Tornion Laaja hyvinvointikertomus

Esitys aiheesta: "Tornion Laaja hyvinvointikertomus"— Esityksen transkriptio:

1 Tornion Laaja hyvinvointikertomus

2 SISÄLTÖ: Sähköisen hyvinvointikertomuksen kehitystyöstä
Hyvinvointikertomuksen rakenne Hyvinvointikertomus osana kunnan omia ohjausvälineitä Ketä hyvinvointikertomus koskee Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Kertomuksen vastuutaho ja laatijat Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset 7.1 kunnan rakenne ja talous, kaikki ikäryhmät 7.1.1 kunnan rakenne ja talous 7.1.2 työttömyys ja työllisyys 7.1.3 koulutus ja osaaminen 7.1.4 kuntatalous 7.1.5 maankäyttö, asuminen ja liikenne 7.2 lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 7.2.1 lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet, yhteenveto ja johtopäätökset 7.3 nuoret ja nuoret aikuiset 7.3.1 nuoret ja nuoret aikuiset, yhteenveto ja johtopäätökset 7.4 työikäiset 7.4.1 työikäiset, yhteenveto ja johtopäätökset 7.5 ikäihmiset 7.5.1 ikäihmiset, yhteenveto ja johtopäätökset 8.0keskeiset opit ja evästykset päättyneeltä valtuustokaudelta 9.0 Tulevan valtuustokauden suunnittelu 9.1 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset 10. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkaneelle valtuustokaudelle 11. Valtuustokäsittely

3 1. SÄHKÖISEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN KEHITYSTYÖSTÄ

4 2. HYVINVOINTIKERTOMUKSEN RAKENNE
Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus: Laaja, pitkän aikavälin näkökulma, joka luo pohjan vuosittaiselle kuntalaisten hyvinvoinnin raportoinnille arvioinnille ja edistämisen suunnittelulle. Osa I *Päättyvän valtuustokauden arviointi. Hyvinvointitiedon tarkastelu indikaattori-pakettien perusteella. Osa II *Tulevan valtuustokauden suunnittelu. Voimassa olevan kuntastrategian keskeiset asiat ja linjaukset. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat muut strategiat,ohjelmat ja suun-nitelmat. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämi-sestä alkavalla kaudella. Osa III *Valtuustokäsittely Hyvinvointikertomuksen hyväksyntä osana kunnan talouden ja toiminnan suunnitelmaa. Vuosittainen raportti: Kuntalaisten hyvinvointia raportoidaan, arvioidaan ja suunnitellaan vuosittain valtuustokaudella. Tarkentaa valtuustokauden suunnitelman vuosittaisen suunnit-telun tasolle osana kuntasuunnittelua. Osa I *Päättyneen ja kuluvan vuoden arviointi ja raportointi Toimenpiteiden vaikutusten arviointia Osa II *Tulevan vuoden suunnittelu Tarkennetaan tavoitteita, toimenpiteitä, resursointi ja valitaan toimenpiteille mittarit hyödyntäen kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita. Osa III *Valtuustokäsittely Hyvinvointikertomuksen hyväksyntä osana kunnan talouden ja toiminnan suunnitelmaa.

5 Hyvinvointikertomus osana kunnan omia ohjausvälineitä
3. Kuntastrategia Toiminnan ja talouden suunnitelma Hyvinvointikertomus Täsmentää kuntastrategian ja toiminnan ja talouden suunnitelman hyvinvoinnin edistämistä koskevia näkökulmia: painopistealueet, kehittämiskohteet, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit ja arviointimittarit Ohjelmat (toteuttavat ja tarkentavat hyvinvointikertomuksen linjauksia) Suunnitelmat 5 (Pauni 2008; Pauni 2012; Paunin henkilökohtainen tiedonanto 2013; Kursivoidut tekstit ovat TerPS2-hankkeen lisäyksiä.)

6 Ketä hyvinvointikertomus koskee?
4. Kertomuksenvalmistelu Kunnan hyvinvointiryhmä Kunnanvaltuutetut Keski- ja operatiivisen tason johtajat ja asiantuntijat Käytännön työtä tekevät Kuntalaiset Hyväksyminen osaksi toiminta- ja talous-suunnitelmaa Hyvinvoinnin edistyminen Toteutuksen suunnittelu, johtaminen ja arviointi omilla työkaluilla Toteuttaminen 6 (Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke 2013) 6

7 5. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
Tornion kaupungin ohjaavat asiakirjat ja ohjelmat ovat: 1. Tornion kuntastrategia Tornion lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Tornio-Haaparanda visio ja strategia Ikääntymispoliitinen strategia Tornion maapolittinen ohjelma Tornion asumisen suunnitelma Verkkopalvelustrategia 2007 8. Tornion kaupungin turvallisuussuunnitelma Päivähoidon laadunhallintastrategia Haparanda-Tornion kulttuuripolittinen kehittämisohjelma Lasten ja nuorten päihdestrategia Tornion yleiskaava Tornion kaupungin henkilöstöstrategia 2011 14.Viestintäohje 2006 15. Tornio-Haaparanta nuorisopoliittinen ohjelma Ohjelmat päivittyvät 6. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat : Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtoryhmä. Jäseninä ryhmässä on pj kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen, sihteeri terveydenedistämisen yhdyshenkilö (vt) Marianne Junes-Leinonen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Katri Kulmuni, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Ponkala, kehitysjohtaja Sampo Kangastalo, tekninen johtaja Markus Kannala, sivistystoimenjohtaja Ilkka Halmkrona, perusturvajohtaja Leena Karjalainen. 

8 7. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset
7.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima

9

10 7.1 Kaikki ikäryhmät

11 7.1.1 Kunnan rakenteet ja talous Tornio oli vuoden 2012 lopussa Lapin toiseksi suurin kaupunki asukkaallaan, mutta asukasluku oli (-98). Tornion väkiluvun ennustetaan kuitenkin kasvavan Tilastokeskuksen väestöennusteen (2012) mukaan vuoteen 2021 mennessä 583 henkilöllä ( as.). Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuodesta 2011 vuoteen 2021 mennessä lähes 45 % ( hlöä). Syntyneiden määrän ennakoidaan pysyvän nykytasolla myös tulevina vuosikymmeninä (n /v.). Väestöllinen huoltosuhde (= alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään) oli Torniossa vuonna ,9 ja 2020 sen ennakoidaan olevan 68,9 ja 2030 jo 77,3. Huoltosuhde on taittunut ja lähtenyt heikentymään myös kaikissa vertailukunnissa vuoden 2009 jälkeen. Tornion huoltosuhde on lähellä maan keskitasoa. Tornion merkittävimmät väestölliset haasteet liittyvätkin väestön ikääntymiseen ja negatiiviseen muuttotaseeseen kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Kaupungin sisäisessä muuttoliikkeessä väestö keskittynee jatkossakin pääasiassa keskeiselle kaupunkialueelle ja suurimpiin kyläkeskuksiin.Väestön ikääntyminen selittää myös lapsiperheiden vähentymisen, Torniossa on kuitenkin vertailukuntiin nähden eniten lapsiperheitä. Yksinhuoltaja perheiden määrä on Torniossa pysynyt vakaana välisenä aikana. Sen sijaan yhden hengen asuntokunnissa on 2003 vuodesta lähtien ollut kasvua koko ajan. Suhteessa vertailukuntiin myös yhden hengen asuntokuntia on Torniossa ja Raahessa vähiten. (HUOM Tekstit kaupunkistrategiasta)

12 7.1.2 Työttömyys ja työllisyys
Tornion työllisyystilanne on heikentynyt viime kuukausina johtuen laajamittaisesta taantumasta maailmalla ja Euroopassa. Tornion työttömyysaste oli heinäkuussa ,2 %, kun se koko maassa oli 12,2 % ja Lapissa 16,6 %. Torniossa oli työttömänä henkilöä, kun koko työvoiman koko on henkilöä. Erityisenä ongelmana Torniossa on pitkään jatkunut nuorisotyöttömyys, joka heijastuu mm. nuorten pahoinvointina. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen on haasteellista. 7.1.3 Koulutus ja osaaminen Kaupungissa oleva ammatillinen koulutustarjonta on heikentymässä lähivuosina, sillä HUMAK on jo tehnyt päätöksen lopettaa toimintansa Torniossa ja ammatillisen korkea-asteen sekä ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkamäärät ovat vähentymässä. Vuonna 2014 toimintansa aloittavan Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n tehtävänä on turvata ja kehittää ammatillisen korkea-asteen koulutustarjontaa Lapissa. Torniossa sijaitsee yksi uuden ammattikorkeakoulun kolmesta kampusalueesta (Tornio, Rovaniemi, Kemi). Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä torniolaisista oli vuonna ,8 % (koko maa 67,7 %) ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 23 % (koko maa: 28,2 %). Tornion kaupungissa asuvan väestön koulutustaso on hieman koko maan tasoa alhaisempi.

13 7.1.5 Maankäyttö, asuminen ja liikenne
7.1.4 Kuntatalous Tornion kaupungin tilinpäätös toteutui vuonna 2012 kokonaisuutena talousarviota huonompana johtuen toimintamenojen merkittävästä kasvusta talousarvioon verrattuna. Käyttötalouden osalta toimintakate oli 3,274 milj. euroa huonompi kuin talousarviossa. Käyttötaloudessa toimintatuloja kertyi 28,67 milj. euroa, mikä ylitti talousarvion 1,4 milj. eurolla ja oli 1,2 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Toimintamenoja kertyi vuonna 2012 yhteensä 134,0 milj. euroa, mikä oli 4,7 milj. euroa talousarviota ja 5,1 milj. euroa (4,0 %) edellisvuotta enemmän. Vuoden 2012 vuosikate on 2,66 milj. euroa positiivinen eli 118,5 euroa/asukas (v. 2011: 5,612 milj. e, 248,8 e/as). Tilikauden tulos on 3,875 milj. euroa negatiivinen ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tulos on euroa alijäämäinen. Tämän jälkeen taseessa on kertynyttä ylijäämää 11,186 milj. euroa. Tornion kaupungin lainakanta vuoden 2012 tilinpäätöksessä on 39,53 milj. euroa, mikä on euroa/asukas (ed. vuonna 36,31 milj. euroa ja e/as). Vuonna 2012 Suomen kuntien keskimääräinen lainakanta oli e / as. Kuntakonsernin lainakanta on vuoden 2012 tilinpäätöksessä e/asukas (v oli e/as). Tornion kaupungin investointien menot olivat vuonna ,88 milj. euroa, tulot olivat 1,24 milj. euroa, netto 7,63 milj. euroa. Toimintakate on talousarviossa 6,7milj. euroa edellistä vuotta heikompi (6,6 %). Myös verotulojen (+5,5 %) ja valtionosuuksien (+ 8,3 %) ennakoitiin kasvavan, vaikkakin veroprosentit pidettiin ennallaan. Tilikauden tulokseksi arvioitiin e ylijäämää. Nettoinvestointien määrä on vuoden 2013 talousarviossa noin 11,4 milj. euroa eli investointitaso on erittäin korkea. Vuoden kuluessa ennusteet ovat heikentyneet ja Tornion kaupungin tilikauden tulos jäänee talousarviosta poiketen alijäämäiseksi vuonna Kesäkuun osavuosikatsauksessa tilikauden alijäämäksi ennustettiin noin e. 7.1.5 Maankäyttö, asuminen ja liikenne Tornion kaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava 2021 (2010) ohjaa koko kaupungin yhdyskuntarakenteen, maankäytön ja liikenneverkon kehittymistä. Yleiskaavoituksen mitoituksen pohjana on asumisväljyyden tuleva kasvu ja kaupungin tavoiteltu noin 1000 asukkaan väestönkasvu vuoteen Tornion maapoliittinen ohjelma määrittää kaupungin maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Maapoliittisen ohjelman päivitys on käynnissä. 

14 7.2 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet

15 7.2.1 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Torniolaiset lapset, nuoret ja lspsiperheet voivat huonommin suhtessa vertailukuntiin. Kouluterveyskyselyn tulokset vuodelta 2013 ovat vielä tulematta. "Valtakunnallisesti 2013 kouluterveyskyselyn mukaan tilanne on kuitenkin monelta osin selvästi parantunut. On selvää, että puutteita on edelleen ja parantamista riittää, mutta suunta näyttäisi olevan oikea. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan kouluviihtyvyys on parantunut etenkin peruskoulussa ja lukiossa, ja työilmapiirin ongelmat ovat vähentyneet. Nuorilla on myös aikaisempaa useammin tietoa siitä, miten koulussa voi vaikuttaa asioihin. Kuitenkin edelleen 43 prosenttia peruskoululaisista ja ammattiin opiskelevista sekä 27 prosenttia lukiolaisista ei koe tietävänsä, miten koulun asioihin voi vaikuttaa. Nuoret kokevat yhä useammin tulevansa kuulluksi peruskoulussa ja toisella asteella. Myös kotioloista voidaan löytää hyviä uutisia. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa näyttävät vähentyneen, ja yhä useamman nuoren vanhemmat myös tietävät, missä nuoret viettävät viikonloppuiltojaan. Peruskoululais- ja lukiolaispojista yhä useammalla on vähintään yksi ystävä. Alkoholin ja tupakan käyttö sekä rahapelien pelaaminen on edelleen vähentynyt.  Harmillisena muutoksena näkyy seksuaaliterveystietojen huononeminen. Kouluterveyskysely on valtakunnallisesti kattavin lasten ja nuorten  elinoloja ja hyvinvointia selvittävä tutkimus. Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista 84 ja lukiolaisista 70 prosenttia vastasi kyselyyn. Vuonna 2013 Kouluterveyskysely toteutettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti koko Suomessa ja vastaajia oli yhteensä lähes Ammatillisissa oppilaitoksissa kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa sähköisesti. Nuorten elämässä perhe, ystävät ja koulu ovat tärkeimmät kehitysympäristöt ja hyvinvoinnin muokkaajat. On hienoa huomata, että näissä on tapahtunut muutoksia hyvään suuntaan. Toivottavasti hyvä kehitys ei vaarannu valtion ja kuntien säästöpaineiden vuoksi. Koulu on kehitysympäristönä lasten ja nuorten myöhemmän hyvinvoinnin ja terveyden kannalta yksi tärkeimmistä. Siellä voidaan tehdä paljon." (Erikoistutkija Reija Paananen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

16 7.3 Nuoret ja nuoret aikuiset

17 7.3.1 Nuoret ja nuoret aikuiset
Nuoret ja nuoret aikuiset voivat paremmin kuin lapset ja yläasteikäiset nuoret. Kouluterveyskyselyn mukaan toisen asteen kouluissa opiskelevat nuoret kokevat Torniossa terveytensä paremmaski kuin vertailukuntien nuoret ja mielenterveyden ja käyttäytymisen vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia nuoria on Torniossa vähemmän kuin vertailukunnissa. Toimeentulotukea saaneiden nuorten ja nuorten aikuisten määrä (18-24v) on pysynyt vuosina 2010 ja 2011 Torniossa saman suuruisena. Vuoden 2012 tilasto ei ole päivittynyt vielä hyvinvointikertomukseen. Lukion fyysiset olot koettiin puutteelliseksi, indikaattori koostui: työskentelyä haittaavat tekijät olivat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat ja tapaturmavaara.

18 7.4 Työikäiset

19 7.4.1 Työikäiset Työikäisten hyvinvoinnista on hyvin vähän kuntakohtaista tietoa saatavissa. Tyttömyys on Torniossa kasvanut vuonna 2012 se oli 12% väestöstä, mutta heinäkuussa 2013 se oli jo 15,2 %. Työkyvyttömyyseläkettä Torniossa saavien osuus on alhaisempi kuin vertailukunnissa. Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (AHT) voidaan jatkossa saada kuntakohatisia tietoa aikuisvaäestön hyvinvoinnista. Torniossa tehdyn kuntapalvelukysymyksen 2013 mukaan kulttuuripalveluja piti 37 % vastaajista hyvin hoidettuna ja samoin kansalaisopistoja piti 64 %  vastaajista hyvin hoidettuna. Tiedottamista liikuntapalveluista piti saman kyselyn mukaan 33 % vastaajista hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden alhainen. Asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittelua piti 46 % vastaajista hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden alhainen. 

20  7.5 Ikäihmiset

21 7.5.1 Ikäihmiset Kotona asuvien yli 75 vuotiaiden osuus vastaavasta väestöstä on Torniossa kasvanut, Tornion luku on samaa luokkaa kuin Länsi-Pohjan keskussairaalan alueen kunnissa. Erityiskorvattavien lääkkeiden käytössä yli 65 vuotiaiden nähden olemme vertailukuntiin verrattuna samalla tasolla. Säännöllisessä kotihoidon asiakkuudessa olleet 75 vuotta täyttäneiden määrä on ollut Torniossa tasaista vuodesta 2010 lähtien. Kotihoitoon panostamiseen ja kehittämiseen on tehty panostuksia vuonna Odotettavaa on se, että tämä näkyy vuoden 2013 tilastossa.  Kuntapalvelukyselyn 2013 mukaan vanhusten asumis - ja laitoshoitopalveluja piti 19% vastaajista hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvon tasolla.

22 8. Keskeiset opit ja evästykset päättyneeltä valtuustokaudelta
Kuntapalvelykyselyn tuloksia keväällä2013 Kuntapalvelukyselyn mukaan 2013 asiat joissa palvelua tulisi parantaa 1. Katujen ja teiden hoito 35,5% vastanneista 2. Kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut 28.8% 3. Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut 15.1% 4. Torit ja torikauppa 14.9% (käyttäjistä 0.55% tyytyvisempiä) 5. julkinen liikenne 13,2% 6. Vanhusten kotihoito 11.9% 7. Kunnan hammaslääkäripalvelut 10.7%. (käyttäjistä 0.34% tyytyväisempiä) Vastauksista mukaan oli otettu kaikki ne joissa tuloksena oli yli kymmenen prosentin osuus vastanneista. Sosiaali - ja terveyspalveluihin alle puolet vastaajista oli tyytyväisiä terveyskeskuksen lääkäripalveluihin ja hammaslääkäripalveluihin. Sairaalapalveluihin oltiin yhtä usein tyytyväisä kuin tyytymättömiä. Sairaankuljetuksen ja ensihoitoon sekä neuvolaan oltiin sen sijaan useammin tyytyväisiä. Vanhusten asumis- ja laitospalveluihin sekä kotihoitoon oltiin sangen usein tyytymättömiä. Suurin osa vastaajista ei osannut ottaa kantaa muiden sosiaalipalvelujen hoitoon. Suhteellisesti tyytyväisimpiä oltiin perheneuvolaan ja tyytymättömimpiä toimeentulotukeen. Opetus-, sivistys-, vapaa-aika- ja liikuntapalveluihin vastaajat  olivat yleensä varsin tyytyväisiä Tyytyväisimpiä oltiin uimahalliin, kirjastoon, liikuntapaikkoihin ja kansalaisopistoon. Myös päivähoitoon, peruskouluun, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen oltiin pääosin yleensä tyytyväisiä. Vastaajien enmmistö oli tyytymätön Tornion torikauppaan. Myös kulttuuripalveluihin, uimarantoihin ja tiedottamiseen liikuntapalveluista oltiin melko usein tyytymättömiä. Yhdyskuntatekniset palvelut ja liikennevastausten perusteella torniolaiset ovat pääosin tyytyväisiä kuntateknisiin palveluihin, erityisesti juomaveden laatuun, jätehuoltoon ja kierrätykseen sekä liikenneoloihin. Useimmin parannettavaa nähtiin katujen ja teiden hoidossa ja julkisessa liikenteessä. Katujen ja teiden hoidon osalta on huomioitava, että teiden hoidosta ei vastaa aina kaupunki (asiat on kuitenkin esitetty lomakkeella yhdessä, koska vastaajat eivät yleensä osaa tehdä eroa kunnan vastuulla olevien katujen ja teiden ja muiden teiden välillä). Ympäristöpalvelut ja pelastustoimi tulosten perusteella suurin osa torniolaisista on tyytyväisiä ympäristön tilaan. Kyselyyn vastanneet pitivät hyvänä etenkin ilman laatua. Kantaa ottaneiden enemmistö oli tyytyväisiä myös muihin esittteyihin asioihin. Useimmin tyytymättömiä oltiin ympäristön siisteyteen ja luonto -ja  retkeilyreitteihin. Kunnan toiminta ja muut asiat: kunnan talousasioiden hoitoon ja luottamushenkilöiden toimintaan oltiin melko tyytymättömiä. Kunnan yhteistyötä naapurikuntien kanssa piti 34 % vastaajista hyvin hoidettuna. Vuokra-asunnon saantia pidettiin vaikeampana kun pientalotonttien saantia. Vastanneista noin puolet oli tyytyväisiä asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoitteluun Torniossa. Lähde: kuntapalvelukysely 2013 Tornio

23 9. TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 9
9. TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 9.1 Kaupunkistrategian painopisteet ja linjaukset Tornion kaupunkistrategian (luonnos) Strateginen päämäärä 1: Hyvinvoivien kuntalaisten ja asiakaslähtöisten kuntapalveluiden Tornio. Strateginen päämäärä 2: Viihtyisän ja vetovoimaisen asuin- ja elinympäristön Tornio.           Strateginen päämäärä 3: Kilpailukykyisen elinkeino- ja osaamisympäristön ja toimivien liikenneyhteyksien Tornio. Strateginen päämäärä 4: Kestävän kuntatalouden sekä hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön Tornio.

24 10. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet: Hyvinvoivien kuntalaisten ja asiakaslähtöisten kuntapalveluiden Tornio. Painopisteeksi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtoryhmä esittää indikaattorilukuihin perustuen: Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen Tavoitteet 1.Kuntalaisten hyvinvointia edistävät ja ensisijaisesti ennaltaehkäisevät palvelut Koko väestö Työikäiset Lapset ja lapsiperheet Nuoret Ikäihmiset Toimenpiteet täydennetään kaupunkistrategian hyväksymisen jälkeen.

25 11. VALTUUSTOKÄSITTELY Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua pv.kk.vvvv Täydennetään kaupunkistrategia hyväksymisen jälkeen