STH2005B LÄÄKE- JA NESTEHOITO

Esitys aiheesta: "STH2005B LÄÄKE- JA NESTEHOITO"— Esityksen transkriptio:

1 STH2005B LÄÄKE- JA NESTEHOITO
Nestetasapainohäiriöt ja niiden arviointi Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

2 Vuorokauden nestetarve
1. Perusnesteen tarve + 2. Patologiset menetykset + 3. Aikaisemmat menetykset 4. Mahdolliset toimenpiteet Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

3 Elektrolyyttien perustarve
Kalium 0.4 mmol/kg/vrk kloridina, fosfaattina Natrium 1-1.5 mmol/kg/vrk Fosfaatti 5-40 mmol/vrk Kalsium 5-10 mmol/vrk Magnesium Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

4 Nestehoidon suunnittelu
Nestetasapainon laskeminen perustuu siihen, että huomioidaan kaikki, mikä on mennyt potilaaseen ja mitä hänestä on poistunut. Nestetasapainoa lasketaan tavallisesti 1-2 krt/vrk. Kriittisesti sairaiden nestetasapainoa lasketaan teho-osastolla tunnin välein. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

5 Nestehoidon suunnittelu
Nestehoidon suunnittelussa ja arvioinnissa käytetään nestelistaa, nestetasapainoseurantalomaketta ja laboraatiotuloksia. Normaalisti hengityksen ja ihon kautta lasketaan haihtuvan 1000ml/vrk. (15ml/kg/vrk) Kuumeilevan potilaan lisämenetykseksi lasketaan aina 200ml/vrk yhden asteen kuumeen nousua kohden. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

6 diureesi + haihtuminen-vedentuotanto =
1. Perusnesteen tarve Haihtuminen ihon ja hengityksen kautta n. 15 ml/kg/vrk Virtsan ja ulosteiden kautta tapahtuva menetys normaali virtsaneritys ml/kg/tunti Oma vedentuotanto (metabolia) ml/vrk Ulosteen mukana 200ml/vrk Esim. 70 kg:lla diureesi 1000 ml+ haihtuminen 1000 ml – 200 ml = 1800 ml vedentarve /vrk (minimitarve) diureesi + haihtuminen-vedentuotanto = vrk:n vedentarve Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

7 Keskimääräinen nesteentarve
0-10 kg 100 ml/kg kg 1000 ml 11-20 kg 50 ml/kg kg 1500 ml 21-30 kg 20 ml/kg kg 1700 ml 31-80 kg 10 ml/kg kg 2200 ml lihavilla vastaamaan ”ihannepainoa” naisilla vedentarve pienempi kuin miehillä (rasvaa kohti ei lasketa, vrt. edellä) hyvin iäkkäillä vedentarve pienempi Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

8 2. Patologiset menetykset
Verenvuoto (verisolut, plasma) Eritteiden ja nesteiden kertyminen ns. kolmanteen tilaan (esim. suoleen, soluvälitilaan) Nenämahaletkueritteet, oksennukset Dreenieritteet, fistelieritykset Ripuli Näkyvä hikoilu, kuume: nesteen tarve lisääntyy n. 200 ml/vrk/1 aste Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

9 3. Aikaisemmin syntyneet vajaukset
Dehydraatio eli kuivuminen - pitkäaikainen etenkin vanhukset ja pitkäaikaissairaat - nopeasti syntynyt vajaus infektiotaudit, ruoansulatuskanavan häiriöt - tuore diabetes Elektrolyyttien vajaus 3. Aikaisemmin syntyneet vajaukset Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

10 3. Aikaisemmin syntyneet vajaukset
Yleisimmät elektrolyyttihäiriöt koskevat natrium ja kaliumtasapainoa. Jos potilaalla on epäselvä sekavuus, väsymys tai tajunnantilan häiriö, tulisi tarkistaa seerumin (S-Na) ja kalium (S-K) pitoisuus. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

11 4. Toimenpiteiden vaikutukset
Runsas nesteytys leikkauksen aikana (ylinesteytys, suolistoturvotus – herkkyys anastomoosialueen vuotoon, pidentää mahasuolikanavan toimintahäiriötä) Leikkauksen aikana menetetään vettä ja elektrolyyttejä haihtumisen, diureesin, vuodon ja leikkausalueen turvotuksen vuoksi Stressitilanteessa vapautuu välittäjäaineita, jotka aiheuttavat nesteen ”vuotamisen” suonista kudoksiin Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

12 Nestatasapainohäiriöiden arviointi
Nestetasapainon häiriöt ovat pääasiassa elektrolyytti- ja volyymiongelmia. Päähuomio hypovolemian, sydämen toimintahäiriöiden, happo-emäs- tasapainohäiriöiden ja elektrolyyttihäiriöiden korjaamisessa. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

13 Nestetasapainohäiriöiden arvio perustuu potilaan esitietoihin, kliiniseen tutkimiseen ja laboratoriokokeisiin sekä tarv. invasiiviseen monitorointiin. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

14 Potilaan nestetasapainon arviointi.
Esitiedot Potilaan painon muutos, hänen saamansa nestemäärät, poistuneet nestemäärät ja niiden laatu (oksennus, ripuli), janon tunne. Status Potilaan ihon kimmoisuus, limakalvojen kuivuus, laskimoiden täyttöaste, periferian viileys, hengitys, kuume. Lab. Hb, Hkr, krea, elektrolyytit, happo-emästasapaino (verikaasuanalyysi), seerumin ja virtsan osmolaliteetti. Potilaan invasiivinen monitorointi Keskuslaskimopaineen mittaus, virtsaerityksen mittaus, keuhkovaltimokatetri (kiilapaine, sydämen minuuttitilavuus) Potilaan nestetasapainon arviointi. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

15 Nestetasapainohäiriötä epäiltäessä on
huomioitava tapa, jolla potilas on menettänyt nesteitä. Esim. Mahanesteen, oksennuksen tai imuletkun kautta tapahtuva menetys aiheuttaa veden, natriumin, vetyionien, kaliumin ja kloridin menetystä. Johtaa hoitamattomana hypokaleemiseen, hypokloremiseen alkaloosiin (elimistön nesteiden liiallinen emäksisyys), hypotensioon (rr matala) ja kuivumiseen. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

16 Menetys ruuansulatuskanavan alaosista
Haima- ja sappinesteiden menetys johtaa hoitamattomana hyperkloremiseen, hypokalemiseen asidoosiin (elimistön liiallinen happamoituminen), hypotensioon ja kuivumiseen. Menetys ruuansulatuskanavan alaosista johtaa hypokalemiaan ja kuivumiseen. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

17 Nesteytykseen liittyvät ongelmat
Tyypillisimmät potilaan nesteytykseen liittyvät ongelmat ovat kuivuminen eli dehydraatio tai ylinesteytyminen eli hyperhydraatio. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

18 Liikahydraatio Potilaan paino lisääntyy nopeasti
Turvotuksia makuulla kyljissä, sormissa, silmäluomissa Maksa suurenee Sydämen syketiheys ja vasemman kammion täyttöpaine (keuhkokapillaarin kiilapaine) suurenevat kompensatorisesti (tasoittavasti) Keuhkokuvassa näkyy nesteen kertyminen keuhkokudokseen. Turvotukset tulevat havaittaviksi vasta kun solunulkoisen nesteen määrä on lisääntynyt yli 5 litraa. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

19 Ylinesteytykseen liittyvät ongelmat
Riski joutua ylinesteytystilaan on sydämen tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Turvotukset voivat olla merkki sydämen tai munuaisten vajaatoiminnasta tai veren matalasta albumiinipitoisuudesta. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

20 Ylinesteytykseen liittyvät ongelmat
Keuhkoödeemassa eli keuhkopöhössä potilaan keuhkoihin kerääntyy nestettä. Voi johtua mm. sydämen vajaatoiminnasta. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

21 Hypertoninen dehydraatio
SYYNÄ: Veden puute esim. tajuttomilla potilailla Veden haihtuminen esim. saunassa tai kuumassa kuivassa paikassa oleskellessa KLIINISET MERKIT: Kuiva iho ja kuivat limakalvot Punakka ihonväri Tajuissaan olevalla henkilöllä hallitsevana oireena jano Syketaajuuden lisääntyminen ja raajojen ääreisosien kylmeneminen Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

22 Hypertoninen dehydraatio
LABORATORIOKOKEET: Hypernatremia Jonkin verran koholla oleva seerumin urea ja krea Kohonnut hb ja hematokriitti sekä seerumin proteiini Vahvasti lisääntynyt virtsan osmolaliteetti (liuenneiden molekyylien ja ionien lukumäärää liuotinkilossa) Lievä metabolinen asidoosi (emästen liiallinen menettäminen tai happojen kertyminen elimistöön) Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

23 Hypertoninen dehydraatio
HOITO: Veden menetyksen hoitaminen. Korvaus aloitetaan nopeasti infusoituvalla isotonisella natriumliuoksella, kunnes hypovolemia hoidettu. Korvaushoitoajatketaan 5-prosenttisella glukoosiliuoksella, niin kauan kuin plasman natriumpitoisuus normalisoituu. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

24 Isotoninen ja hypotoninen dehydraatio
SYYNÄ: Potilas menettää nestettä, jonka natriumpitoisuus on sama kuin solunulkoisen nesteen. Esim. ruoansulatuskanavavasta, kuten mahaerite, ripuli, korkea suoliavanne ja ileus Nesteen pakeneminen soluvälitilaan eli kudosturvotus (palovamma, peritoniitti) Veden ja natriumin menetys virtsaan kohtuuttoman diureettien käytön tai munuaisvaurion seurauksena Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

25 Isotoninen ja hypotoninen dehydraatio
KLIINISET MERKIT: Takykardia Raajojen ääreisosien viileys Oliguria eli vähävirtsaisuus Jano ja palelu Myöhemmin verenpaineen lasku ja riittämätön hapensaanti Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

26 Isotoninen ja hypotoninen dehydraatio
LABORATORIOKOKEET: Hemokonsentraatio: Kohonnut hemoglobiini ja hematokriitti sekä seerumin proteiini Plasman natrium normaali isotonisessa dehydraatiossa ja hypotonisessa pienentynyt. Happo-emästasapaino osoittaa metabolista alkaloosia (elimistön liiallinen emäksisyys) Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

27 Isotoninen ja hypotoninen dehydraatio
HOITO: Nopea nestevajauksen korvaus Korvausneste valitaan häiriön vaikeusasteen ja happoemästasapainon mukaan. Vaikeassa hypovolemiassa aloitetaan hydroksietyylitärkkelyksellä Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

28 Happo-emästasapainon häiriöt
Antaa tietoa potilaan hengitysfunktiosta, nestetasapainosta ja aineenvaihdunnasta Selvitetään, kun joudutaan arvioimaan respiraattorihoidon tarvetta tai respiraattorisäädön osuvuutta Happo-emästasapainon häiriöt ovat yleensä yhteydessä elektrolyytti- ja nestetasapainohäiriöihin ja ne ovat melko yleisiä nestehoitoa tarvitsevilla potilailla Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

29 Happo-emästasapainon häiriöt
Aineenvaihdunta tuottaa jatkuvasti vetyioneja eli happoa. Elimistön haponerityskyky ratkaisee happo-emästasapainon säilymisen normaalina. Happojen kertyminen elimistöön tai emästen liiallinen menetys johtaa ASIDOOSIIN. Happojen menetyksestä tai emästen kertymisestä seuraa ALKALOOSI. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

30 Happo-emästasapainon häiriöt
RESPIRATORINEN ASIDOOSI= Asidoosin syynä hengitysfunktiosta johtuva hiilidioksidin retentio. RESPIRATORINEN ALKALOOSI= Alkaloosin syynä hyperventilaatio. Elimistön happo-emästasapainoa arvioidaan verikaasuanalyysin avulla. (a-Astrup, c-Astrup, v-Astrup) Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

31 Happo-emästasapainon häiriöt
METABOLINEN ASIDOOSI= kysymys joko emästen liiallisesta menettämisestä tai happojen kertymisestä elimistöön. Happamia ketoaineita kertyy elimistöön mm. hoitamattomassa diabeteksessa, paaston, kuumeen ja hypotyreoosin yhteydessä. Hoidetaan poistamalla aiheuttaja sekä eritteiden korvaus Ringer liuoksella ja vaikeassa tapauksessa natriumbikarbonaatti. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

32 Happo-emästasapainon häiriöt
METABOLINEN ALKALOOSI: yleisin kirurgisilla potilailla esiintyvä happo-emäsaineenvaihdunnan häiriö. Syynä esim. hapon menetys mahalaukun kestoimun aikana, hypokalemia ja hypovolemia. Hoitona kiertävän verivolyymin palauttaminen ja kaliumvajauksen korjaaminen. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

33 Happo-emästasapainon häiriöt
Valtimoverestä ja kapillaariverestä tehty verikaasuanalyysi kuvaa hengitystoimintaa ja laskimoverestä tehty analyysi aineenvaihduntaa. a-Astrup näytteen ottaa lääkäri. Hoitajan tehtävänä on avustaa näytteen otossa ja huolehtia näytteen toimittamisesta viivyttelemättä kylmägeelien välissä laboratorioon. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

34 a-Astrup Verikaasuanalyysi eli astrup -näyte otetaan yleensä valtimoverestä. Näyte otetaan nivustaipeen, kyynärtaipeen tai ranteen valtimosta potilaan ollessa pitkällään. Potilaan on oltava tupakoimatta neljä tuntia ja kaksi tuntia ilman kahvia, teetä tai muita piristäviä aineita. Näyte toimitetaan mahdollisimman nopeasti laboratorioon. Ellei määritystä voida tehdä 15 min sisällä näytteenotosta, näyte säilytetään ja kuljetetaan kylmägeelien välissä tai kylmävaraajassa (0 - 6 °C). Näytteen paikallistakin jäätymistä on varottava. Näytettä saa säilyttää jääkaappilämpötilassa enintään 30 min ennen määritystä. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

35 Hypokalemia Tavallista- arvioidaan esiintyvän noin 20%:lla sairaalapotilaista S-K alle 3.5 mmol/l (viitearvo 3,3-4,8) Syynä: menetys virtsaan tai eritteisiin (diureetit) tai kaliumia siirtyy solun välitilaan (alkaloosi) Riittämätön saanti ravinnosta harvinaista Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

36 Hypokalemia Oireet riippuvat hypokalemian vaikeusasteesta. Lievä hypokalemia on oireeton. Vaarallisimmat oireet ilmenevät erilaisina rytmihäiriöinä. Muita oireita ovat esim. ileus ja lihasheikkous, ruokahaluttomuus,pahoinvointi. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

37 Hypokaleminen EKG Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

38 Hypokalemian hoito Kaliumin anto
Selvitettävä potilaalta käyttääkö hän diureetteja tai laksatiiveja. ( +onko syönyt lakritsia?) Jos potilaalla diureetti, sen käytön lopettamista on harkittava. Tai voidaan myös harkita kaliumia säästävän diureetin esim. triamtereeni käyttöä tai ACE- estäjän lisäämistä lääkitykseen. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

39 Hypokalemian hoito Lievä hypokalemia hoidetaan suun kautta otettavilla kaliumvalmisteilla. Usein 2-6 grammaa kaliumkloridia (KCL) vuorokaudessa riittää, ellei potilas menetä samalla runsaasti kaliumia. Kun on kyseessä vaikea (< 3mmol/l) hypokalemia tai lääkkeen ottaminen suun kautta ei onnistu, annetaan infuusiona kaliumkloridia laimennettuna. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

40 Hypokalemian hoito Infuusionopeus ei saa ylittää 20mmol/t. Kaliumkloridia saa lisätä enintään 40mmol/l infuusionesteeseen, kun lääke annetaan perifeeriseen suoneen. EI KOSKAAN PELKKÄÄ KONSENTRAATTIA! Yleensä aloitetaan infuusion antamisen yhteydessä samanaikaisesti kaliumin anto myös suun kautta. Mahdollinen magnesiumin puutos korjataan. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

41 Hyperkalemia Lievä hyperkalemia on yleensä oireeton.
Mitä korkeammat arvot potilaalla on, sitä vaikeammat ovat oireet. (alle 6 mmol/l= lievä, 6-7,5mmol/l=keskivaikea ja vaikea=yli 7,5mmol/l) Hyperkalemia johtuu lähes aina jostakin sairaudesta, vammasta tai nestetasapainohäiriöstä. Myös monet lääkeaineet voivat jo hoitoannoksilla aiheuttaa hyperkalemiaa, etenkin munuaisten vajaatoiminnan tai muun hyperkalemialle altistavan syyn yhteydessä. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

42 Hyperkaleminen EKG Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

43 Hyperkalemia Syynä esimerkiksi: kaliumin eritys virtsaan on alentunut esim. munuaisten vajaatoiminnan vuoksi, liiallinen kaliumin saanti, asidoosi, lääkitys (kaliumia säästävät diureetit). Löydöksenä: sydänfilmissä esiintyvät tyypilliset muutokset Vaarallisimmat oireet ovat sydänperäisiä. Kaliummääriytyksen lisäksi potilaalta tulee tutkia happo-emästasapaino, P-krea ja EKG Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

44 Hyperkalemian hoito Taustalla olevan syyn selvittäminen.
Lievässä hyperkalemiassa riittää yleensä kaliumin saannin ja mahdollisen hyperkalemiaa aiheuttavan lääkityksen lopettaminen sekä kaliumin poistamiseen elimistöstä tähtäävät toimenpiteet. Vaikeassa hyperkalemiassa: hoida perussyy, ryhdy toimenpiteisiin, jotka aletavat k-tasoa, järjestä aina tehostettu seuranta ja ekg-monitorointi. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

45 Hyponatremia Hyponatremia yleistyy potilaan iän ja sairauksien myötä.
Voi olla piilevä sairauden merkki tai lääkkeen sivuvaikutus. Voi tulla runsaasta veden juomisesta. Lievä hyponatremia (P-Na 133 mmol/l) on yleinen sattumalöydös etenkin monisairailla vanhuksilla. Oireita esiintyy yleensä vasta, kun P-Na on alle 125mmol/l. Tila on vaikea, kun na pitoisuus on pienempi kuin 115mmol/l. (natriumin viitearvo= ) Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

46 Hyponatremia Vähitellen kehittynyt hyponatremia on vähäoireinen, kun taas äkkiä kehittynyt hyponatremia on hengenvaarallinen. Hyponatremiassa solun kertyy vettä, joka aiheuttaa aivosolujen turpoamisen ja aivoödeeman Johtaa hoitamattomana kuolemaan. Kun na taso on alle 115 mmol/l, on potilaalla yleensä neurologisia oireita. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

47 Hyponatremia Oireet: väsymys, lihasnykäykset, suonenveto, kouristelu, phv, oksentelu, lihasheikkous, uneliaisuus, sekavuus ja tajunnan häiriöt. Selvitettävä: potilaan käyttämät lääkkeet (diureetit), nestehukka (oksentelu, ripuli, vm), suolan käyttö, juominen (jano, runsas juominen), alkoholin käyttö, psykiatriset sairaudet. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

48 Hyponatremian hoito Hoitamattomana voi olla vaarallinen.
Myös vääränlainen hoito voi olla vaarallinen. Samalla kun hoidetaan hyponatremiaa, on hoidettava myös potilaan perussairautta. Riittää hoidon kiireetön aloitus. Hoito aloitetaan infusoimalla fysiologista keittosuolaa nacl-liuosta 150ml tunnissa. Na määritetään neljän tunnin välein, kunnes infuusio on kestänyt 12 h. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

49 Hyponatremian hoito Jos kyseessä suolan puute, voidaan korvaus toteuttaa myös lisäämällä suolaa ravintoon. Jos potilas käyttää diureetteja, ne lopetetaan. Perussairauden mahdollisimman hyvä hoito. Alle kahdessa vuorokaudessa kehittynyt vaikeaoireinen hyponatremia vaatii kiireellistä hoitoa. Potilas kuuluu tehostettuun hoitoon. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

50 Hyponatremian hoito Na korjausnopeus saa olla 1-3mmol/l. Jos hyponatremia kehittynyt hitaasti, tulee korjausnopeuden olla vain puolet tästä. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

51 Hypernatremia Tavallisin syy on veden puute. Kyseessä usein ikäihminen. Taustalla voi olla myös diabetespotilaan korkea veren sokeripitoisuus. Harvoin taustalla liiallinen natriumin anto. (infuusioiden tiputtaminen) Oireet: neurologisia ja kuivumisesta johtuvia, joiden vakavuus riippuu hypernatremian asteesta. (Jano, kuiva suu, muistihäiriöt, sekavuus, kouristukset, tajunnan häiriöt) Vakavia oireita esiintyy, kun plasman na on yli 160mmol/l. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

52 Hypernatremia Nopeasti noussut natremia aiheuttaa vakavimmat oireet.
Hypernatremian syyn määrittelyssä on aina selvitettäväpotilaan suolan saanti, myös RR mittaus tärkeää. Kroonisen hypernatremian korjaus suoritetaan korkeintaan 1mmol/l, kunnes oireet helpottavat tai palsman na pitoisuus in laskenunt 10mmol/l. (na 0,45 nacl tai 5% glukoosi) Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

53 KERTAUSTA, SIIS MITÄ POTILAASTA TULEE TARKKAILLA NESTEHOIDON AIKANA….
Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

54 Mitä tarkkaillaan? Hengitystä Tajunnan taso Verenkierto
Ruumiin lämpö ja hikoilu Virtsaaminen Ripulointi, oksentelu, nenämahaletku- ja dreenieritys Hengitys: Kuivumisen seurauksena voi potilaan hengitys haista asetonilta tai urealta. Liiallisen nesteytyksen seurauksena potilaan hengitystiheys nousee ja potilaalle tulee hengenahdistusta. Verenkierto: Kuivumisen seurauksena potilaan verenpaine laskee ja sydämen syketaso nousee. Toisaalta se voi olla merkki myös liian nopeasta tai liiallisesta nesteytyksestä. Liiallisen nesteytyksen seurauksena potilaan sydämen oikean kammion pumppausvoima pettää ja paine nousee keuhkoverenkierrossa ja syntyy keuhkopöhö. Ruumiin lämpö: Kuivumisen seurauksena esiintyy lievää alilämpöisyyttä. Hypernatremia aiheuttaa lämmön nousua. Virtsaaminen: Diureesin lasku on seurausta joko kiertävän verivolyymin laskusta tai munuaisperfuusion laskusta. Munuaisten toimiessa normaalisti noin 500 riittää jäteaineiden eritykseen. Munuaisten vajaatoiminnassa tavoiteltava ml uremian estämiseksi. ivumisen seurauksena virtsamäärät pienenevät, virtsa väkevöityy ja muuttuu tummemmaksi. Liiallinen päinvastoin. Ripulointi, oks.: Potilas saattaa menettää runsaasti nesteitä lyhyessä ajassa. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

55 Mitä tarkkaillaan? Ihon kimmoisuus ja turvotukset Kaulalaskimot Paino
Yleisoireet ja subjektiiviset tuntemukset Kasvojen ilme Silmät Kaulalaskimot: Kuivumisen seurauksena kaulasuonet eivät täyty makuuasennossa normaalisti. Liiallisen nesteytyksen seurauksena kaulasuonet pullottavat puoli-istuvassa asennossa. Ihon kimmoisuus: Kuivuminen aiheuttaa ihon elastisuuden vähenemisen, kehon ääreisosat ovat kalpeat ja viileät. Liiallisen nesteytyksen seurauksena ihoon syntyy kuoppa, joka palautuu hitaasti. Painon seuranta samalla vaa`alla, aamulla wc-käynnin jälkeen ennen aamiaista. Kuivumisen seurauksena potilas voi olla levoton ja ärtyisä. Liiallinen nesteytys: hengenahdistus, pns ja pahoinvointi. Kasvojen ilme: Kuivumisen seurauksena riutunut katse ja liiallisen nesteytyksen seurauksena turvotus kasvoissa. Kuivumisen seurauksena silmät ovat kuopalla ja kyynelnesteen eritys vähenee. Liiallisen nesteytyksen seurauksena silmät saattavat turvota ja pullottaa. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

56 Esimerkki nestetasapainon laskemisesta
Potilaalla on akuutti sydämen vajaatoiminta. Lääkärin määräyksestä potilaan balanssitavoite on -800ml. Tarvittaessa voidaan antaa iv. Furosemidia 10mgx3. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

57 Aamuvuoro Potilas on nauttinut nesteitä 700ml suun kautta. Virtsaa on tullut 500ml. Potilas ei kuumeile, joten haihtumiselle lasketaan kolmas osa koko vuorokauden haihtumisesta eli 1000ml:3=333ml. NL = +700ml VM = -500ml Haihtuminen= -333ml Balanssi aamuvuoron jälkeen: -133ml. Tavoite on vielä kaukana. Potilas tarvitsee iv. furosemidia 10mg. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

58 Iltavuoro NL= +600ml (+aamun 700ml)=+1300ml VM= -700ml (+ aamun -500ml)=-1200ml Haihtuminen= -333ml (+aamun 333ml)= -666ml Balanssi 1300ml-1200ml-666ml= -566ml. Huomioitavaa on se, että virtsaa tulee ehkä yövuoron aikana, mutta suun kautta ei tule paljoa nesteitä. Furosemidille on näyttänyt tulleen hyvä vaste. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

59 Yövuoro NL= +400ml (+muu päivä 1300ml)=+1700ml VM= -400ml (+muu päivä -1200ml)=-1600ml Haihtuminen= -333ml+ muu päivä yhteensä -1000ml Balanssi= +1700ml-1600ml-1000ml= -900ml/vrk Vuorokauden balanssitavoite ylittyi -100ml. Ei ole yksittäisenä kertana iso virhe. Liiallinen nesteen poistuminen ei ole hyväksi ihmiselle. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori

60 LÄHTEET Love verkko-opinnot Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Rautava-Nurmi H., Sjövall S., Vaula E., Vuorisalo S. & Westergård A Neste- ja ravitsemushoito. WSOY pro OY Tanskanen K. Perusneste- ja ravitsemushoito. Luennot. Pohjois-Karjalan amk. Alkuperäiset diat A.Huovinen ja S.Hyytiäinen, päivittänyt S.Kaukavuori