Kiukustumisen kulku Luento nro 2..

Esitys aiheesta: "Kiukustumisen kulku Luento nro 2.."— Esityksen transkriptio:

1 Kiukustumisen kulku Luento nro 2.

2 Tunnin aihe 1. Mitä on tunteiden hallinta?
2. Mitä kiukustumisessa tapahtuu? 3. Järki, tunne ja biologia suuttuessa 4. Mitä on jämäkkä käytös? Kaikilla ihmisillä on tunteita. Niitä tulee ja menee. Ne ovat ihmisessä, mutta eivät koko ihminen. Tunteita voi tutkia: miten ne tulevat, mitä vaikutuksia niillä on? Tunteita voi myös oppia ohjaamaan, jopa muuttamaan pienemmiksi tai suuremmiksi. Ihminen voi opetella suuntaamaan tekojaan järkevästi, tunnekuohuista huolimatta. Voi myös harjoitella toimimaan asiallisesti, vaikka sisällä olisi kuinka suuri tunne.

3 1. Mitä on tunteiden hallinta?
Hallitsevatko tunteet meitä vai me tunteita? Voiko ihminen valita, mitä suutuspäissään tekee? Entä onko ihminen suuttuneenakin vastuussa siitä, mitä tekee?

4 Tunteiden hallinta ei tarkoita sitä, että ei saisi suuttua
Tutustu siihen, mitä suuttuessa tapahtuu. Se auttaa sinua hallitsemaan suuttumusta Omaa suuttumista voi hallita Älä anna suuttumuksen hallita sinua! Tunteita ei tarvitse kieltää. Tunteita ei tarvitse myöskään pelätä, sammuttaa tai salata. Kaikki suuttuvat joskus. Omat tunteensa saa näyttää muille ja omasta pettymyksestä, mielipahasta tai suuttumuksesta saa puhua. Usein jo puhuminen helpottaa paljon. Ei kuitenkaan kannata puhumalla vain levittää pahaa mieltä ja kiukkua, vaan miettiä, miten tämä aggressiovoima saataisiin avuksi ja hyödyksi. Omaa suuttumustaan voi ilmaista siten, että se johtaa johonkin toivottuun lopputulokseen, johonkin joka edistää asioita. Kostaminen, toisten loukkaaminen tai väkivalta eivät ole rakentavia tapoja osoittaa suuttumusta. Omaa suuttumustaan hallitsemalla ei jälkeenpäin tarvitse katua sitä, mitä on tehnyt suutuksissaan, vaan voi päinvastoin olla siitä ylpeä. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

5 Suuttumisesta Suuttumuksen tunne on eri asia kuin aggressiivinen tai väkivaltainen käytös On mahdollista suuttua ilman että käyttäytyy hyökkäävästi Tunteita ei tarvitse tukahduttaa tai niellä! Kyse on siitä, miten tunteita ilmaisee Tunne on vasta tunne, se ei ole vielä teko. Tunne antaa voimaa tehdä tekoja, mutta ihminen itse omalla järjellään päättää, mitä hän tekee voimillaan ja tunteillaan. Ihmisen kasvaessa hänen vastuunsa lisääntyy, hänen tulee harkita tekonsa ja hallita voimansa. Suuttumuksen tunne voi olla mahtava voima. Sanotaan, että oikein suuttunut ihminen saa kaksinkertaiset voimat ja pystyy joskus nostamaan vaikka auton paikoiltaan. Ei silti ole mikään pakko toimia julmasti tai tyhmästi, vaikka olisi kuinka suuttunut. Omaa suuttumustaan ei tarvitse salata tai pelätä. Suuttumuksen voi näyttää sivistyneesti ja järkevästi. Riidelläkin voi rakentavasti.

6 Suuttumuksen hallinnasta on hyötyä!
Hallitsematon suuttumus muuttuu usein aggressiiviseksi käytökseksi Hallitsematon aggressiivinen käytös aiheuttaa helposti ikäviä seurauksia, joita katuu myöhemmin Jos ihminen suuttuessaan hajottaa paikkoja, puhuu ilkeitä asioita, haukkuu muita tai potkaisee seinää niin, että varvas hajoaa, hän todennäköisesti katuu tekoaan jälkeenpäin. Vaikka suuttumisen hetkellä tuntuisi, että teko on vähintäänkin tarpeellinen, pian suuttumuksen tunteen mentyä ohi alkaakin kaduttaa. Sitten on vain pakko tulla toimeen omien tekojensa kanssa; niiden seurauksia joutuu sietämään, korjailemaan ja selvittelemään usein vielä pitkään ja ehkä monen henkilön kanssa. Jos joku on suuttuessaan syyllistynyt väkivaltaan, se on rikos ja sen takia voi joutua tekemisiin poliisin kanssa. Siitä voi jopa saada rangaistuksen tai merkinnän rikosrekisteriin. 15-vuotias on rikosoikeudellisesti vastuussa jo kaikesta tekemästään, ja hänet voidaan tuomita myös vankilaan. Tätä nuoremmatkin ovat korvausvelvollisia kaikesta, mitä ovat suutuspäissään tehneet. Myöskään vanhemmilla ei ole oikeutta käyttää väkivaltaa lapsiaan kohtaan. Kurin pitäminen ei saa siis olla pahoinpitelyä, kuten lyömistä tai tukistamista. Joillekin oman suuttumuksen hallinta on vaikeampaa kuin toisille. Jotkut ovat äkkipikaisempia. Ei ole oikein tahallaan ärsyttää ketään suuttumispisteeseen.

7 2. Mitä kiukustumisessa tapahtuu?
Kiukustuminen on tapahtumasarja, jossa tapahtuu lukuisia eri asioita. Kukaan ei suutu silmänräpäyksessä, vaan ensin ihminen aina tekee päätöksen suuttua, tavalla tai toisella antaa siihen itselleen luvan. Kaikki suuttuvat joskus, mutta eri ihmiset suuttuvat ehkä eri asioista.

8 Kiukustumisen vaiheet
ÄRSYKE REAKTIOT Järki Tunne Biologia IHMINEN Kiukustuminen alkaa yleensä siitä, että on olemassa yksi tai useampi asia, jotka ärsyttävät. Ärsyke voi olla raivostuttava melu, toinen ihminen, joka tekee ärsyttäviä asioita, kurja tuntemus (kivi kengässä) tai jopa oma ajatus, kun muistelee jotakin harmillista tapahtumaa. Ärsykkeen jälkeen ihmisessä alkaa tapahtua kiukustumista. Tunteet alkavat kuumentua, ihminen alkaa järkeillä kiukustumiseen liittyviä ajatuksia ja hänen kehonsa reagoi suuttumukseen. Lopulta ihmisestä tulee esiin käytöstä, suuttumuksen ilmaisua. Tämä käytös voi olla monenlaista. Se voi olla sanoja, ilmeitä, käsimerkkejä, huutoa, itkua, hyökkäämistä tai pois lähtemistä. Eri ihmisillä on erilaisia tapoja ilmaista omaa kiukkuaan. Mitä sinä teet? KÄYTÖS

9 Ärsyke Ärsyke on joku suuttumuksen aiheuttava tekijä
Keksi esimerkkejä! Pyydä lapsia/nuoria keksimään esimerkkejä erilaisista ärsykkeistä omasta elämästään! Esimerkkejä voi olla joku tietty tilanne tai henkilö, joku tapahtuma, joka alkaa suututtaa tai koettu vääryys. Missä tilanteessa he ovat itse viimeksi suuttuneet tai menettäneet malttinsa? Muistavatko he jotakin tilannetta, jonka jälkeen he olisivat katuneet suutuspäissä tehtyä asiaa? Mitä siitä seurasi jälkeenpäin, millaisia sovitteluja, korvauksia tai selvittelyjä?

10 Reaktiot Järki Tunne Biologia
Ärsykkeeseen voi reagoida monella tasolla. Suuttuminen ei koskaan tapahdu pelkästään tunteen, järjen tai kehon tasolla, vaan nämä kaikki ihmisen eri tasot ovat mukana rakentamassa suuttumusta. Jos joku vain huvikseen tekee pahaa, kyse ei ole siitä, että tällä ihmisellä olisi ongelmia suuttumuksen hallinnassa. Tällöin kyse on pahanteosta; ihmisen tunteet eivät silloin ole kiukkuisia, vaan ehkä jopa ihan kylmiä. Eri ihmisillä tapahtuu kiukustuessa hieman eri asioita ajatusten, tunteiden ja biologian tasolla. Järki: ajatukset muuttuvat, syntyy kiihtyneitä ja kielteisiä ajatuksia tai päinvastoin rauhoittumaan pyrkiviä ja hillitseviä ajatuksia. Tunne: herää ärtymys ja viha (suuttuminen yltyy ja ihminen valmistautuu ehkä hyökkäämään), paniikki ja pelko (ihminen valmistautuu pakenemaan) tai ehkä tuska ja hätä (ihminen valmistautuu jähmettymään ja alistumaan). Biologia: kiukustuessa kehossa tapahtuu hyvin paljon asioita, muun muassa sydän alkaa hakata nopeammin, kädet puristuvat ehkä nyrkkiin ja useat eri lihakset jännittyvät.

11 Käytös Alistuva ja passiivinen Uhkaava ja aggressiivinen Jämäkkä
Alistuva käytös tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koettaa olla reagoimatta, salaa omat tunteensa ja vähättelee omaa kokemustaan. Alistuvasti käyttäytyvä ihminen tulee helposti nöyryytetyksi ja hyväksikäytetyksi. Hänen mielipiteensä ja toiveensa usein ohitetaan. Hän ei saa sanottua suuttumuksensa syytä, eikä pysty vaikuttamaan asioiden kulkuun. Hän jättää ratkaisun ja päätösvallan muille. Uhkaava ja aggressiivinen käytös tarkoittaa sitä, että ilmaisee tunteensa täysillä ja ehkä liioitellenkin. Aggressiivisesti käyttäytyvä ihminen toimii hyökkäävästi raivoten, muita nöyryyttäen ja hän pyrkii jyräämään toisten mielipiteiden ja toiveiden yli. Hän yrittää saada oman tahtonsa läpi vaikka väkipakolla, muita pelotellen, alistamalla ja joskus myös satuttamalla. Hän ei välitä miltä muista tuntuu, vaan käyttää henkistä tai fyysistä väkivaltaa toisiin. Jämäkkä käytös tarkoittaa sitä, että ilmaisee omat tunteensa avoimesti ja rehellisesti, mutta muita nöyryyttämättä. Jämäkästi käyttäytyvä ihminen on määrätietoinen ja rakentava, hän etsii ratkaisuvaihtoehtoja ja pohtii niiden seurauksia itselle ja muille. Jämäkkä ihminen kohtelee itseään ja muita reilusti. (Älä käytä tässä sanontaa ”alistuva ihminen”, ”aggressiivinen ihminen” tai ”jämäkkä ihminen”, koska silloin saatat leimata jonkun oppilaan pysyvästi jollain leimalla, hänen aiemman käytöksensä mukaan. Tällaista aggressiivisen ihmisen leimaa on sitten myöhemmin vaikea enää lähteä muuttamaan. Puhu mieluummin aggressiivisesti käyttäytyvästä ihmisestä, alistuvasti käyttäytyvästä ihmisestä jne. Muista aina painottaa, että omaa käytöstään voi muuttaa ja valita.) Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

12 Kiukustumisen vaiheet
ÄRSYKE Halu alistua Halu paeta Halu suuttua Halu rauhoittua REAKTIOT Järki Tunne Biologia Ajatuksissaan ihminen tekee päätöksen, alkaako yllyttää tai rauhoittaa itseään. Keksikää esimerkkejä näistä ajatuksista. Tehkää harjoituksia esimerkkien avulla! Mitkä voisivat olla ärsykkeitä? Miten niihin voi reagoida järjen, tunteen ja biologian tasolla? Millaista käytöstä voi seurata? KÄYTÖS

13 3. Järki, tunne ja biologia suuttuessa

14 Järjen tason valintoja suuttuessa
Usein ajatellaan, että suuttuminen tapahtuu jotenkin nopeasti, silmänräpäyksessä, eikä siinä ehdi edes ajatella mitään. Yleensä tämä ei pidä paikkaansa (on tosin olemassa sairaus, jossa aivot eivät ehdi reagoida ajatuksilla ennen tekoja, mutta se on hyvin harvinainen). Ihminen arvioi konfliktitilannetta salaman nopeasti, harkitsee mitä voi tai kannattaa tehdä ja toimii sen mukaan. Nämä ajatukset ovat kuitenkin niin nopeita ja automaattisia, ettei niitä aina oikein tiedosta. Näitä suuttumisen hetkellä tapahtuvia ajatuksia kannattaa kuitenkin tutkia. Ei pidä paikkaansa, että ”päässä naksahtaa” tai ”kaikki pimenee”. Jos ärsyttämässä on jättiläinen tai kokonainen armeija, harvalla naksahtaa niin, että hän lähtisi hyökkäämään yksin koko joukkoa vastaan. Ihminen harkitsee ensin oman toimintansa aiheuttamat mahdolliset seuraukset itselleen. Vasta sen jälkeen tehdään päätös taistelusta, alistumisesta tai pakenemisesta.

15 Suuttuessa Ajatukset keskittyvät Mieli tyhjenee muusta
Aivot siirtyvät alatielle kriisivalmiuteen Ajatustoiminta kiihtyy ”Mitä juuri nyt pitää tehdä?!” Voimakas suuttuminen saa ajatukset keskittymään voimakkaasti itse tapahtumaan ja nykytilanteeseen. Aivan samoin kuin verenkierto ja voima keskittyvät käsien ja jalkojen lihaksiin, myös ajatuksien energia ja voima keskittyvät taistelu- ja pakenemiskohtaan, päättämään, mitä nyt kannattaa tehdä. Ajatuksetkin valmistautuvat nopeaan ja rajuun reagointiin. Katso Power Pointit aggressiotunteesta, jos haluat lisätietoa alatiestä.

16 Järjen tason valintoja
Halu alistua Halu paeta Halu suuttua Halu pysyä rauhallisena Suuttuessa tehdään salamannopeita päätöksiä järjen tasolla siitä, miten nyt kannattaa toimia. Samalla aletaan ajatusten voimalla valmistella ja vauhdittaa itseä tähän valittuun suuntaan. Alistumista lietsovat ajatukset saavat tunteet ja kehon reaktiot suuntautumaan jähmettymisen ja lamaantumisen tielle. Pakenemiseen suuntautuvat ajatukset laittavat kehoon voimaa, joka suuntautuu nopeaan poistumiseen. Vihaan ja raivoon yllyttävät ajatukset saavat elimistön valmistautumaan hyökkäykseen. Halu pysyä rauhallisena johtaa ajatuksiin, joilla koetetaan rauhoittaa kiihtyneitä tunteita ja ylläpitää omaa järkevää ja asiallista toimintaa, aivojen ylätietä. Katso Power Pointit aggressiotunteesta, jos haluat lisätietoa ylätiestä.

17 Halu alistua Itsensä vähättely johtaa alistumiseen ja nöyristelyyn
Ei tule saamaan, mitä haluaa Halu olla huomaamaton ja mielin kielin Jättää päätösvallan toisille Alistuvien ajatusten vahvistaminen Jos päättää alistua, voi olla jo etukäteen varma, ettei tule saamaan mitä haluaa. Silloin päättää antaa periksi toisen tahdolle. Joskus se voi olla järkevää. Ei kuitenkaan ole hyvä asia, jos huomaa haluavansa olla huomaamaton ja mielin kielin muille, vaikka itse kärsisi tästä ”kiltteydestään”. Liian kiltti ihminen jättää päätösvallan aina toisille. Nämä toiset eivät kuitenkaan aina tee oikeita ja oikeudenmukaisia ratkaisuja. Alistuvien ajatusten vahvistaminen voi olla esimerkiksi: En kerro, miltä minusta tuntuu! Olen hiljaa ja katson muualle. Mitä sillä on väliä, mitä minä haluan. En halua aiheuttaa hämminkiä. En halua, että joku alkaa arvostella minua. En halua, että kukaan edes huomaa minua. Ei minun ajatuksillani ole kuitenkaan merkitystä. En halua, että minulle huudetaan. Haluan, että kaikki muut ovat tyytyväisiä. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

18 Halu paeta Pelko voittaa riidanhalun Nopea päätös lähteä tilanteesta
Ei saa kuuluviin omaa mielipidettään Paikalta pois lähteminen ratkaisee tilanteen siten, että riita ja väkivallan riski todennäköisesti vältetään. Aina toistettuna tämä malli ei kuitenkaan ole rakentava. Tällä käyttäytymismallilla ei pysty muuttamaan maailmaa tai ilmaisemaan omaa tahtoaan. Pakenemisajatusten vahvistaminen voi olla esimerkiksi: En kestä riitaa! En uskalla puolustaa itseäni. Pelkään liikaa jäädäkseni paikalle. Minulla ei ole mitään mahdollisuutta toimita rakentavasti täällä! Jos en nyt pakene, minulle käy huonosti!

19 Halu suuttua Tarve purkaa pahaa oloa Voimannäytön tarve
Kielteisten ajatusten vahvistaminen Jos ihminen päättää olla hyökkäävä, hänellä on halu suuttua. Taustalla voi olla pahan olon purkamisen tarve. Voi olla, että joku muu on ärsyttänyt häntä aiemmin, mutta hän päättää suuttua vasta nyt, kun tuli sopivampi tilanne ja suuttumuksen kohde. Ihmisellä voi olla myös tarve näytellä rohkeaa ja röyhkeää. Näin voi käydä, jos vaikka jotkut toiset katselevat, ja hän haluaa korostaa heille omaa valtaansa ja kykyään määräillä muita. Se on uhoa ja ”pullistelua”. Kielteisten ajatusten vahvistaminen voi olla esimerkiksi: Se teki sen kyllä tahallaan! Nyt kaikki nauraa mulle! Mä vedän sitä turpaan! Kaikki tollaset on idiootteja! Mä annan kyllä sille opetuksen! Mulle ei käydä ryppyilemään! Toi on ihan pelle, en mä sitä pelkää! Mä näytän sille! Mä näytän kaikille, kuka täällä määrää! Mun silmille ei hypitä! Tää on mun huone ja mä määrään täällä! Jos kiihdyttää ajatuksensa raivoon, antaa usein myös sen jälkeen itselleen luvan alkaa toimia uhkaillen ja hyökkäävästi. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

20 Halu pysyä rauhallisena
Auttaa hallitsemaan tilanteen Kehon rentouttaminen Rauhoittavien ajatusten ja mielikuvien vahvistaminen Halu pysyä rauhallisena auttaa hallitsemaan tilanteen. Kehon rentouttaminen auttaa fyysisen kiihtymyksen hallinnassa. Rauhoittavat ja mukavat mielikuvat saattavat myös auttaa, niiden avulla voi hallita tunteita ja harkita. Rauhoittavia ajatuksia on esimerkiksi seuraavanlaisia:Se oli vahinko, ei se tarkoittanut. Puhun hänen kanssaan, selvitellään ja kysyn mitä hän tarkoittaa ja haluaa. En nyt halua suuttua. Mietitään ensin mitä tässä tapahtui. Koitan hoitaa tämän asian rauhallisesti. Tämä ei ole sen arvoinen asia, että viitsisin alkaa riitelemään. Suuttumistilanteessa auttaa, kun ei heti ajattele, että tämä on taistelua, joka on voitettava, muuten olen itse häviäjä. Elämässä useimmat riitatilanteet voidaan ratkaista ilman voittajia tai häviäjiä. Kun joku asia suututtaa, se ei tarkoita sitä, että olisi aina kyse vallasta ja valtataistelusta,. Useimmiten sovintoon ja yhteisymmärrykseen voidaan päästä tekemällä kompromisseja. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

21 Tunteen tason kokemuksia suuttuessa
Tunteet ovat joskus kuin hyökyaaltoja, jotka käyvät ihmisen ylitse ja tuntuvat vaikuttavan nopeasti ja voimalla. Jotkut tunteet puolestaan ovat kuin pieniä puroja, jotka voivat pikkuhiljaa täyttää koko ihmisen. Niitä voi myös aika helposti työntää sivuun ja koettaa sammuttaa.

22 Tunnekuohut Voimakas tunne vaatii toimintaa, mutta ei pakota siihen
Tunteet voivat olla monenlaisia Tunteet tuntuvat. Joku tunne tuntuu vatsanpojassa, toinen puristaa rintaa, joku pakahduttaa tai läkähdyttää ja joku nostaa melkein ilmaan leijumaan. Aggressiotunteet voivat olla monenlaisia: Ärtymystä, vihaa, raivoa; epäoikeudenmukaisuutta, turhautumista; hätää, pelkoa, paniikkia; hysteriaa, sekavaa oloa; häpeää, tuskaa, lopullisuutta tai umpikujan tunnetta. Myönteisiä tunteita voivat olla innostus, ilo, uteliaisuus, odotuksen tuoma jännitys, nautinto, tyyneys, onnellisuus, huvittuneisuus, riemastuminen, rakkaus tai lempeys. Keksikää lisää tunteita. Millaisia ovat suuret tunteet, millaisia pienet tunteet?

23 Fyysiset reaktiot suuttuessa
Suuttuminen tuntuu myös kehossa ja aiheuttaa monia fyysisiä ja fysiologisia reaktiosarjoja. Biologia on siis aina juonessa mukana, kun tunteet toimivat.

24 Mitä hyötyä on fyysisistä reaktioista?
Ne sopeuttavat kehon hälytystilaan Ne mahdollistavat voiman käytön pakenemiseen tai taisteluun Miettikää esimerkkejä fyysisistä reaktioista! Mitä fyysisiä reaktioita ihminen voi kokea suuttuessaan? Tavallisia ovat: sydän hakkaa; hikoiluttaa, lihakset jännittyvät etenkin kämmenissä ja hartioissa; kädet ja jalat kylmenevät; kasvot punottavat; leuat pureutuvat yhteen; ääni muuttuu (kireäksi, kovaksi, ärjyväksi tai käheäksi); verenpaine nousee; kädet pusertuvat nyrkkiin; vapina; aistit terävöityvät ja pupillit laajenevat.

25 Fyysiset reaktiot Suuttumusta on vaikeampi hallita fyysisen kiihtymyksen takia Suuttuessa elimistö on täynnä stressihormoneja Kiihtymystä voi oppia estämään Toisilla fyysiset reaktiot ovat voimakkaampia kuin toisilla, tämä riippuu elimistön tavasta reagoida tunteisiin. Voimakas tai voimakkaaksi yltynyt kehon reaktio vaatii enemmän aikaa ja keinoja tasaantuakseen. Se ei tapahdu hetkessä.

26 Suuttumuksen jälkeen Elimistö on kiihtymyksen tilassa
Elimistössä on edelleen stressihormoneja Pura energia toimintaan! Suuttumusta herättävien tilanteiden jälkeen ihminen usein jää fyysisen kiihtymyksen tilaan. Elimistö on edelleen täynnä stressihormoneja. Silloin on hyvä purkaa energia johonkin toimintaan. Voi vaikkapa: harrastaa liikuntaa; kuunnella musiikkia; käydä suihkussa; tehdä jotakin raskasta työtä; hyppiä tasajalkaa tai karjua; kirjoittaa tunteensa paperille; jutella kaverin tai jonkun aikuisen kanssa tai repiä sanomalehti silpuksi. Keksikää yhdessä erilaisia positiivisia ja rakentavia tapoja purkaa suuttumuksen tunnetta niin.

27 4. Mitä on jämäkkä käytös? On erittäin vaikeaa käyttäytyä asiallisesti, lujasti ja jämäkästi silloin, kun on suuttunut. Se on kuitenkin hyödyllistä. Silloin voi parhaiten välttää väkivaltaa, mutta saa kuitenkin oman suuttumuksensa ilmi ja voi päästä riita-asiassa hyvään lopputulokseen.

28 Hallitse käytöksesi On mahdotonta olla suuttumatta joskus
Suuttumuksen tunne on normaalia Vaikka olet vihainen, ei silti tarvitse käyttäytyä aggressiivisesti Valitse itse tapasi toimia! On mahdotonta olla suuttumatta edes joskus. Suuttumuksen tunne on normaalia, ja sen ilmaiseminen on terveellistä ja hyödyllistä, kunhan se tapahtuu tavalla, joka ei loukkaa. Riidan lietsominen ei kannata. Tapa, jolla ilmaiset oman suuttumuksesi, on sinun vastuullasi. Sen voi valita. Vaikka olet vihainen, sinun ei silti tarvitse käyttäytyä aggressiivisesti. Voit korottaa ääntäsi, säilyttää ilmeesi tyynenä ja tuoda suuttumuksesi selvästi ilmi uhkaamatta tai loukkaamatta toista. Sitä kutsutaan jämäkäksi tai määrätietoiseksi ja lujaksi käyttäytymiseksi. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

29 Jämäkkyys Jämäkkyys tarkoittaa, että ihminen pyytää vilpittömästi, määrätietoisesti ja suoraan toista muuttamaan käytöstään Älä käytä loukkaavia tai uhkaavia sanoja Käytä minä-viestejä Älä käytä loukkaavia tai uhkaavia sanoja. Ne vain yllyttävät toista vihaan ja hänenkin on silloin vaikeampi ajatella järkevästi. Usein moitimme ja syytämme sinä-sanoilla: ”Olet törkeä! Olet väärässä! Sinä teet aina noin! Sinä et sitten koskaan opi! Tarvitseeko sinun tulla siihen tielle!” Tämä loukkaa. Sen sijaan kannattaa käyttää minä-viestejä: ”Olen eri mieltä. Tuo tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Olen loukkaantunut. Minun mielestäni tämä tapahtui tällä tavalla!” Minä-sanan käyttö kertoo siitä, että joku kertoo omasta itsestään, eikä sitä voi juuri kukaan muu tehdä paremmin. Sinä-sanan käyttö kertoo siitä, että joku tuomitsee tai koettaa opettaa jotakuta toista käyttäytymään omien toiveidensa mukaan. Minä-viestit kuulostavat monesti ylivallan käytöltä. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

30 Asento Jämäkkä ihminen istuu tai seisoo rentona mutta suorassa, ilman kireyttä Hän katsoo muita osapuolia pää pystyssä ja avoimesti Välimatkan on oltava sopivan pitkä Jämäkkä ihminen istuu tai seisoo rentona mutta suorassa, ruumiin paino tasapainossa, ilman kireyttä. Jämäkkyys asennossa kertoo, että olet vilpitön ja varma asiastasi. Päättäväisyys ja määrätietoisuus asennossa herättää luottamusta. Jämäkkä ihminen katsoo muita osapuolia pää pystyssä. Hän katsoo avoimesti ja muualle vilkuilematta henkilöä, jonka kanssa puhuu. Tämä viestittää, että ihminen on itse harkinnut sanansa ja varma asiastaan. Välimatkan on oltava sopivan pitkä. Liian lähelle tuleva koetaan helposti uhkaavana tai hyökkäävänä. Liian kaukana oleva taas viestittää varovaisuutta ja arkuutta. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

31 Ääni ja eleet Kuiskaaminen, mutiseminen tai huutaminen eivät sovi jämäkkään käytökseen Tasainen, kuuluva ääni on vakuuttava olematta pelottava Hermostunut liikehdintä häiritsee sitä, mitä sanot Kuiskaaminen, mutiseminen tai huutaminen eivät sovi jämäkkään käytökseen. Tasainen, kuuluva ääni on vakuuttava olematta pelottava. Voit painottaa jonkin verran sanoja, jotka ovat tärkeitä. Liian voimakas painottaminen tekee puheesta uhkaavaa tai nenäkästä. Hermostunut liikehdintä häiritsee sitä mitä sanot. Sormella osoittelu ja tökkiminen ovat aggressiivisia eleitä. Kumaraan painunut ryhti tai suun peittäminen kädellä ovat alistuvia eleitä. Samoin käsien pitäminen selän takana. Harjoitelkaa eri ilmeitä ja eleitä, muut arvioivat milloin ele on jämäkkä, milloin hyökkäävä tai alistuva. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

32 Ilmeet Näytä siltä, että tarkoitat, mitä sanot
Älä irvistele tai hymyile Älä pälyile katseellasi sivuille tai alas, älä myöskään mulkoile vihaisesti Jämäkkä ihminen säilyttää vakaan ilmeen kasvoillaan myös kun on suuttunut. Harjoitelkaa eri ilmeitä ja eleitä, muut arvioivat milloin ele on jämäkkä, milloin hyökkäävä tai alistuva. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

33 Rakentava rajan veto SUTUHAKA-mallin avulla
Kuvaile, miksi olet suuttunut Kerro, miltä sinusta tuntuu Täsmennä, mitä haluat toisen tekevän Kerro, miksi yhteistyössä toimiminen kannattaa Jos haluat sanoa jämäkästi, asiallisesti ja selvästi EI!, voit käyttää SUTUHAKA-mallia. Se tarkoittaa neljän kohdan mallia, jossa ilmaistaan oma mielipide ja tunne sekä mitä haluaa. Todella tärkeää on muistaa mallin viimeinen kohta, eli miksi yhteistyössä toimiminen kannattaa. Tämä on tärkeää siksi, että rakentavan mielenilmaisun ja toimintaehdotuksen perään vastapuoli voi helpommin todeta ”Kyllä, olet oikeassa!”. Esimerkki: Kuvaile, miksi olet suuttunut (nöyryyttämättä, nöyristelemättä). ”Kun palautit cd-soittimeni, olit käyttänyt sen patterit loppuun.” Kerro, miltä sinusta tuntuu. ”Minusta se on todella ärsyttävää.” tai voimakkaammin, esimerkiksi ”Olen todella vihainen!” Täsmennä, mitä haluat toisen tekevän. ”Haluan, että hankit uudet patterit, jos käytät minun patterini loppuun.” Kerro miksi yhteistyössä toimiminen kannattaa. ”Jos hankit uudet patterit, saat lainata soitinta jatkossakin.” Keksikää lisää esimerkkejä, vaikkapa kotitehtävänä! Kun olet jostain asiasta eri mieltä, alat huutamaan minulle. Minusta se on loukkaavaa / tylyä / pelottavaa / raivostuttavaa / kurjaa / epäkohteliasta. / Minä aivan lamaannun jos huudat. Haluan että sanot asiallisesti, jos olet jostain asiasta eri mieltä. Silloin voimme sopia asioista rauhallisesti, pystymme neuvottelemaan, eikä kukaan loukkaannu tai pelkää. Asiat saadaan kerralla selvitettyä. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).

34 Keksikää esimerkkejä jämäkästä käytöksestä!
1) Miksi olet suuttunut - Olet ottanut elokuvan minun huoneestani kysymättä minulta lupaa. Miltä sinusta tuntuu - Olen tosi vihainen. Mitä haluat - Sinun täytyy pyytää minulta lupa jos haluat katsella minun elokuviani. Miksi yhteistyö kannattaa - Sitten lainaan niitä sinulle mielelläni, kun tiedän missä ne ovat. 2) Sanoit, että toisit sen kirjan, kun tulet käymään, mutta et tuonutkaan. Olen todella harmissani, koska tarvitsen sitä kirjaa. Vastedes sinun on tuotava mitä lupaat. Silloin meillä on hauskempaa ja molemmille jää tapaamisesta hyvä mieli. 3) Meidän piti jutella eilen iltapäivällä, mutta sinä et tullutkaan, etkä ilmoittanut minulle. Olen vihainen, kun et ilmoittanut. Vastaisuudessa, jos joudut tekemään muita töitä, ilmoita minulle, että et pääse nyt paikalle. Silloin en hermostu, kukaan ei joudu turhaa odottelemaan ja meidän on parempi työskennellä yhdessä.

35 Jämäkkä käytös Miksi olet suuttunut? Miltä sinusta tuntuu?
Mitä haluat? Miksi yhteistyö kannattaa? Jos opettelet toimimaan asiallisesti ja ilmaisemaan mielipiteesi SUTUHAKA-mallin mukaan, tiedät, että olet ainakin itse toiminut oikein ja rakentavasti. Mikäli vastapuoli edelleen jatkaa epäasiallista käyttäytymistä, sinä et voi sille mitään, etkä ole siitä vastuussa. SUTUHAKA-mallin mukaan annetun palautteen tulee olla niin asiallista, että sen voisi vaikka painaa lehteen, eikä sitä voisi väittää epäasialliseksi tai nostaa siitä kunnianloukkaussyytettä. Sovellettu aineistosta Suuttumuksen hallinta (Ison-Britannian vankeinhoitolaitos 1995).