kohdasta klikkaa Aikuiskasvatustiede Kysymyksiin vastaaminen edellyttää materiaalien lukemista, äänitiedoston kuuntelua ja pohdiskelevaa arviointia eli reflektiivistä otetta ja omien valintojen tekemistä sekä omien ennakkokäsitysten vertailua uusiin tietoihin © P.Raudaskoski

8 Päivän työ: Päivän tavoite: Haluat tarkistaa ennakkokäsityksiäsi
Lähdetään jäsentämään aikuiskasvatustieteen tutkimuskohdetta aikuiskasvatusta aiemmin opitun ja aikuiskasvatustieteilijöiden käyttämien vakiintuneiden ja uudempien käsitteiden varassa. Päivän tavoite: Haluat tarkistaa ennakkokäsityksiäsi Laajennat sanavarastoasi Aikuiskasvatustieteen tutkimuskohde alkaa hahmottua paremmin, herää kiinnostus kasvatusta kohtaan Mielessäsi on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia Innostut ottamaan asioista henkilökohtaisesti selvää © P.Raudaskoski

9 Lähitapaamisen ohjelma (9.00 – 14.00)
Orientointia aikuiskasvatustieteen osuudella opiskeluun 9.15 Mikä ihmeen aikuinen, aikuiskasvatus? Orientointia perinteisiin, vakiintuneisiin käsitteisiin : Äänenavauksia pareittain Tauko Katsaus menneeseen: ”Kansanliikkeistä koulutukseksi ”- jakson katsominen. Keskustelua ja kertausta Lounas 12.15 Katsaus lähihistoriaan, uudempiin käsitteisiin, tutkijoiden kiinnostuksen kohteisiin. 13.00 Oppiko organisaatio?” - jakson osittainen katsominen Keskustelua ja kertausta Lopetus © P.Raudaskoski

10 Lähde: Koski, L ja Moore, E 2001
AIKUINEN? Kulttuurisesti Juridisesti Eettisesti Yhteiskunnallisesti Psykologisesti Lähde: Koski, L ja Moore, E 2001

11 Lähde: Koski, L ja Moore, E 2001
AIKUINEN? BIOLOGISESTI Täysikasvuinen , sukukypsä? Entä keskenkasvuinen, kyvytön suvunjatkamiseen? KULTTUURISESTI (esim. kielessä tai mainoksissa ilmenevä) Viittaa ikään. Vaihtelee maantieteellisesti ja kulttuurista toiseen Nuoruuden, vitaalisuuden käänteistila . Aikuinen ”voimiltaan heikkenevä, jämähtänyt” Entä eronteot miehen ja naisen välillä? JURIDISESTI JA VIRALLISESTI Taloudellisesti ja oikeudellisesti täysivaltainen, 18 - vuotias vastuullinen kansalainen. Aikuisopintotukeen oikeutetun oltava vähint. 5 vuotta työelämässä. © P.Raudaskoski

12 Oikeudet, mutta myös velvoitteet, vastuut ja moraalinen kypsyys
AIKUISKASVATUKSEN TRADITIOISSA: EETTISESTI Aikuinen nähdään kykeneväksi valistumaan ja sivistymään, jalostumaan henkisesti (osallistumalla, toimimalla liikkeissä) Aikuiseen liitetään Lähde: Koski ja Moore 2001 Sosiaalisen mielen kasvu: Tietojen, viisauden, oikeudenmukaisuuden, vastuuntunnon ja vanhemmiten uskonnollisen elämän kasvu) (Harva 1942). Oikeudet, mutta myös velvoitteet, vastuut ja moraalinen kypsyys Sosiaalinen taitavuus: ymmärtää itseä ja muita (Tight, M 1996). Pohdinnat suhteesta omaan moraaliin ja sen yhteisöllisiin merkityksiin (Tight, M 1996) ja sitoumuksiin, käyttää järkeään ilman toisten ohjailua (Kant) Käyttää elinikäisen sivistymisen paloa itsensä ja yhteisen hyvän parhaaksi (Tight, M 1996 esim. Hegel ja Snellman) © P.Raudaskoski

13 (Lähde: Suoranta ja Tomperi 2001, Salo ja Suoranta 2002)
Yhteiskuntatieteellinen näkökulma aikuiseen Yhteiskunnallisesti aikuinen (tuoreemmin käsitettynä) MODERNEISSA TEORIOISSA MYÖHÄISMODERNEISSA TEORIOISSA Aikuinen = rationaalisesti ajatteleva yhteiskunnan pienin nimittäjä, jota autetaan järjestäytymään organisoidusti yhteiskunnan osaksi (osaaja, kansalainen) Aikuinen = joustava, yritteliäs, kyvykäs pelaaja, oman elämänsä herra, todistusten, arvosanojen, pätevyyksien ja elämysten ja mielihyvän etsijä (kuluttaja, nautiskelija) SOPEUTUJA Aikuinen = kykenevä tiedostamaan epäkohtia, kollektiivinen toimija, poliittiseen toimintaan osallistuja, joka vastustaa epätoivottua kehitystä (osallistuja - opponentti) Aikuinen = potentiaalinen intellektuelli, verkoston jäsen Vaihtoehtoista elämäntapaa etsivä, kulutusta kritisoiva (aktiivinen ruohonjuuritason toimija pienyhteisöissä) KRIITTINEN (Lähde: Suoranta ja Tomperi 2001, Salo ja Suoranta 2002) © P.Raudaskoski

14 Psyykkisesti aikuinen
Itseään säätelevä: tunnistaa sisäiset tarpeet (Levon tarpeen, suvunjatkamispaineet, vanhenemisesta aiheutuvat paineet ) Kehittynyt, kriittinen ajattelija/ postformaali ajattelu (vastakohtaisuuksia yhdistelevä, omat ajattelun rajat ja tiedon epätäydellisyyden tajuava) Arvioi perusolettamuksiaan (kykenevä vapautumaan pakotteista) Aikuisuuden kehitystehtäviin, roolein vastaaja (ottaa haltuun uusia rooleja) Kokemuksiaan reflektoiva: 7- vuoden välein siirtymävaiheissa elämänsuunnan etsijä (uudistuva) Identiteettityötä tekevä (tasapainoilija) Ongelmanratkaisija (luova, kokeileva, tutkiva) Kykenee suuntautumaan aktiivisesti ympäristöön, osallistumaan ja laajentamaan elämänpiiriä ja toimintaympäristöä – työtä ja ympäristöä muokkaava ja kehittävä © P.Raudaskoski

15 AIKUINEN EI OLE LUONNOSTAAN ITSEOHJAUTUVA JA OSALLISTUVA SEKÄ MUUTOSHAKUINEN
Ei luonnostaan kovin aktiivinen ja motivoitunut: Aikuisuutta tavoitteleva on patistettava lähikehityksen vyöhykkelle, Hän voi oppia toimijuutta ja yhteistoimijuutta, muokkaamaan ja kehittämään työtä ja ympäristöä mikäli ympäristö ja olosuhteet ovat otollisia. (Bronfenbrenner, , Vygotsky, Engeström ) - © P.Raudaskoski

16 OPPIMISEN TULOKSENA -UUSI ASENNE -UUDET KÄSITYKSET -TASAPAINO
Pirkko Raudaskoski PSYYKKISEEN TYÖN VÄHÄISYYS VOI ESTÄÄ OLEMASTA AIKUINEN POSITIIVISESSA MIELESSÄ Ryhmän ja tuen merkitys suuri OPPIMISEN TULOKSENA -UUSI ASENNE -UUDET KÄSITYKSET -TASAPAINO -UUDET TOIMINTATAVAT ULKOISET JA SISÄISET PAINEET JA TASAPAINOILU SISÄINEN TYHJYYS,VIETIT TARPEET UUSI ELÄMÄNVAIHE (vanhemmuus,eläke) STRESSI (muutto,työttömyys) HAASTE (uusi työ) KRIISI (avioero,sairaus,lapsuuden traumat) miten? Tarvitaan tavoitteellisia omia ponnisteluja KEHITYKSELLINEN KAMPPAILU (psyykkinen työ) MIKÄ ESTÄÄ KAMPPAILUUN RYHTYMISEN, KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN TUNTEET, JÄNNITTEET (emotionaaliset esteet; pelot,ahdistukset,viha, kyvyttömyys säädellä niitä) SISÄINEN KONFLIKTI ( selvittämättömät neuroosit, häiriöt) PUOLUSTUSMEKANISMIT (torjunta, selittely,syyttely) ESTOT, USKOMUKSET (sosiokultturaaliset esteet: stereotypiat,ennakkoluulot) FYYSISET TEKIJÄT (fysiologiset esteet: sairaus, vanhuus, vammautuminen) ELÄMÄNHALLINNAN STRATEGIAT :(vetäytyvä, luovuttava, vastustava ote) KOMMUNIKATIIVISET TAIDOT (kommunikaatio taidot, sosiaaliset taidot) RYHMÄ JA YMPÄRISTÖ (ryhmäpaine, masentava, virikkeetön ympäristö) © P.Raudaskoski

17 Millainen on ideaalioppija?
Pyrkii syvälliseen oppimiseen? Pyrkii käsitteelliseen muutokseen ja opitun testaamiseen todellisuudessa Omaa metakognitiivis - motivationaalista herkkyyttä ja on myös sosiaalinen, aloitteellinen, tutkiva? Tietoinen oman oppimisprosessin hallinnasta, ohjauksesta ja sen kehittämisestä, suunnittelee ja kontrolloi, arvioi sitä Sisäisesti motivoitunut: kiinnostunut itse asiasta, sisällöstä Syvätason oppimisstrategiat käytössä (keskittyy, rajaa, vertailee, pohtii, kiteyttää, ryhmittelee, mallintaa, kertaa, kyselee itseltä jne.) Säätelee tunteiden voimakkuutta ja motivaatiotaan Huolehtii fyysisestä puolesta ja opiskeluympäristöstä, hyödyntää kognitiivisia tukia Osaa hakea tukea ja ohjausta, jakaa ajatuksiaan © P.Raudaskoski

18 Pari- ja yksilötyö (9.30 – 10.15 Parityö: luonnehtikaa toisillenne muutamalla sanalla aikuiskasvatusta hyödyntäen ennakko- käsityksiänne. Vertailkaa näkemyksiänne: yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia (10 min) Yksilötyö: valitse lomakkeesta A yksi sellainen käsite, joka tuntuu tutuimmalta ja helpoimmalta määritellä ja yksi sellainen käsite, joka tuntuu vaikeimmalta määritellä. Määrittele valitsemasi kaksi käsitettä (5 min) Parityö: Vertailkaa ja perustelkaa valintojanne ja vertailkaa omia ennakkokäsityksiä aikuis- kasvatuksesta lomakkeen B sisältämiin käsitteisiin. (10 min) © P.Raudaskoski

19 A Aikuiskasvatus Elinikäinen (jatkuva) kasvatus Vapaa kansanvalistus
AIKUISKASVATUS KÄSITTEENÄ Aikuiskasvatus Aikuiskoulutus Elinikäinen (jatkuva) kasvatus Vapaa kansanvalistus Vapaa (kansan)sivistystyö Elinikäinen oppiminen Elinikäisen oppimisen edistäminen Jatkuva koulutus A

20 B Aikuiskasvatus Elinikäinen (jatkuva) kasvatus Vapaa kansanvalistus
AIKUISKASVATUS KÄSITTEENÄ Aikuiskasvatus Koko väestöön suuntautuvaa yksilön persoonallisuuden kokonaisvaltaista kehittämistä tukevaa niin yleissivistävää, yhteiskunnallista, harrastustavoitteista kuin ammatillistakin aikuiskoulutusta valtiovallan, työnantajien sekä vapaan sivistystyön organisaatioiden toimesta. (Tuomisto) Organisoitua kasvatustoimintaa, jonka avulla aikuiset voivat normaalimuotoisen kouluopetuksen ulkopuolella toteuttaa tavoitteisesti etenevää oppimista päämääränä sosiaalisten tehtävien hallinta ja persoonallisuuden kehittymisen jatkuminen (Alanen) Aikuiskoulutus Koko väestöön ja erityisesti koko työvoimaan suuntautuvaa kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseen, työvoiman ammatillisten pätevyyksien kehittämiseen sekä kansalaisten koulutus-ja opiskelutarpeiden tyydyttämiseen tähtäävää aikuisten ammatillista perus- j a lisäkoulutusta. (Tuomisto) Elinikäinen (jatkuva) kasvatus Kaikki erimuotoinen kasvatus lapsuudesta vanhuuteen asti (Unesco) Kaikki sellainen yksilön elämänaikana tapahtuva formaalinen, ei-formaalinen ja informaalinen oppimistoiminta, joka tekee mahdolliseksi hänen persoonallisuutensa sekä sosiaalisen ja ammatillisen elämänsä mahdollisimman täydellisen kehityksen. (Dave 1976) Kasvatuksellinen periaate ja kokonaisnäkemys, jonka mukaan ihmisen oppiminen ulottuu jatkuvana kasvuprosessina koko elämänaikaan kattaen kaikki elämänkaudet. (Alanen 1981) Vapaa kansanvalistus Tunnustuksellista ja sitoutunutta perus- ja yleissivistävän tiedon levittämistä maaseudun“ rahvaan” sekä kaupunkien työväestön ja teollisuustyöväestön keskuuteen sivistyneistön ja myöhemmin erilaisten järjestöjen toimesta . (Tuomisto) Vapaa (kansan)sivistystyö Koko väestöä koskevaa, tunnustuksetonta, tieteenomaisuuteen ja totuuteen pyrkivää omaehtoista kokonaisvaltaista persoonallisuuden kehittämistä tukevaa toimintaa erilaisten järjestöjen ja kansan sivistys- organisaatioiden toimesta Elinikäinen oppiminen Kaikki se oppimistoiminta, joka jatkuu läpi elämän ja jonka kohde, intensiteetti ja systemaattisuus vaihtelee yksilöstä ja elämäntilanteesta toiseen. (Ropo 1994) Elinikäisen oppimisen edistäminen Suoran vaikuttamisen kautta tapahtuvaa yksilön taitojen lisäämistä ja yksilön koulutukseen määräämistä. sekä epäsuoraa vaikuttamista, jolla tähdätään erilaisten oppimisen esteiden poistamiseen ja oppimismahdollisuuksien lisäämiseen. Jatkuva koulutus Viranomaisten ja erilaisten kasvatusalan toimikuntien ja suunnitteluryhmien määrittelemä periaate, jonka mukaan jokaisella ihmisellä tulee osana elinikäistä oppimista kaikkina ikäkausina olla mahdollisuus oman persoonallisuutensa jatkuvaan, monipuoliseen kehittämiseen järjestelmällisen ja joustavan opiskelun avulla. (jatkuvan koulutuksen toimikunta ja OECD) B

21 TAUKO

22 PÄIVÄN 1. VIDEOESITYS (10.30 – 11.00)
Oppiko Organisaatio? (3. jakso) Vasta- vuoroisuus oppimisessa (2. jakso) Oman oppimisen ohjaaja (1. jakso) Muutosta osallistu- malla (4. jakso) Aikuiskasvatus Kansan- liikkeestä Koulutukseksi (5. jakso) Oppimisen paradoxit (7. jakso) Koulutus- uskosta oppimis- uskoon (6. jakso) Kasvava aikuinen tv- sarja ja samanniminen artikkeliteos 1999 © Raudaskoski

23 Millaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin aikuiskasvatuksella on yritetty vastata? (ks. seuraavassa diassa punaiset tekstit)

24 AIKUISKASVATUS TOIMINTANA JA KÄSITTEENÄ
HISTORIAN ERI VAIHEISSA (Nähdyn kertausta) Rakennemuutoksen, laman ja kansain- välistymisen, globalisaation, tietoyhteiskunnan rakentamisen aika Autonomian kansallisen heräämisen aika 1809-alkaen Itsenäistymisen, eheyttämisen aika Jälleenrakennuksen ja hyvinvointivaltion rakentamisen aika Vapaa kansan- valistus Kansan opetus (aikuis- kasvatuksen esivaihe) Elinikäinen kasvatus oppiminen Aikuis- kasvatus koulutus Jatkuva Vapaa sivistys Vapaa kansan- sivistys Kansan- valistuksen kausi Kansan- sivistystyön vakiintumisen kausi Valtiollisen aikuiskoulutus- politiikan kausi ( loppu) Markkina- suuntautuneen aikuiskoulutus- politiikan kausi (1990- ) ©Lähteet: Tuomisto 1994;1999 P.Raudaskoski © Raudaskoski

25 MODERNIN AIKUISKASVATUKSEN AATEHISTORIALLISET JUURET
KANSANVALISTUS JA KANSASIVISTYS (osalle väestöstä) PLATONIN IDEALISMI (täydellistyminen idean mukaiseksi) KRISTILLISYYS (dualistinen idealismi, ) VALISTUSAATE (mm. oman järjen käyttö, emansipaatio, vapaus) KANSANOPETUSAATE (lukutaito kaikille) NATIONALISMI (kansallisuusaate) SOSIALISMI VAPAA SIVISTYÖ (koko väestöön kohdistuvaa) HUMANISMI -Ihmisen kunnioittaminen ja ihmisen persoonallisuuden kokonaisvaltaisen kehittymisen salliminen (individualistinen aspekti) -Kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu: Hyvinvointivaltioaate humanismin sosiaalinen aspekti Hyvinvointivaltiollisella ajattelulla tarkoitetaan ennen 1980 ja luvuilla tapahtuneita yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia edeltäneelle ajalle tyypillistä ajattelua, jossa keskeisiä asioita ovat sitoutuminen professionaalisiin standardeihin sekä arvoihin, kuten tasa-arvoon, välittämiseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. (Tuomisto 1994,Suoranta 1995.) © Raudaskoski

26 Vapaan sivistystyön perusarvojen taustalla
(Sihvonen 1996) kokonainen sivistys demokratia: sivistyksellinen tasa-arvo opinnot vapaita harrastusopintoja ja yhteiskunnallista kasvatusta opiskelun itseisarvon tunnustaminen opinnollisuus itsemäärämisoikeus ja itsesäätelyn vapaus omaehtoisuus opiskelijakeskeisyys ajatuksen ja sanan vapaus, puolueettomuus (Tuomisto 1994) Lisäksi uusina(1990 -) kansainvälisyys ja ekologiset arvot © P.Raudaskoski

27 Aikuiskasvatuksen perinteestä
erottuu kaksi suurta kansallista projektia (Suoranta ja Tomperi 2001) I kansallinen projekti: Aikuiskasvatuksellinen toiminta oli sivistyneistön projekti tavoitteena kasvattaa rahvaasta kansalaisia ja ahkeria työntekijöitä II kansallinen projekti (myös eurooppalainen): Aikuiskasvatuksellinen toiminta on poliitikkojen ja virkamiesten ja työelämän edustajien projekti tavoitteena kouluttaa kansalaisista tietoyhteiskunnan globaaleja tuottajia ja kuluttajia © P.Raudaskoski

28 Aikuiskoulutuksen roolin muuttuminen ( jatkuuko moderni projekti?)
(Rinne 2003) Nyt Ennen kansallisen kulttuurin ja identiteetin rakentaja Inhimillisen pääoman tuottaja kansallisille talouksille eurooppalaisen kulttuurin ja identiteetin rakentaja Inhimillisen pääoman tuottaja ylikansallisille, globaaleille talouksille © P.Raudaskoski

29 ELINIKÄISEN OPPIMISEN AALLOT
Elinikäinen oppiminen – ei sittenkään niin uusi käsite ! ELINIKÄISEN OPPIMISEN AALLOT I TULEMINEN –1970 UNESCON vaikutuksesta elinikäisen kasvatuksen idea II TULEMINEN 1980-luvulla Jaksottaiskoulutuksen idea: muodollisen opiskelun ja työn vuorottelu läpi elämänkaaren III TULEMINEN 1990-luvulla Eu:n vaikutuksesta elinikäisen oppimisen idea Lähde: R © P.Raudaskoski

30 ELINIKÄISEN OPPIMISEN MUOTOJEN NÄKÖKULMASTA
Formaalia kasvatusta Oppilaitoksissa läpi elämän tapahtuva koko persoonallisuutta kehittävä toiminta Ei- formaalia kasvatusta: Muodollisen koulutuksen ulkopuolella, läpi elämän ajan tapahtuva persoonallisuutta kokonaisvaltaisesti kehittävä toiminta (esim. vapaan sivistystyön piirissä) Informaalin oppimisen mahdollistavaa toimintaa Muodollisen koulutuksen ulkopuolella tapahtuva tavoitteellinen itsensä kehittäminen esim. työkierron, työssäoppimisen, työnopastuksen, työn kehittämisen avulla. Satunnaisoppimisen, arkipäiväoppimisen mahdollistavaa toimintaa Esim. viestintävälineiden seuraaminen ja matkustelu jne. (Tuomisto 1994) © P.Raudaskoski

31 ELINIKÄINEN OPPIMINEN=
MUUTOS Yhteiskunta Elämisen mallit Oppimis- mallit KOHTI TIETOPOHJAISTA TALOUTTA JA YHTEISKUNTAA Työnteon mallit TAVOITE: Aktiivinen kansalaisuus ja työllistettävyys Koulutusjärjestelmän sopeuduttava! Vakiintuneita toimintatapoja muutettava! ”Kaikilla Euroopassa asuvilla yhtäläiset mahd. mukautua muutokseen ja osallistua Euroopan tulevaisuuden muokkaamiseen” Oppiminen kaikissa oppimisympäristöissä keskeistä ELINIKÄINEN OPPIMINEN= kaikki jatkuva tarkoituksenmukainen oppimistoiminta, jonka tarkoituksena on parantaa ammattitaitoa sekä lisätä tietoja ja pätevyyttä TYÖLLISYYSSTRATEGIA Lähde: Euroopan yhteisön komission valmisteluasiakirja 2000 ”Elinikäinen oppiminen”

32 Ajatukset elinikäisestä oppimisesta (Manninen 2001)
luvulla luvulla kulttuurien välinen ymmärrys, kulttuurin rakentaminen kilpailukyvyn edistäminen oppiminen ohjaaminen neuvonta persoonallisuuden kehittyminen työllistettävyys humanistiset arvot taloudelliset arvot ihmisyys aktiivinen kansalaisuus elämäntilanteista nousevaa työelämälähtöistä kasvattajien aloitteesta hallinnon ja työelämän aloitteesta © P.Raudaskoski

33 Rahoittajien näkökulmasta
Omaehtoinen aikuiskoulutus Työvoima- koulutus Maksupalvelu- toimintaa yksityissektorilla Aikuisopiskelija = Aikuiskoulutusta nykyään (osallistujia 1,8 milj.) Vähintään 16-vuotias tai perustutkinnon suorittanut muuta kuin työhön liittyvää Henkilöstökoulutus © P.Raudaskoski Lähde: Tilastokeskus 2000, 2002, OPM 2001, 2008

34 Rahoittajien näkökulmasta
Omaehtoinen aikuiskoulutus (sekä tutkintotavoitteista että ammatillista perus-, lisä- ja täydennyskoulutusta OPM:n valvomissa ja tukemissa oppilaitoksissa sekä kuntien, järjestöjen jne. kustantamissa koulutusorganisaatioissa) Työvoima- koulutus (työvoimahallinnon rahoittamaa työttömille Työnhakijoille ja työttömille) Maksupalvelu- toimintaa yksityissektorilla (yksityistä täsmäkoulutusta) Aikuisopiskelija = Aikuiskoulutusta osallistujia 1,8 milj.) Vähintään 16-vuotias tai perustutkinnon suorittanut Joka toinen vuotias Eniten naiset, korkeakoulutetut, kaupunkilaiset muuta kuin työhön Liittyvää (yleissivistävää, harrastustavoitteista) Henkilöstökoulutus (työnantajan kustantamaa, ammatillista koulutusta 1,2 milj. osallistujaa) © P.Raudaskoski Lähde: Tilastokeskus 2000, 2002, OPM 2001, 2008

35 PSYKOKAPITALISMI ”Ajan henkenä nykyään” (Värri 2002) - Pohdi mitä merkitsee sivistykselle?
Jatkuvan muuttumisen vaade, ei salli pysyviä ominaisuuksia On - line yhteydet, ei armahda ja pyhitä lepopäivää Portfoliot: vaatii aina lisäponnistuksia, julkisia näyttöjä Kolonialisoi suhteemme aikaan, ei eroa julkisen ja yksityisen välillä, (työ ja opiskelu tunkeutuu intiimeimpään eli perheen aikaan (ihmissuhteisiin) Uhkaa itselle läheisiin yhteisöihin kuulumisen ja osallisuuden kokemukset Vaatii muutosagenttiutta, jatkuvaa arviointia ja kehittämistä Tuottaa joillekin menestystä, mutta myös jakautumista, syrjäytymistä ja pahoinvointia, empatiakyvyttömyyttä, autonomian tunteen vähenemistä Korostaa vitaalisuutta, nuoruutta, ruumiin terveyttä ja kauneutta Luo aggression ja tunnekylmyyden ilmapiirin © P.Raudaskoski

36 SIVISTYS Vierasmääräytyneisyyden voittamista, itsen ylittämistä ja jalostumista, kulttuuriolennoksi tulemista "Sivistys kohdistuu ihmiseen moraalisena, henkisenä ja hengellisenä vaateena. Kansansivistyksen tehtävänä oli löytää kussakin ihmisessä kasvunsiemenet, jonka jälkeen ihminen itse löytää itsekasvatuksen tiensä. (Koski,L) Kasvu oli sosiaalista ja moraalista kasvua, siis sisäistä kasvua, eikä yhteiskunnallisen aseman muutosta, joskin se saattoi olla seuraus. Kansansivistys oli perustaltaan moraalisen kasvun sääntelyprosessi” (Koski,L)

37 TAUKO

38 48 Onko aikuiskasvatuksen uudelleenmäärittelyn aika? Pitäisikö aikuiskasvatustutkimukselle määrittää uusi tähtäyspiste? © P.Raudaskoski

39 P2. Kasvatus, P5 Kohti P3. Opetus ja oppiminen tutkivaa työtapaa
Perusopinnot P5 Kohti tutkivaa työtapaa Esim. Hgissä kehittävän toiminnan tutkiminen eril. kenttätyö- menetelmin P3. Opetus ja oppiminen ‘ (Aikuisen) oppimisen edellytykset ‘ ‘ Kehitykselliset piirteet aikuisessa?: Esim. psyykkeen joustavuus, kriittinen reflektio, itsesäätely, itseohjautuvuus Aikuisdidaktiset tekijät?: Oppimisympäristö, ohjaus, systemaattinen opetus: opiskelun johtaminen Aikuis- kasvatus? ‘ ‘ ‘ P1. Johdatus kasvatustieteisiin Perinteiset käsitteet Oppiva organisaatio ja työstä oppiminen Työssä oppiminen ‘ Oppimis- yhteiskunta Oppimisusko P6. Kasvatus elämänkulussa Erilaisten (aikuis) yhteisöjen, vähemmistöjen, koulutussukupolvien, elämänlaajuisen (esim. arjen) oppimisen, sivistävän sosialisaation edellytykset . Sivistyksellinen aikuiskasvatus Innostaminen. (Radikaali kasvatus) P2. Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri (Aikuis)väestön elinikäisen oppimisen edellytykset ja muutos- valmiudet P4 Oppiminen työelämässä Työorganisaatioiden Työyhteisön ja Työntekijän kehittymisen edellytykset © P.Raudaskoski sl 2009 © Raudaskoski

40 OPPIMINEN Oppimisessa on kyse (niin lapsilla kuin aikuisilla)
neuronien uudenlaisista verkottuneista yhteyksistä, opitun aineksen representaatiosta (mielen sisällöistä, malleista) käyttäytymisen uudenlaisesta järjestäytymisestä. Lähde: Pirkkalainen, J väit. Yksilö on oppinut, mikäli ulkoisessa käyttäytymisessä ja sisäisessä toiminnassa, sisäisissä malleissa ja muissa mielensisäisissä tietorakenteissa on tapahtunut, pysyviä muutoksia kokemusten myötä hän käyttää omaksumiaan uusia tietoja ja taitoja inhimillistä toimintaa kehittäessään (Vainionpää, J. 2006)

41 KEHITYKSELLISET PIIRTEET
Kehitykselliset piirteet ovat niitä psykologisia prosesseja ihmisessä tai oppijassa, jotka estävät, houkuttelevat tai voimistavat ympäristöreaktioita ja ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. (Bronfenbrenner 1991.) helposti lähestyttävä vai vaikeasti lähestyttävä aktiivinen vai passiivinen työstääkö, jäsentääkö, luoko, muunteleeko ympäristöä käsitteleekö kokemuksiaan Aikuinen : tiedonkäsittely hidastuu, muistivaikeudet lisääntyvät (esim. sanalistat), ei haluta ottaa riskejä, joustava älykkyys heikkenee (ongelmanratkaisu)

42 SYSTEMAATTINEN OPETUS
OPPIMISYMPÄRISTÖ sisältää fyysiset, henkiset, sosiaaliset ja materiaaliset paikat ja tapahtumat, joilla on välitöntä tai välillistä merkitystä yksilön oppimista edistävien ainesten tuottamisessa (Pantzar 2003.) OHJAUS aikuiskasvatuksen metodi tai prosessi sulkien sisälleen eri muodoissaan toteutettuja ohjauksia (Ojanen 2000). Se on monimutkaista sosiaalista vuorovaikutusta ja keskustelua aloittelijan ja kokeneen henkilön välillä edistäen samalla ammatillista kasvua ja persoonallisuuden kehittymistä. (Väisänen 2002.) SYSTEMAATTINEN OPETUS tietoiseen ja täydelliseen oppimiseen tähtäävää, suunnitelmallista, systemaattista oppimistyöskentelyn (opiskelun)virittämistä, suuntaamista, johtamista (Engeström 1991)

43 OPPIMISYHTEISKUNTA a) Mahdollistaa elinikäisen oppimisen Siinä
muodollinen koulutus kattaa koko ikäryhmän Informaalisen koulutuksen erilaiset muodot kukoistavat erilaiset instituutiot ja organisaatiot tukevat koulutusta (Husén 1974) b) Visio siitä, että oppimismahdollisuudet kaikilla elämänalueilla laajenevat ja että kansalaiset voivat vaikuttaa tulevaisuuden luomiseen ja uhkakuvien torjumiseen Lisääntyykö yksilöllinen ja yhteisöllinen viisaus tietoverkkojen lisäännyttyä? Paranevatko elämänmahdollisuudet siirryttäessä pois tiedon jakamisesta tietojen arvottamiseen? Kääntyykö informaatio merkitykselliseksi tiedoksi ja osaamiseksi?(Heiskanen Teoksessa Oppiminen ja asiantuntijuus)

44 SIVISTYKSELLINEN AIKUISKASVATUS
Yksilöiden ja ryhmien tukemista, Osallistamista arkielämän moniin toimintoihin, joista voi oppia ja joita voi omalla oppimisellaan rikastuttaa, Toimintaa, joka tähtää (voimaantumiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen) yksilöiden ja ryhmien sivistyksellisen elämäntaidon saavuttamiseen, ylläpitämiseen ja uudistamiseen, sivistyksellisyyteen: taitoon huolehtia itsestä koskevista asioista, kykyyn ajatella kriittisesti: muodostaa käsityksiä yhteisistä asioista ja ottaa niihin kantaa

45 SOSIOKULTTUURINEN INNOSTAMINEN (= radikaalia kasvatusta esim
SOSIOKULTTUURINEN INNOSTAMINEN (= radikaalia kasvatusta esim. Freiren sorrettujen pedagogiikka) Kasvatuksellinen, tiedostamisen ja muutoksen pedagogiikka, ihmisiä osallistava toimintamuoto, jonka tavoitteena koko yhteiskunnan kehittäminen kasvattavaksi sellaiseksi, jossa autetaan ihmisiä ottamaan vastuuta elämästään ja kehittämään arkipäiväänsä, yhteisöjään ja yhteiskuntaansa oikeudenmukaisemmaksi ja solidaarisemmaksi osallistetaan ihmisiä päätöksentekoon ja oman elämän hallintaan tuetaan kaikkia mahdollisia ihmisten voimavaroja, jotta hän uskaltaisi myös unelmoida tulevaisuudesta.

46 SIVISTÄVÄ SOSIALISAATIO (Madsen 2001, Filander 2005)
50 SIVISTÄVÄ SOSIALISAATIO (Madsen 2001, Filander 2005) Aikuisen kasvua yhteisön jäseneksi ja uusyhteisöllisyyteen Muuttuvia tilanteiden ja erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja tuotannollisten pelien sääntöjen omaksumista Kehittävään yhteisöön ja sen kulttuuriin liittämistä, jotta yhteisön jäsenellä kehittyisi kykyä ja kompetensseja ymmärtää muutosta ja merkityksellistää sitä, ylläpitää toimintakykyä, eheää identiteettiä ja solidaarisuutta muutoksenkin aikana , löytää itsestään elämänkompetensseja ja persoonallisia resursseja, joiden avulla itsenäinen elämä ja jatkuva henkinen kasvu on mahdollista. © P.Raudaskoski

47 ARKIPÄIVÄN OPPIMINEN Organisoitujen ja ohjattujen opetustilanteiden ulkopuolella luonnollisissa ympäristöissä työssä, perheessä, vapaa aikana, harrastuksissa, vapaa-aikana tietoiseen, huolelliseen suunnitelmaan perustuvaa itseohjattua oppimista, kokemusperäistä spontaania ja tiedostamatonta identiteettityötä vapaaehtoisuuden pohjalta Estää elämän kaventumista koulutukseksi ja kulutukseksi Auttaa aikuisia tekemään elämästä sellaista kuin haluavat (Suoranta 2001)

48 OPPIVA ORGANISAATIO Siinä osataan oppia työstä ja hajauttaa että yhdistää uudella tavalla organisaation asiantuntijuutta Siinä osataan ylittää niitä rajoja, jotka estävät yhteistoiminnan kehitystä Eri työntekijäryhmä työskentelevät tiiviisti yhdessä (johto ja suunnitteluporras toimivat lähellä käytäntöä) Strategiset visiot ja jokapäiväinen työ kohtaavat Strategisten kumppaneiden ja alihankkijoiden sekä asiakkaiden kanssa harjoitetaan yhteistoimintaa uudella tasolla (tapahtuu yhteiskehittelyä) (Lähde: Launis ja Engeström Teoksessa oppiminen ja asiantuntijuus (toim.) Eteläpelto ja Tynjälä)

49 aikuiskasvatustieteen määritelmissä? (12.15 -
© P.Raudaskoski

50 Aikuiskasvatustiede (Tuomisto 2005) Tampereen yliopisto
Tieteenala, jonka teoreettisena kohteena on aikuisten kasvattaminen / oppiminen Sen erityispiirre on, että tutkimuskohde eli aikuiskasvatus on myös toimintaa vapaaehtoisuuden perustalta; sitä tehdään ja siihen osallistutaan omasta vapaasta tahdosta. © P.Raudaskoski

51 Aikuiskasvatustiede (Helsingin yliopisto)
Ameebamainen välittäjätiede, jonka pitäisi olla kiinnostunut globalisaatioon liittyvistä kysymyksistä ja koko planeetan kehittämisestä ja tietysti myös siitä, miten oppiminen ja kehitys voidaan nähdä yhteiskuntapolitiikan ja ihmisen elämänkaaren läpäisevinä asioina (Engeström 2003) © P.Raudaskoski

52 Aikuiskasvatustieteen luonteesta nykyään
Yhteiskuntatieteellisesti orientoitunutta: osaamisen, työelämän organisaatioiden, työn tekemisen ja siihen liittyvän oppimisen tutkimuksessa (Nurmi) Inhimillistä ja sosiaalista ymmärrystä omaava, ei vielä tyystin alistunut tutkimusintressiltään tekniseksi palvelemaan vain kilpailun ja työelämän vaatimuksia (Rinne) Parhaimmillaan tieteenalarajat ylittävää, käy teorian ja aidon käytännön välillä vuoropuhelua niin, että molemmat kehittyvät (Engeström) Elinvoimainen, uusiutumiskykyinen, kansainvälinen, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaava, verkottuva, kansainväliseen keskusteluun osallistuva, tavoitteena, että tuotettu tieto omassa ympäristössään pätevää (Eteläpelto) Lähde: Aikuiskasvatus 4/2006, ) © P.Raudaskoski

53 Millaiset haasteet kiinnostavat kriittisiä tutkijoita?
Yhteiskunnan ja työelämän jatkuvat muutokset, globaali markkinatalous ja niihin liittyvät osaamisvaatimukset ja jatkuvan oppimisen vaatimukset ja heijastukset harjoitettuun aikuiskoulutuspolitiikkaan: Puhe elinikäisestä oppimisesta vallankäyttönä: oppimisyhteiskunta asiantuntijoiden ja politiikkojen visiona, koulutususkon näkeminen maailman uskontona, oppimisuskon ja yksilöllisyyden vahvistuminen Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen Syrjääntymisen ja sosiaalisen pahoinvoinnin ehkäisy Halutaan tutkia aikuiskasvatusta muutoksia tukevana ja edistävänä ja muutoksista johtuvia epäkohtia korjaavana toimintana (Eteläpelto 2004) © P.Raudaskoski

54 Mikä huolestuttaa aikuiskasvatustieteilijää? (Eteläpelto 2004)
Korkeaa osaamista vaativa tietointensiivinen työ ja työssä oppimisen ja inhimillisten resurssien kehittämisvaateet asiantuntijatyössä Osaamisketjujen ja niitä synnyttävien ja ylläpitävien yhteisöjen ja ammatti-identiteettien rapautuminen työn lyhytnäköisen tehostamisen, kiireen seurauksena Aikuisen jaksaminen oppimisyhteiskunnan tuotantoketjussa, eheän aikuisuuden ylläpito © P.Raudaskoski

55 Mikä huolestuttaa aikuiskasvatustieteilijää?
Saako työelämän ulkopuolella tapahtuva oppiminen tilaa? Nouseeko työllistymisen edistäminen aktiivisen kansalaisuuden edistämisen edelle? Korostetaanko vapaa - ajan oppimisyhteyksissä liiaksi halpoja ratkaisuja (Filander 2005) © P.Raudaskoski

56 TYÖSSÄ OPPIMINEN (Käsite sitoutuu yksilöiden toimintaan, kokemuksiin, tulkintoihin.)
Harjaantumista kokemuksen kautta, toistojen varaan rakentuvaa, Tavoitteellista ammattitaidon kehittämistä koulutuksen kautta Tahatonta tai ei tavoitteista oppimista: kytkeytyy hiljaisen tiedon ja toimijuuden oppimiseen (käyttäytymiskoodit, normit, epävirallinen tieto) Lähde: Pirkkalainen, J väit. Työntekijää uudistavaa: Aikuisen persoonallisuuden muutoksen johtavaa, (ks. Mezirow) Työn ohessa palautteen ja itsetutkiskelun kautta tapahtuvaa oppiminen työn oheistuotetta kuin tietoista ja ohjattua (Marsick ja Watkins) Yksilön oppimista ratkaistaessa ongelmia työpaikan ympäristössä (.Argyris ja Schön) Työyhteisössä oppimista oppivan yhteisön, toimintaoppimisen ja kautta ilman ulkopuolista interventiota (ks. Revans, Hakkarainen) Lähde: Järvinen, Koivisto, Poikela 2000.

57 Aikuiskasvatustieteessä kansainvälistä luokkaa olevia tutkimusperinteitä edustaa Suomessa (Suoranta 2006) Ari Antikainen, Yrjö Engeström ja Risto Rinnne tutkimusryhmät osana kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen valtakunnallista tutkijakoulua (KASVA). On viisivuotinen ja käynnistyi © P.Raudaskoski

58 AIKUISKASVATUSTUTKIMUS 2000 -luvulla
Aikuiskoulutuksen globaali, yhteiskunnallinen, paikallinen ja henkilökohtainen merkitys/ koulutukseen osallistuminen ja osallistumattomuus elämänkerroissa (Antikainen, Houtsonen) Aikuiskoulutuspolitiikka (kansallisen suhde ylikansalliseen) (esim. Rinne, Vanttaja, Jauhiainen) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (esim. Manninen Vapaa sivistystyö (esim. Tuomisto, Salo) Aikuisten oppiminen arjessa (esim. Suoranta ja Salo: sivistyksellinen, aikuiskasvatus, radikaali kasvatus) KOROSTUU Ammatillinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus (esim. Eteläpelto) Organisaatioiden oppiminen työn ja organisaatioiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta ( esim. Engeström) © P.Raudaskoski © Raudaskoski

59 Aikuiskasvatustutkimus valtakunnallisessa tutkijakoulussa KASVA: ssa (tohtorikoulutusohjelmissa)
Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja osallistumattomuus (Antikainen) Kasvatus, tieto ja kulttuuri (KTK) Ikääntyneet sukupolvet ja elinikäinen oppiminen. Avoin yliopisto ja aikuisten sisääntuloväylät yliopistojen tutkinto-koulutukseen, (Rinne) Koulutuspolitiikan, koulutuksen talouden ja arvioinnin vertailevan tutkimus (KAVE) Oppimisyhteisöjen ja vuorovaikutuksen tutkiminen työelämän konteksteissa : (Eteläpelto) Oppimisen, oppimis- ja opetusympäristöjen ja opettajankoulutuksen tutkimus (OPPIKO ) Voidaanko työn muutos kääntää yhteiskehittelyksi erilaisten osaajien ja asiakkaiden välilllä. Työn ja oppimisen uudet muodot. (Engeström). Kehittävä työntutkimus (KEHTY) © P.Raudaskoski

60 Kehittävä työntutkimuksen yksikkö (perustettiin 1994 , 30 tutkijaa viidessä tutkimusryhmässä)
Mitä tutkitaan? Oppivien organisaatioiden kehittymistä, muutosta työssä, teknologioissa ja organisaatioissa. Mistä käsin: Teoreettisena viitekehyksenä on kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja ekspansiivisen oppimisen teoria Miten? kehittävän työntutkimuksen metodologiaan pohjautuen ( perustuu interventioihin), työntekijät voivat tutkijoiden kanssa analysoida ja kehittää työtään. Yksikkö vastaa tohtoriohjelmastaan sekä on mukana tieteen ja teknologian tutkimuksen tutkijakoulun koordinoinnissa. Yhteistyökumppanit: teollisuusyritykset, koulut, sairaalat, postitoimistot, viestintäyritykset, biotekniikan tutkimus- ja kehitysverkostot © P.Raudaskoski

61 Kulttuurihistoriallisesta toiminnan teoriasta käsin
Mistä käsin tutkitaan? -Kehittävän työntutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja käytetyt peruskäsitteet Kulttuurihistoriallisesta toiminnan teoriasta käsin (1920-luvulla Vygotski, Leontjev, Luria) Suomalainen sovellus on kehittävä työntutkimus (Engeström 1995) Tutkitaan kulttuurissa eläviä, kulttuurin välineiden avulla yhdessä toisten kanssa toimivia ihmisiä. Perusoletus: ihmisten käyttämät konkreettiset ja henkiset välineet muuttuvat historiallisesti. Lähdetään todellisuudesta, työtoiminnasta huomioiden toiminnan monimutkainen systeeminen rakenne (laaja työn käsite) Teorian peruskäsite = kohteellinen, kulttuurisesti välittynyt, yhteisöllisesti merkitykselliseen tarkoitukseen suuntautuva toiminta © P.Raudaskoski

62 Muutoksen hallinta edellyttää -toiminnan monikerroksisen rakenteen (Leontjev 1977) ja -monitasoisen toiminnan kehityksen tarkastelua (Virkkunen 2005) Toiminta on jatkuvassa liikkeessä ja sitä toteuttaa kollektiivinen yhteisö suuntautuen tiettyyn kohteeseen esim. potilaisiin sairauksineen kohti parantumista Toiminnan mahdollistaa yksilöiden tai ryhmien tavoitteiset teot Teko tapahtuu automaattisesti ihmisen tai koneen toteuttamien operaatioiden avulla suuntaavana tekijänään olosuhteet Operaatiot voivat vaeltaa teosta ja toiminnasta toiseen laukaisten yllättäviä häiriöitä ja käynnistää muutosprosesseja © P.Raudaskoski

63 Kysyy miten työtoiminta on kehittynyt
(Engeström 2004) Analysoi toiminnan mahdollisia seuraavia kehitysvyöhykkeitä Käsityömäisestä tuotantotavasta (uniikkituotteen laatu) Massatuotantoon (standardilaatu) Prosessien parantamiseen (prosessilaatu) Massaräätälöinnistä (asiakastarpeen mukainen laatu ) Yhteiskehittelyyn (vuorovaikutteiseen laatuun) = neuvottelevaa solmutyöskentelyä: tuottajat muodostavat verkostoja ja yhteistyönmuotoja, joiden avulla rakennetaan, ylläpidetään monimutkaisia, muunneltavia, kehiteltäviä, pitkäikäisiä tuote- ja palvelupaketteja Laadun käsite muuttuu työn historiallisen muutoksen myötä Oppiminen raivaa toiminnan piiriä ja mahdollisuuksia uudelle tasolle ©Raudaskoski

64 TEON RAKENNE (esim. yksilön toiminta)
VÄLINEET (esim. tieto) KOHDE (ongelma) TEKIJÄ (oppija) TEON RAKENNE Myös opiskelussa kohteen tulisi laajeta yksittäisistä tiedomurusista käytäntöön ja siellä kohdattaviin ongelmiin (ks. Vygotski,L 1978; Engeström 2003) © P.Raudaskoski

65 TOIMINTAJÄRJESTELMÄ =
Tiettyyn kohteeseen suuntautunut organisoitu yhteisöllinen toiminta esim. organisaation harjoittama tuotanto, joka jäsentyy järjestelmäksi, jolla on omat välineensä, sääntönsä ja työnjakonsa. Toimintajärjestelmä on jatkuvassa liikkeessä ja muutoksessa, mutta samalla sen perusrakenne on suhteellisen pysyvä. Toimintajärjestelmän ja sen ristiriitojen erittely tekee ymmärrettäviksi yksilöiden teot. (Engeström- Engeström- Vähäaho 1999) Ristiriita = toimintajärjestelmän sisällä tai toimintajärjestelmien välillä kehkeytynyt rakenteellinen jännite. Ristiriidat ovat ekspansiivisen oppimisen voimanlähde. Ne synnyttävät häiriöitä, mutta myös uusia oivalluksia ja innovaatioita. (Engeström- Engeström- Vähäaho 1999) © P.Raudaskoski

66 TOIMINTAJÄRJESTELMÄ (organisaation toimintaa)
VÄLINEET (Engeström 1987; 1995) TEKIJÄ KOHDE TEOT TULOS SÄÄNNÖT YHTEISÖ TYÖNJAKO Kohde= asia, ongelma joka muuttuu, jolla on elinkaari ”raaka- aineesta lopputulokseksi”, ”sairaudesta terveyteen” © P.Raudaskoski

67 PÄIVÄN 2. VIDEOESITYS (13.00 -13.30)
Oppiko Organisaatio? (3. jakso) Vasta- vuoroisuus oppimisessa (2. jakso) Oman oppimisen ohjaaja (1. jakso) Muutosta osallistu- malla (4. jakso) Aikuiskasvatus Oppimisen paradoxit (7. jakso) Kansan- Liikkeestä Koulutukseksi (5. jakso) Koulutus- uskosta oppimis- uskoon (6. jakso) © P.Raudaskoski Kasvava aikuinen tv- sarja ja samanniminen artikkeliteos 1999 © Raudaskoski

68 Miksi organisaatioiden on kehityttävä?
Mitä tavoitellaan, millaista oppimista? Mihin huomio suuntautuu, mitä kehitetään? Miten kehitetään?

69 MIKSI ORGANISAATIOIDEN ON KEHITYTTÄVÄ?
(ks. Engeström 2005) Jotta pystytään ottamaan käyttöön uusia tuotannon ohjausjärjestelmiä, siirtymään käsityömäisestä työstä, sarjatuotantoon, prosessien parantamiseen, massaräätälöintiin ja Lopulta yhteiskehittelyyn (dialogiseen tietoon ja kehittyneempää työkäytäntöön) Pystyäkseen vastaamaan muutoksiin ja haasteisiin työssä ja toimintaympäristössä Joustavuus ja verkostotalous Kustannustehokkuus Kansainvälisyys Asiakaslähtöisyys Teknologian jatkuva kehitys Innovatiivisuuden ja luovuuden vaateet © P.Raudaskoski

70 Organisaatioiden välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista
Millaista oppimista toimintajärjestelmässä tavoitellaan ”EKSPANSIIVISTA” Organisaatioiden välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista toiminnan pohjana olevien arvojen ja normien erittelyä ja uudelleenarviointia uuden toimintamallin rakentamista, testaamista ja käyttöönottoa ORGANISAATIO OPPII JOTAKIN MITÄ EI VIELÄ OLE (ks. Engeström 1987) © P.Raudaskoski

71 EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN?
On yhteisöllisen oppimisen tyyppi, jossa oppijat luovat itselleen uuden toimintamallin ja toiminnalleen entistä laajemman kohteen. Ekspansiiviseen oppimiseen kuuluu dialogi ja väittely eri näkökulmien välillä (Engeström, Engeström ja Vähäaho 1999) Ekspansiivinen = laajeneva, laajenemishaluinen, -kykyinen. Kohde = Organisaation tai muun yhteisön toimintaa suuntaava ja motivoiva sisältö ja tarkoitus (Engeström, Engeström ja Vähäaho 1999) © P.Raudaskoski

72 MIHIN HUOMIO SUUNTAUTUU? TUNNISTETAAN KOLLEKTIIVISET TOIMINTAMUODOT
JOISSA TOTEUTUU YHTEISTOIMIJUUS, ‘INTER-AGENCY’ Engeström (1992, 2004): KOORDINAATIO (rajojen ja toimintojen yhteensovittamista, rutiinien tekemistä yhdessä – ei neuvotella) KOOPERAATIO (asian, ongelman työstämistä yhdessä– neuvottelu tilapäistä, ei kommunikaatiota, yhteistä kohdetta ei määritellä) KOMMUNIKAATIO (uuden kielen luomista, omien viestintätapojen kriittistä arviointia, kohteeseen samaistumista) © P.Raudaskoski

73 Miten prosessi etenee ja toiminta kehittyy ekspansiiviseen oppimisen syklissä (sykli ja teot) (ks. Engeström 2004) 1.Vallitsevan käytännön kyseenalaistaminen ( I asteen ristiriidat yhden toiminta- järjestelmän elementin sisällä esim. työnjaossa) 7. Uuden käytännön vakiinnuttaminen ja laajentaminen 6. Prosessin arviointi 2. Vallitsevan käytännön analyysi (II asteen ristiriidat toimintajärjestelmän elementtien välillä esim. sääntöjen ja työnjaon) 5. Uuden mallin käyttöönotto (IV asteen ristiriidat kahden eri toimintajärjestelmien välillä) 4. Uuden mallin tutkiminen (III asteen ristiriidat uuden ja vanhan toiminta mallin välillä) 3. Uuden ratkaisun mallintaminen (uusi toimintamalli ja välineet) © P.Raudaskoski

74 Miten työtä tutkitaan? - avuksi muutoslaboratorio
Virkkunen, J., Engeström, Y., Pihlaja, J. & Helle, M. (1999). Käytännölliset Ideat ja välineet Peili Teoreettiset välineet ja mallit Videoitua työtoimintaa Asiakaspalautteet Tilastot Tulevaisuus Nykyisyys Menneisyys Video- projektori Kirjuri Erittelevät ristiriitoja ja sunnittelevat niille ratkaisuja Intranet Aikataulun pitäjä Arkisto Tutkija Työntekijät © P.Raudaskoski

75 MUUTOSLABORATORIO Virkkunen, J. , Engeström, Y. , Pihlaja, J
MUUTOSLABORATORIO Virkkunen, J., Engeström, Y., Pihlaja, J. & Helle, M. (1999). Osallistava kehittämistyön menetelmä, jonka avulla työyhteisö voi toteuttaa sekä syvällisiä toimintatavan ja kulttuurin muutoksia että toiminnan jatkuvaa parantamista. Menetelmällä luodaan haastava tulevaisuuden visio sekä tuotetaan sellaisia käytännön ratkaisuja nykyisiin ongelmiin, jotka ovat askelia kohti uutta toimintatapaa (Virkkunen et al. 1999). Muutoslaboratoriossa on keskeistä työprosessien tuominen työntekijöille näkyviksi ja yhteisen keskustelun kohteeksi. © P.Raudaskoski

76 RAJANYLITYSLABORATORIO
Suunnitelmallinen interventiomenetelmä, jolla edistetään ekspansiivista oppimista kahden tai useamman organisaation tai organisaatioyksikön vuoropuheluna. (Engeström, Engeström, Vähäaho 1999) RAJANYLITYS = Toiminnan uudistuminen edellyttää usein organisaatioiden välisten ja organisaatioin sisäisten rajojen ylittämistä ja yhteisen, entistä laajemman kohteen muodostamista raja- alueella. Rajanylityksiä voidaan tukea esim. luomalla yhteisiä rajatiloja, organisaatioiden välistä vaihtoa ja vuoropuhelua varten sekä kierrättämällä työntekijöitä organisaatioiden välillä. (Engeström, Engeström, Vähäaho 1999) © P.Raudaskoski

77 Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikön tutkimusryhmät
Työn ja oppimisen uudet muodot (prof. Yrjö Engeström) Innovaatiot ja tutkimustyön organisointia (prof. Reijo Miettinen ) Työssä oppiminen ja kehittävä siirtovaikutus (VTT Ritva Engeström Tiedon ja osaamisen johtaminen, interventiot ja oppiminen (prof. Jaakko Virkkunen © P.Raudaskoski

78 Kehittävän työn tutkimuksen laitoksen tutkimusprojektit liittyvät
Työn kehittämisen kestävyyteen ja leviämiseen Yksityistämiseen ja yhteisvastuuseen Tuottaja – käyttäjäyhteistyöhön Sosiaaliseen pääomaan ja luottamukseen innovaatioverkoissa Opettajien tvt-pätevyyden kehittämiseen innovatiivisten oppimis- ja tietoyhteisöjen tuella Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen oppimisjärjestelmässä © P.Raudaskoski

79 Lisätietoa kehittävästä työntutkimuksesta: sen teoreettisista perusteista ja menetelmistä seuraavista lähteistä: Engeström, Y. (1987). Learning by expanding: An activity-theoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta-Konsultit. (saatavilla verkossa: Engeström, Y. (1995). Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita. Helsinki: Painatuskeskus (sivut 1-158). Engeström, Y Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Vastapaino. Tampere. Virkkunen, J., Engeström, Y., Pihlaja, J. & Helle, M. (1999). Muutoslaboratorio. Uusi tapa oppia ja kehittää työtä. Helsinki: Työmionisteriö Victor ja Boynton Invented here © P.Raudaskoski

80 YHTEENVESTOA VAKIINTUNEISTA KÄSITTEISTÄ
Aikuiskasvatus toimintana Luonne Kohderyhmä Tavoitteena Vapaata sivistystyötä Tunnuksetonta Tieteenomaista Omaehtoista Vapaaehtoista Opiskelijakeskeistä Aluksi oli työväestö ja vähitellen koko kansa Persoonallisuuden kehittyminen ja itsen jalostuminen, sydämen sivistys, kulttuuriolennoksi tuleminen, kasvu kriittisyyteen Aikuiskasvatusta Yleissivistävää Yhteiskunnallista Harrastustavoitteista Ammatillista Koko aikuisväestö Persoonallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen Aikuiskoulutusta Institutionaalista (koulumaista) Velvoiteluonteista työvoima Ammatillisten pätevyyksien kehittäminen Elinikäinen oppiminen ja sen edistämistä Oppimisyhteiskunta (ei jyrkkää eroa koulutuksen ja kaikkialla tapahtuvan oppimisen välillä) Formaalia Ei - formaalia Informaalia Nonformaalia Muutoksiin sopeuttava, kaikenlaista koulutusta ja oppimista tukeva ja mahdollistava väestö Persoonallisuuden, sosiaalisen ja ammatillisen elämän kehitys. EU: ssa työllistettävyys ja aktiivinen kansalaisuus, kilpailukyvyn kehittyminen, taloudellinen kasvu, demokratian ylläpito, koheesio, muutoksen ja riskien hallinta. YHTEENVESTOA VAKIINTUNEISTA KÄSITTEISTÄ

81 YHTEENVETOA UUDEMMISTA KÄSITTEISTÄ
Aikuiskasvatus toimintana Luonne Oppijana Tavoitteena Ohjausta, oppimis-ympäristön organisoimista Auttavaa Tukevaa Kuuntelevaa Kätilöivää Aktivoivaa Aikuinen kokevana reflektiivisenä oppijana Itseohjautuvuuden ja itsesäätelyn ja persoonallisuuden kehittyminen, kriittinen ajattelu elämän hallinta, ammatillinen kasvu, oppimaan oppiminen Systemaattista opetusta Ammatillista, sisäiset ja ulkoiset tekijät huomioivaa Aikuinen tietoisena, tavoitteellisena oppijana Täydellinen oppiminen: muutokset tiedollisissa rakenteissa opitun käyttöönotto, Työssä oppimisen organisoimista Verkostomaista Projekti- ja prosessimaista Hiljaista tietoa siirtävää Ongelmaperusteista Työntekijä, Työtiimi Työyhteisö Kokemuksellinen oppiminen, harjaantuminen, ammattitaidon ja osaamisen kehittyminen, työn omaksuminen, ammatillinen kasvu, toimintakulttuurin ja työilmapiirin kehittyminen Sivistyksellistä aikuiskasvatusta Sosiokulttuurinen innostaminen) Osallistavaa, Kommunikatiivista, ei- strategista, yhteisöstä lähtevää Vastavuoroista Vertaisryhmä, Pienyhteisö (voimattomat, alistetut, passiiviset) Sivistävä sosialisaatio: toimintakyvyn ylläpito ja kehittyminen, eheä identiteetti Voimaantuminen, vapautuminen Aktiivinen kansalaisuus Kehittävä työtoimintaa (interventio) Kollektiivista, muutoshakuista, todellisuudesta lähtevää Koko organisaatio Ekspansiivinen oppiminen Yhteistoimijuuteen kehittyminen YHTEENVETOA UUDEMMISTA KÄSITTEISTÄ

82 Tutkimustiedon arvo määräytyy siitä, Orientaatio Luonnon,
Jürgen Habermasin tiedon intressiteorian näkökulmasta voidaan aikuiskasvatustieteitä ja niiden pyrkimyksiä tarkastella seuraavasti: (Siljander 2002, Habermas 1976,1981) Tiedon muodostuksen päämäärä Aikuisasvatus- tieteilijän rooli Tutkimustiedon arvo määräytyy siitä, Orientaatio Tuotetaanko hyödyllistä, käyttökelpoista tietoa: objektiivisia kuvauksia, ennusteita ja selitysmalleja esim. hallinnon ja koulutussuunnittelun tueksi Luonnon, todellisuuden muutoksen ihmisten hallinta ja Ulkopuolinen, kentästä etäällä pysyttelevä, asiantuntija TEKNINEN Kenttään hyvin tutustuva Kentälle jalkautuva Kentän ääntä kuunteleva ja ymmärtämään pyrkivä PRAKTINEN Kulttuurin ja - arjen ymmärtäminen (esim. oppilaitosten) Tuotetaanko keskinäistä ymmärrystä ja itseymmärrystä edistävää tietoa: tulkintoja, merkityksiä (hermeneuttinen,   lat. hermeneuin =     tulkinta) EMANSI-PATORI- NEN (kriitinen, vapauttava)  Alistavien kasvatus- käytäntöjen, olosuhteiden kritiikki ja muuttaminen Muutosagentti, Osallistava, yhteistoiminnan koordinoija ja kehittäjä Tuotetaan epäkohdista sekä yhteisöä ja olosuhteita kehittävää tietoa : tuotetaan kriittisiä tulkintoja ja autetaan sen avulla muuttumaan, voimaantumaan ja vapautumaan epäkohdista