Aggressiontunne Luento nro 1..

Esitys aiheesta: "Aggressiontunne Luento nro 1.."— Esityksen transkriptio:

1 Aggressiontunne Luento nro 1.

2 Tunnin aihe Tunteet on! Mitä on aggressio?
Mitä tapahtuu aivoissa tunnekuohussa? Onko aggressio hyvä vai paha tunne? Tunteita on monenlaisia. On olemassa mukavia, helppoja tunteita (uteliaisuus, myötätunto) ja hauskoja tunteita (ilo, innostus). On myös olemassa haastavia ja hankalia tunteita (viha, pelko, pettymys). Tällä tunnilla tutustutaan etenkin näihin haastaviin tunteisiin. Niitä on kaikilla. Ne eivät välttämättä ole pahoja tai johda mihinkään pahaan tekoon.

3 1. Tunteet on! Millaisia tunteita on? Mitä tunteita osaat nimetä? Tunteet eivät ole tekoja. Tunteet eivät ole hyviä tai pahoja. Ne ovat reaktioita ja ne pyrkivät aikaansaamaan toimintaa (läheisyyden kaipuu, nälän tunne).

4 Erilaisten tunteiden kokeminen on normaalia Kaikilla on tunteita
Kehitys tuo mukanaan lisää tunnemyrskyjä Kaikki kokevat sekä pienempiä että suurempia tunteita. Toiset näyttävät tunteensa suureen ääneen, eleillä ja ilmeillä. Toiset näyttävät tunteensa vain pienin vihjein. Tunteita voi myös salata ja piilottaa. Kaikki suuttuvat joskus, ja jotkut suuttuvat eri asioista kuin toiset. Eläimilläkin on tunteet. Lapsen ja nuoren kehitykseen liittyy tunnekuohuja (tahtoikä, murrosikä). Kaiken ikäiset tuntevat, mutta lapsilla ja nuorilla on ihan omat tunteitten portaat. Se tarkoittaa, että moni ikä ja kehitysvaihe tuo väistämättä mukanaan uudenlaisia tunteita.

5 Tunteet on – mitä tehdä? Tunteita ei tarvitse paeta tai huumata
Piirrä, huuda tai juokse tunteesi, kun on pakko tehdä jotain Pysähdy tuntemaan. Anna ahdistaa! Jotkut eivät kestä omia tunteitaan. Jokin tunne voi tuntua lähes sietämättömältä. Tunne ei kuitenkaan pakota tekemään mitään, ja sen voi oppia kestämään. Tunteita ei tarvitse paeta, huumata tai hukuttaa minnekään. Suurissa tunteissa helpottaa, kun ei yritä kieltää ja peittää niitä, vaan tekee niillä jotakin sallittua. Tunteet voi piirtää, huutaa tai juosta, jos on pakko tehdä jotain. Jos suostuu kestämään jotakin tunnetta, vaikkapa ahdistusta (jonkun turvallisen henkilön lähellä), saattaa äkkiä ymmärtää, mistä se tunne johtuu ja mitä sille voisi tehdä. Aina kannattaa myös kysyä neuvoa. Kurjan olon ja tunteen takaa voi äkkiä aueta ahdistuksen syy, jolloin siihen voi yrittää vaikuttaa. Kaikki suuret tunteet menevät myös aikanaan ohi itsestään.

6 Turvallinen tila Tunteet tulevat esille turvallisessa tilassa
Mikä on sinun turvapaikkasi? Tarvitsee aika turvallisen tilan, jotta uskaltaa antaa tunteiden tulla. Tunteet vaativat rohkeutta, ja niitä on uskallettava pysähtyä tuntemaan ja kuulostelemaan. On rohkeaa todeta, että nyt pelottaa tai että on pahoittanut mielensä. Missä näistä asioista voisi puhua, kotonako? Oman lemmikkieläimen kanssa kahden? Parhaan ystävän luona? Metsässä, jossa voi itkeä, karjua ja riehua? Päiväkirjalle silloin, kun ovessa on lukko? Seurustelukumppanin sylissä?

7 Nauru on terveellinen tunnereaktio!
Ilosta nauraminen on terveellisistä terveellisin tunnereaktio! Se muun muassa laskee verenpainetta ja vähentää lihasjännitystä. Jo pelkkä suun kääntäminen hymyyn aiheuttaa aivoissa myönteisiä reaktioita. Surullisessa tai pelottavassakin asiassa on usein myös joitain hassuja tai huvittavia puolia. Niitäkin voi ajatella ja tarkoituksella etsiä. Sanotaan, että jokaisella pilvellä on hopeareunus. Pelkoon yhdistetty pieni hymy keventää oloa ihmeellisesti. Jos omasta raivostaan voi hiukan hassutella ja laskea leikkiä, sekin kevenee. Vihaaminen ja pelkääminen ovat sinua itseäsi kuluttavia tunteita. Samoin ovat katkeruus ja kateus. Suru on toki surtava, mutta ei siihenkään saa takertua, se ei auta ketään. Hyväntuulisuus, ilo ja riemu ovat terveyttä, hyvinvointia ja onnellisuutta lisääviä tunteita. Omia tunteitaan voi yrittää valita ja suosia myönteisiä ja terveellisiä tunteita!

8 Kaikki tunteet menevät ohi! Tunteiden kanssa voi pärjätä!
Onko sinulle koskaan jäänyt jokin suuri tunne kuohumaan ikuisiksi ajoiksi? Ei varmastikaan. Kaikki suuret tunteet menevät aikanaan ohi aivan itsestäänkin. Vaikka ensin tuntisi valtavaa halua tehdä jotain, että tunne katoaisi, ei oikeasti kuitenkaan ole pakko toimia. Tunteet vaihtuvat kuin liikennevalot: punaisesta tulee hetken kuluttua keltainen ja sitten vihreä, kunhan vain jaksaa odottaa. Yleensä kannattaa odottaa, antaa tunteen laskea ja harkita tarkoin, mitä tekee, vai tekeekö yhtään mitään. Tunteita ei ole pakko totella. Tunne on sinussa, mutta sinussa on myös järki. Kumpaakin voi kuunnella. Pelkän tunteen perusteella ei kannata toimia, vaan kannattaisi ottaa huomioon sekä järki että tunteet.

9 2. Mitä on aggressio? Aggressio on pelkkä tunne tai joukko tunteita. Se ei ole vielä teko. Aggressio on myötäsyntyinen reaktiotapa ja voimavara. Aggressiotunteet antavat usein valtavan määrän energiaa. Sen voi käyttää joko tuhoavasti tai rakentavasti.

10 Aggressio on esimerkiksi
Ahdistusta Voitontahtoa Pettymystä Kostonhimoa Röyhkeyttä Raivoa Pelkoa Vihaa Kateutta Uhoa Mustasukkaisuutta Suuttumusta Aggressiotunteista puhutaan usein ”negatiivisina” tai kielteisinä tunteina. Niitä olisi kuitenkin parempi kutsua haasteellisiksi tunteiksi. Niiden sietäminen, hallitseminen ja kanavointi rakentavasti on haasteellista, mutta sitä voi opetella. Jokainen on vastuussa teoistaan, tunteet eivät pakota tekoihin.

11 Viha on tavallinen aggressiontunne
Kaikki osaavat vihata Viha ja suuttumus ovat tavallisimmat reaktiot, kun joku ärsyttää Vihan taustalla on yleensä joku syy Vihan taustalla on muita tunteita Viha on yleistunne ja reaktiotapa. Jo pikkulapsi osaa olla vihainen. Vihareaktio syntyy hyvin monenlaisissa tilanteissa. Vihan taustalla on muita tunteita. On haastavaa yrittää syventyä vihan taustalla vaikuttaviin syihin ja tunteisiin. Se vaatii itsetutkiskelua, uteliaisuutta ja rohkeutta.

12 Mitä on vihan taustalla?
Hätää Pelkoa Turhautumista Turvattomuutta Jos kohtaa vihaa itsessään tai toisessa, voi kysyä, mistä vihaisuus johtuu. Oletko pulassa ja hätääntynyt jostakin? Pelkäätkö asemasi puolesta? Pelkäätkö, että joku hyökkää tai häpäisee sinut? Oletko turhautunut, tuntuuko kaikki samantekevältä? Oletko umpikujassa, nurkkaan ahdistettu ja turvaton? Jos vihan taustalla vaikuttava tunne ja syy löytyvät, se voi auttaa selvittelemään asioita ja poistamaan lopulta vihaisuuden.

13 Aggressio ja riskihallinta
Mitä uskallan? Mitä voin tehdä? Mitä saan tehdä? Nuoruusvuosina kiinnostavat riskinotto, uhoaminen, vallankäyttö ja oman uskalluksen testaaminen. Silloin pohditaan mitä oikeasti voi ja saa tehdä. Koska kaikki jännittävä, kauhu ja kummallinen voi kiinnostaa, saa kokea myös aggression tunteita. Jokaisen lapsen ja nuoren tulisi silti tietää, mitä tunteilla saa, voi ja kannattaa tehdä ja toisaalta mitä ei saa, ei voi eikä kannata tehdä. Nuoruusvuosina kokee helposti riskejä. Oman ihanan itsensä kanssa ei kannata kuitenkaan ottaa suuria riskejä. Itseään kannattaa suojata. Vaikka olisi suuri halu näyttää kavereille, on monia asioita, mitä ei yksinkertaisesti kannata tehdä siksi, että ne ovat liian vaarallisia.

14 Kehityskriisit Tuskaa Epätoivoa Lohduttomuutta Itsetunnon romahduksia
Kuoleman pohdintaa Kosmista yksinäisyyttä Lapset ja nuoret elävät aggression portaita. Aggression portaat tarkoittavat kehitysportaita, jotka tuovat tullessaan monenlaisia haastavia tunteita. Ne ovat normaaliin kehitykseen liittyviä haasteellisia hetkiä, kehityskriisejä ja kipupisteitä. Haastavat tunteet tulevat kaikille, ainakin hetkittäin, jossakin elämän vaiheessa. Niitä ei tarvitse pelätä, ne ovat tavallisia. Aggression portaissa on kuvattu 18 eri porrasta ja niistä löytyy kehityksen rankkojakin hetkiä, jolloin tunteet kuohuvat voimakkaina.

15 Kanavoi aggressio Ärtymyksestä kasvaa aggressiontunne
Tunne ei ole teko Aggression ei tarvitse johtaa väkivaltaan Jos joku asia ärsyttää, se herättää aggressiotunteen. Esimerkiksi rauhallisen ihmisen korvassa alkaa inistä itikka. Ihmisen ärtymys kasvaa ja hän alkaa huitoa. Jos itikka vain inisee korvassa ja ärtymys nousee nousemistaan, ihminen saattaa lopulta tappaa itikan. Näin ininä loppuu ja ärtymys alkaa laskea, ihmisestä tulee jälleen rauhallinen. Ihmisen ei kuitenkaan ole pakko ärtyä tai tappaa itikkaa. Hän voi valita tekonsa ja vaikka yksinkertaisesti vain kävellä pois. Harkitse, haluatko ärtyä ja mitä teet ärtymykselläsi. Kanavoi aggressio järkevästi ja rakentavasti, aina tilanteesta riippuen! Sinun tekosi ovat sinun itsesi vastuulla, ne eivät ole itikan tai muun ärsyttävän asian syytä.

16 3. Mitä tapahtuu aivoissa tunnekuohussa?
Aggressio ja muut tunteet syntyvät aivoissa.

17 Aivojen toimintatila muuttuu, kun ihminen menee tolaltaan
YLÄTIE ALATIE Daniel Siegel on nimennyt aivojen kaksi toimintatilaa ylätieksi ja alatieksi. Ylätie kuvaa normaaliolotilaa ja alatie voimakasta suuttumusta. Aivot ovat kuin tietokone. Jos tietokoneessa on Word ohjelma aktiivisena käytössä, se ei pysty samaan aikaan aktiivisesti käyttämään Power Pointin tai jonkun muun ohjelman toimintoja. Samoin on aivoissa. Jos aivoissa on vallitsevana päällä alatie-toimintatila, ne eivät juurikaan pysty hyödyntämään ylätien toimintoja. Aivojen toimintatilan on ensin siirryttävä takaisin ylätielle, eli rauhoituttava voimakkaasta suuttumuksesta. Daniel J. Siegel: The Developing Mind (1999).

18 YLÄTIE ALATIE Harkinta, pohdinta, järkevyys
Pakottava tunne, tarve toimia Aivojen normaalitilassa, ylätiellä, ovat käytössä kaikki normaalioloissa aivoissa toimivat, harkitsemiseen ja itsehillintään liittyvät toiminnot. Aivojen alatielle joudutaan voimakkaan haastavan tunteen seurauksena. Alatie on ”taistele-tai-pakene” -tila, jossa ihminen keskittyy ainoastaan selviytymään hengissä. Silloin kaikki monimutkaiset ja ”turhat” toiminnot ylätieltä pyyhkiytyvät hetkeksi pois päältä. Alatiellä aika tuntuu pysähtyvän ja ihminen (tai eläin) tuntee pakottavan tarpeen toimia heti. Daniel J. Siegel: The Developing Mind (1999).

19 (Kuvaan ei ole oikeutta)
----- YLÄTIE Ylätiellä ollessaan ihmisen toimintaa ohjaa aivojen kuorikerroksessa, otsalohkossa sijaitseva alue, jossa sijaitsevat empatia, moraali, syy-seuraussuhteiden havaitseminen, oikeudenmukaisuus, looginen päättely, kronologinen muisti ja vastuuntunto. (Kuvaan ei ole oikeutta)

20 ALATIE Alatiellä ovat vallassa tunneaivoalueet. Alatie on aivojen kriisitila. Kaikki turha toiminta pysähtyy ja ihminen keskittyy oleelliseen, selviytymään hengissä. Tunnereaktiot ja tämän hetken tajunta nousevat keskeiseksi.

21 Aivojen toimintatila muuttuu
Laukaiseva tekijä Normaalitila YLÄTIE Alatiellä aivojen toimintatila muuttuu. Ikään kuin tietokoneessa uusi ohjelma otettaisiin käyttöön. Aiempi toimintatila ylätiellä (järkevä ja harkitseva, omat päätökset ja lupaukset muistava toimintatila) muuttuu ei-aktiiviseksi. Kaikki turha on ikään kuin pyyhkiytynyt mielestä. Järki, harkinta ja itsehillintä eivät toimi normaalisti alatiellä. Alatiellä ollaan valmiita äärimmäisiin tekoihin. Aika pysähtyy, itsekontrolli häviää, ja yksilölliset reaktiot ottavat vallan. Oleellista on huomata se hetki, jolloin luisuu alatielle (punainen nuoli kuvassa). Kun kerran ollaan alatiellä, on sieltä vaikea päästä pois, rauhoittua. Luisuminen takaisin alatielle käy helposti uudelleen silloin, kun yrittää rauhoittua tai luulee jo olevansa rauhallinen (kaarevat nuolet kuvassa). Alatiellä ollessaan ihminen ei itse yleensä tajua olevansa alatiellä, vailla itsehillintää ja empatiaa. Sen ymmärtäminen on ylätien toiminto. ALATIE Kriisitila Daniel J. Siegel: The Developing Mind (1999).

22 Älä luisu alatielle Tunnista laukaisevat tekijät! Ota aikalisä!
Pysy rauhallisena! Selvitä vanhat traumat ja surut! Vahvista ylätietä! On ihmisestä kiinni, kuinka helposti alatielle mennään, kuinka alas mennään ja kauanko alatiellä ollaan. Tunnistamalla tekijät, jotka laukaisevat alatie-reaktion, voi sitä opetella välttämään ja näin vahvistaa ylätietä. Tiedetään, että tulistuvan temperamentin ihminen tipahtaa helpommin alatielle kuin tasaisen temperamentin ihminen. Myös väsymystila ja ärtyminen altistavat alatielle tipahtamiselle. Niitä siis kannattaa välttää. Ihminen, joka on kohdannut väkivaltaa, traumoja tai rankan surun, saattaa olla alttiimpi tipahtamaan alatielle. Näiden asioiden läpikäyminen, työstäminen, auttaa myös pysymään ylätiellä. Daniel J. Siegel: The Developing Mind (1999).

23 4. Onko aggressio hyvä vai paha tunne?
Mikään tunne ei ole hyvä tai paha. Tunne on pelkkä tunne. Tunne ei pakota ketään toimimaan, mutta antaa energiaa toimia. Aggressio positiivisena voimavarana tarkoittaa esimerkiksi sisuuntumisen antamaa voimaa. Kun hermostuu vaikkapa sotkuiseen huoneeseen, aggressiotunteesta saa energiaa siivota. Kun suuttuu kävelemään hitaasti pölyisellä tiellä, voi keksiä pyörän. Suuttumuksen ja aggression antamalla voimalla voi tehdä monia asioita. Rakentava vaihtoehto on purkaa suuttumus urheiluun tai vaikkapa siihen, että hakkaa motin halkoja.

24 Tunne on tunne, ei hyvä eikä paha Tunne johtaa erilaisiin reaktioihin
Tunne antaa voimaa Tunne voi johtaa tekoon Teko voi olla hyvä tai paha Tunteiden kanssa voi oppia pärjäämään Tunne antaa voimaa, energiasysäyksen, joka voi johtaa tekoon. Pakeneminen ja taisteleminen ovat tyypillisiä reaktioita. Teko voi olla hyvä tai paha, tuhoava tai rakentava, rikos tai uroteko. Ihminen voi oppia pärjäämään tunteittensa kanssa. Tunnetaitoja voi harjoitella.

25 Lasten ja nuorten oma ”aggressiogeneraattori”
Lapsilla ja nuorilla oma kehitysporras ja ikä tuovat mukanaan haastavia tunteita Uhmaikä Murrosikä Ulkoista ärsyttävää tekijää ei aina tarvita suuttumiseen Lapsilla ja nuorilla on oma erityinen aggressiogeneraattori, joka tuottaa monenlaisia aggressiotunteita. Ne antavat lapselle voimaa ja tahtoa edetä omassa kehityksessään eteenpäin. Lapsi/nuori ei aina tarvitse ulkoista ärsyttävää tekijää suuttuakseen. Lapsen ja nuoren kehityksessä on vaiheita, jolloin tunteet kuohuvat erityisen paljon, näitä ovat muun muassa uhmaikä ja murrosikä. Erilaisiin tunteitten ja kehityksen portaisiin voi tutustua aggression portaissa. Kaikki astelevat omia tunteitten portaitaan. Se, missä iässä kukin elää jonkun portaan, vaihtelee. Joku porras on yhdelle erityisen haastava, joku toinen toiselle. Jotkut vaiheet ohitetaan lähes huomaamatta, ja joissain tunnekuohuissa viivähdetään pidempään.

26 Nuoruus on Riskiaikaa Tunnekuohuja
Nuoruus ja murrosikä ovat riskiaikaa. Silloin ihminen kokee suuria tunteita ja tunnekuohuja. Itsenäistymistarve on suuri, ja tulee mieleen tehdä kaikkia niitä juttuja, joita isotkin ihmiset tekevät. Itsesuojeluvaisto ja tunteiden hallinta ovat kuitenkin vielä aika heikot, ja aivot menevät helposti alatielle. Nuoret eivät osaa useinkaan arvioida, mitä pitkän ajan vaikutuksia joillain teoilla ja riskeillä voi olla.

27 Aggressioenergialla rakentuvat
Itsetunto Omat rajat Sosiaaliset taidot Tunnetaidot Kyky sanoa EI! Aggressioenergialla on monia tärkeitä ja rakentavia tehtäviä lapsen ja nuoren kehityksessä. Aggressioenergia rakentaa itsetuntoa ja itsearvostusta, sillä sen avulla huomaa uskaltavansa, pärjäävänsä haasteissa ja olevansa riittävän rohkea laajentamaan elinympäristöään ja ystäväpiiriään. Se rakentaa erillisyyttä ja kokemusta omista rajoista, sen avulla voi vetää rajaa omien ja muiden asioiden välille, saada yksityisyyttä ja oman reviirin. Aggressioenergia opettaa sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja, koska se pakottaa oppimaan yhteisön käytössäännöt sekä sen, miten tunteita voi näyttää ja käyttää. Aggressioenergialla kehittyvät myös kyky pitää puoliaan, ilmaista mielipiteitään, toiveitaan ja tarpeitaan, kyky sanoa ei sekä halu suojata itseään.

28 Itsetunto Olenko tarpeeksi hyvä?
Itsetunto liittyy omaan käsitykseen siitä, olenko riittävän hyvä, pärjäänkö, osaanko ja uskallanko elää elämääni täysillä?

29 Itsetunnon kehittyminen
Lapsuuden ja nuoruuden aikana rakentuu itsetunto Itsetunto on oma käsitys siitä mihin pystyn pärjäänkö olenko riittävän hyvä osaanko ja uskallanko elää elämäni täysillä Hyvä itsetunto tarkoittaa sisäistä tasapainoa ja tyytyväisyyttä omaan itseen. Silloin omaan kuvaan itsestä ei liity paljon aggressiotunteita (ahdistusta, vihaa, häpeää, pelkoa). Silloin haluaa pitää itsestään hyvää huolta, eikä suinkaan vahingoittaa itseään. Tällöin omat aggressiotunteet ovat hallinnassa ja tukevat lujaa ja mukavaa kuvaa omasta itsestä. Hyvän itsetunnon omaava ihminen voi olla hiljainen tai äänekäs, seurallinen tai yksikseen viihtyvä, iso tai pieni. Jokainen voi tukea sekä omaa että toisen itsetuntoa. Oikeudenmukaisuudella ja hyvän ystävyyden säännöillä tuetaan kaikkien hyvää itsetuntoaan. Ihmisen kannattaisi olla myös itselleen reilu, kiltti ja paras mahdollinen ystävä, se kehittää hyvää itsetuntoa.

30 Aggressio voimavarana
Pidän puoleni ja olen tärkeä! Sanon mielipiteeni! Taistelen oikeudenmukaisuuden puolesta! Uskallan puolustautua! Olen samanarvoinen kuin muut! Jos tämän myönteisten asioiden ja vahvuuksien listan muuttaa käänteiseksi (eli en pidä puoliani, en ole tärkeä, en sano mielipidettäni, en ole samanarvoinen kuin muut), on kyseessä masentunut ihminen. Aggressio voimavarana on tärkeä asia! Se on sekä väkivallan että masennuksen ennaltaehkäisyä.